Näillä vinkeillä vapaan hiihtotekniikka kuntoon

Oikea hiihtotekniikka säästää voimia. Kun liukuvaihe on rento ja tasapainoinen, kaiken huomion ja energian voi suunnata tehokkaaseen potkuun ja työntöön. Työtä ei tehdä ainoastaan käsillä tai jaloilla, vaan koko vartalolla. Hiihtotekniikan hiominen on tärkeä osa lajiharjoittelua. 

Perusluistelu eli kuokka

Perusluistelu, kansan kielellä kuokka, on tekniikka, jonka luisteluhiihtäjä tavallisesti oppii ensin. Sauvatyöntö tehdään vain toiselle puolelle ajoittaen liu'un alkuun. Sauvat ja työnnettävän puolen suksi osuvat lumeen samanaikaisesti siten, että työnnettävän puolen käsi ja sauva ovat hieman toista puolta edempänä. Kuokkatekniikan nimitys tuleekin juuri tästä käsien asennosta, mikä muistuttaa kuokkiessa käytettävää asentoa. Kuokkatekniikka on myös ainoa hiihtotekniikoista, jossa kädet ovat epäsymmetrisestä asennosta toistensa suhteen. Työntö lähtee korkealta, ylävartalon ja vatsalihasten voimalla. Liu’un lopussa tehokas ponnistus siirtää painon vastakkaisen puolen liu'ulle, jonka aikana kädet heilahtavat rennosti taakse ennen uuden työntövaiheen alkua. Kokeneemmat hiihtäjät käyttävät tekniikkaa hitaammassa vauhdissa lähinnä ylämäissä.

 

Wassberg eli wassu

Wassberg on täysin symmetrinen luisteluhiihdon tekniikka. Työntö vastaa lyhyttä tasatyöntöä ja se tapahtuu liu'un loppuvaiheessa molempien puolien liu'uille. Tekniikkaa käytetään usein loivassa ylämäessä ja kiihdytyksissä. Tekniikan löytymiseen auttaa, kun suksi pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle hiihtäjän keskilinjaa. Näin alkava liuku saadaan suuntautumaan suoraviivaisemmin eteenpäin jolloin hiihtäjän on helpompi ylläpitää tasapainoaan ja rytmiä. 

 

Mogren

Mogrenissa sauvatyöntö tehdään perusluistelun tapaan vain joka toiselle liu’ulle. Olennainen ero on siinä, että mogrenissa työntö tehdään jo liu’ussa olevan suksen puolelle. Tuloksena on pidempi, rauhallisempi ja voimakkaammin eteenpäin suuntautuva tasatyönnön omainen suoritus. Voimantuotossa hyödynnetään voimakkaasti sekä sivuttaista että kehon ylös-alas suuntautuvaa liikettä. Tekniikkaa käytetään tasaisissa ja loivissa alamäissä, jolloin hiihtovauhti on huomattavasti perusluistelua sekä wassbergiä nopeampaa. Mogrenia onkin helpoin harjoitella pitkissä loivissa alamäissä joissa vauhti kasvaa luonnollisesti perusluistelua (kuokkatekniikka) vauhdikkaammaksi. 

 

Laskutekniikka

Laskeminen on myös tekniikkalaji. Välineiden hallinta tuo varmuutta, ja rento laskuasento antaa elimistölle aikaa palautua. Huonolla tekniikalla lihakset työskentelevät jatkuvasti myös alamäessä. Tärkeintä on opetella seisomaan suksella tasapainoisesti polvista joustaen paineen tunteen säilyessä enemmän päkiöillä kuin kantapäillä. Matalassa laskuasennossa ilmanvastus on pieni. Jalat ovat lähes 90 asteen kulmassa. Kyynärpäät nojaavat kevyesