Eduskuntavaalit 2023

Eduskuntavaalit järjestetään 2.4.2023

 

Suomen Ladun eduskuntavaalitavoitteet

Tavoitteet otsikoittain

1. Turvataan jokamiehenoikeudet ja panostetaan niistä viestimiseen

2. Uudistetaan ulkoilulaki

3. Kehitetään ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita

4. Vahvistetaan kansalaisten poikkeusaikojen selviytymistaitoja

5. Käynnistetään poikkihallinnollinen liikkumisohjelma

 

Tavoitteet

1. Turvataan jokamiehenoikeudet ja panostetaan niistä viestimiseen

Jokamiehenoikeudet ovat kansallisaarteemme. Ne tulee turvata ja viestintää
jokamiehenoikeuksista tulee edistää.

Kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa todetaan, että “Tehdään tunnetuksi
jokamiehenoikeuksia ja niihin liittyvää vastuullisuutta. Luonnossa liikkumiseen, eri
virkistyskäyttömuotojen yhteensovittamiseen ja retkietikettiin kiinnitetään huomiota.
Kehitetään erävalvonnan toimintaedellytyksiä ja viranomaisten yhteistyöverkoston
toimintaa.”

Toimenpiteet:

  • Turvataan jokamiehenoikeudet lainsäädännössä vähintään nykyisessä laajuudessaan.
  • Panostetaan jokamiehenoikeuksista viestimiseen: mikä on jokaisen oikeus ja toisaalta velvollisuus luonnossa liikkuessa ja oleskellessa.
  • Käsitellään jokamiehenoikeuksia viestinnässä koko väestön näkökulmasta, kuten lasten ja nuorten näkökulmasta. Yksi huomioitava väestönosa ovat ne ulkomailta Suomeen muuttaneet, joille jokamiehenoikeudet eivät ole entuudestaan tuttuja.

 

2. Uudistetaan ulkoilulaki

Ulkoilulaki on säädetty vuonna 1973. Lisääntynyt tieto ulkoilusta ja luonnon virkistyskäytöstä,
yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, lain voimaantulon jälkeen säädetty uusi perustuslaki
ja muuttunut tapa kirjoittaa lakeja ovat aiheuttaneet ulkoilulaille uudistustarpeita. Näinä
kuluneina 50 vuotena ulkoilulain kokonaisuudistusta ei ole tehty.

Ulkoilulaki on melko kapea-alainen sisältäen säädökset vain kolmesta kokonaisuudesta:
ulkoilureittien perustamisesta reittitoimituksella, valtion retkeilyalueista ja leirintäalueista.
Kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa todetaan, että selvitetään ulkoilulain
päivitystarpeet. Ulkoilulain toimivuutta ja kehittämistarpeita on selvitetty ympäristöministeriön
tilaamassa selvityksessä, joka on julkaistu vuonna 2015 (https://www.suomenlatu.fi/media/vaikuta/suomen_latu_ulkoilulaki_raportti_26.5.2015.pdf).
Selvityksessä todetaan ulkoilulain uudistamisen selvä tarve. Selvitys antaa hyvän pohjan
ulkoilulain uudistamiselle.

Toimenpiteet:

  • Ulkoilulakiin tulee kirjoittaa tavoite ja määritellä keskeiset termit. Mallia voi ottaa liikuntalaista.
  • Ulkoilulain uudistuksen tulee pitää sisällään ainakin:
    • Tulee selkeyttää ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön järjestämiseen liittyvät kuntien ja valtion tehtävät ja vastuut. Myös hyvinvointialueiden tehtävät ja vastuut tulee ottaa huomioon tässä työssä.
    • Ulkoilulain sääntelyä ulkoilureittien perustamisesta, valtion retkeilyalueista ja leirintäalueista tulee ajantasaistaa; selvityksessä on tuotu esille konkreettisia muutostarpeita.
    • Ulkoilureittejä suunniteltaessa ja toteuttaessa tarvitaan nykyistä järjestelmää hallinnollisesti kevyempiä menetelmiä.
    • Ympäristöllisesti kestävän ulkoilun huomiointi ulkoilulaissa.
  • Ulkoilureitit ja virkistysalueet tulee määritellä liikuntalain tarkoittamiksi liikuntapaikoiksi, jolloin ne tulisivat valtion liikuntapaikka-avustusten piiriin.
  • Jokamiehenoikeuksia ei ole tarpeen säännellä ulkoilulaissa, koska sitä muussa lainsäädännössä koskevat säädökset ovat pääosin toimivat ja riittävät.
  • Ulkoilulaki tulee uudistaa laajasti sidosryhmiä, kuten ulkoilujärjestöjä, osallistaen.
  • Kansallista luonnon virkistyskäytön strategian toimeenpanoa ja seurantaa varten on asetettu koordinaatioelin, jolle näin ollen kuuluu myös viedä eteenpäin ulkoilulain uudistamista.
    • Koordinaatioelimen tulee ottaa kokonaisvaltainen ote ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön edistämisestä ihmisen elinkaariajattelu huomioon ottaen.
    • Koordinaatioelimen tulee osallistaa työssään laajasti sidosryhmiä.
  • Myös muita ulkoilun kannalta relevantteja lakeja tulee tarkastella vaalikauden aikana.

 

3. Kehitetään ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita

Ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö edistävät ihmisten hyvinvointia ja luontosuhdetta, minkä vuoksi maamme ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita tulee kehittää laaja-alaisesti.

Tuetaan rahallisesti ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä edistävän Ulkoilufoorumin toimintaa. Ulkoilujärjestöjen yhteistyöelin Ulkoilufoorumi on toiminut koko lähes 20:n toimintavuotensa ajan ilman taloudellisia resursseja.

Kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa ulkoilualueista ja ulkoilun olosuhteista todetaan muun muassa:

  • Suomessa lähiluonto on yhdenvertaisesti ja esteettömästi saavutettavissa. Luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet varmistetaan ihmisten koko elämänkaaren ajalle. Alueiden käytön suunnittelussa turvataan lähivirkistysalueet.
  • Ylläpidetään ja parannetaan virkistyskäyttöön varattujen alueiden verkostoa kysyntälähtöisesti valtionmailla (mm. kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, Metsähallituksen omalla päätöksellä perustetut virkistysalueet ja monikäyttömetsät). Jatketaan valtion retkeilyalueinstituution päivitystä maankäyttömuotona ja selvitetään pitkän aikavälin mahdollisuudet uusien valtion retkeilyalueiden perustamiseksi.
  • Kehitetään kysyntälähtöisesti ja kestävästi toteutettuja palvelurakenteita, kuten ulkoilureittejä sekä luontoliikunta-, vesillelasku- ja taukopaikkoja. Tuetaan tässä kuntia avustuksin.

Toimenpiteet:

  • Ulkoilualueita tulee kehittää vastaamaan ihmisten kasvaneeseen ulkoiluun ja luonnon virkistyskäyttöön.
  • Ulkoilun olosuhteiden ylläpitäjiä, kuten kuntia, virkistysalueyhdistyksiä ja -säätiöitä, sekä Metsähallituksen luontopalveluita on tuettava ja niiden riittävä rahoitus on turvattava.
  • Ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita kehitettäessä tulee kuulla ja osallistaa ihmisiä, mihin esimerkiksi kuntalaki kuntia velvoittaa.
  • Ulkoilualueita tulee uudistaa niin, että ne ovat nykyistä vetovoimaisempia, sekä luonnossa virkistäytymistä että luontoa on kunnioitettava enemmän. Tämän tulee näkyä esimerkiksi metsienkäyttötavoissa.
  • Parannetaan ulkoilualueiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä, huolehditaan reiteistä sekä rakenteista ympäri maan.
  • Otetaan koko ihmisen elämänkaari huomioon ulkoilun olosuhteita kehitettäessä, kuten päiväkotien ja koulujen pihat, asumisyksiköiden, toimintakeskuskusten ja terveydenhuollon yksiköiden lähiympäristöt, sekä ikäihmisillekin saavutettavat ulkoilupaikat.
  • Osana ulkoilualueita valtion retkeilyalueita tulee kehittää ja tulee selvittää uusien valtion retkeilyalueiden perustamista. Vuoden 1994 jälkeen ei ole perustettu uusia valtion retkeilyalueita.
  • Tuetaan rahallisesti Ulkoilufoorumin toimintaa. Ulkoilufoorumin taloudellinen tukeminen on tärkeää, että ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö näkyisivät yhteiskunnassamme ja päätöksiä tehdessä entistä vahvemmin. Ympäristöministeriö luonnon virkistyskäytöstä vastaavana ministeriönä olisi luonteva tuen antaja.

 

4. Vahvistetaan kansalaisten poikkeusaikojen selviytymistaitoja

Koronapandemian ja Venäjän aloittaman Ukrainan sodan myötä olemme eläneet useamman
vuoden poikkeusaikoja. Näinä vuosina huoltovarmuuden merkitys on kasvanut.

Poikkeusaikoja voivat olla esimerkiksi pitkäaikaiset sähkökatkot, energiakriisi, vedenjakelun
häiriöt, luonnontuhot, vakavat tartuntataudit tai pahimmillaan sotilaalliset konfliktit.

Valtion tulee vahvistaa huoltovarmuuden osana kansalaisten omatoimisia poikkeusaikojen
selviytymistaitoja käyttäen hyväksi Suomen erityispiirteitä.

Selviytymistaidot sekä ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö tukevat toisiaan. Kasvava ulkoilu ja
luonnon virkistyskäyttö lisäävät edelleen ihmisten kriisinsietokykyä. Esimerkiksi koronapandemian aikana on nähty, miten tärkeää ulkoilu ja luonnon virkistyskäyttö ovat ihmisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille.

Toimenpiteet:

  • Valtion tulee hankerahoittaa toimenpiteitä, joilla edistetään ja vahvistetaan suomalaisten ja Suomessa asuvien ihmisten poikkeusaikojen selviytymistaitoja.
    • Erilaisia selviytymistaitoja ovat esimerkiksi riittävä varautuminen poikkeusaikoihin, osaaminen hyödyntää luonnonantimia (marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys), retkeilytaidot, puuhuolto ja puunkäyttö, sekä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen terveyden ylläpito.
  • Kouluja tulee tukea ministeriöiden yhteistyöllä selviytymistaitojen opettamisessa. Tästä on hyötyä lapsille ja nuorille koko elämän ajan ja muulloinkin kuin poikkeusaikoina. Tuki kouluille voisi olla esimerkiksi opettajien täydennyskoulutusta, valinnaiskurssien lisäämistä ja materiaalien tarjoamista.
  • Kaikenikäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus lisätä selviytymistaitojaan, siksi hankerahoituksen on katettava kaikenikäiset ihmiset.

 

5. Käynnistetään poikkihallinnollinen liikkumisohjelma

Tarvitsemme Suomessa enemmän koordinaatiota ja hallinnonrajat ylittävää yhteistoimintaa
liikunnan edistämisessä.

Liikkuvat-ohjelmat edistävät mahdollisuuksia liikkua matalalla kynnyksellä.
Liikkuvat-ohjelmiin kuuluu eri ohjelmia, jotka kattavat koko elämänkaaren: Liikkuva
varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen, Liikkuva perhe ja
Ikiliikkuja. Suomen Latu koordinoi Liikkuva perhe -ohjelmaa. Liikkuvat-ohjelmilla edistetään
jokaisen liikkumista terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi.

Eri hallinnonalojen liikuntapoliittisia toimenpiteitä liikunnallisen aktiivisuuden nostamisen
koordinoimiseksi on asetettu liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO). Sen toimikausi
loppuu 3.4.2023.

Toimenpiteet:

  • Käynnistetään poikkihallinnollinen liikkumisohjelma, jolla puututaan liian vähäiseen liikkumiseen. Ohjelman tulee olla valtioneuvoston johtama, jotta eri hallinnonaloilla liikuntaa edistetään saman suuntaisesti. Yksi vaihtoehto on laajentaa LIPOKO kokonaisvaltaiseksi, valtioneuvostotasoiseksi Liikkumisohjelmaksi.
  • Liikkumisohjelman työkaluina vakiinnutetaan Liikkuvat-kokonaisuus ja liikuntapolitiikan koordinaatioelin.
    • Liikkuvat-ohjelmat eivät automaattisesti jatku ensi eduskuntavaalikaudella. Mutta niiden laaja-alaisuuden ja ihmisen koko elämänkaarelle liikkumista lisäävän vaikutuksen vuoksi
    • Liikkuvat-ohjelmia tulee jatkaa, kehittää ja vahvistaa vaikutusarvioiden perusteella, sekä turvata riittävä rahoitus
    • Tarvitsemme jatkossakin liikunnan edistämisessä elintä, joka kokoaa laajasti näkemyksiä yli hallinnonrajojen. Siksi LIPOKO:n vakiinnuttaminen on tärkeää.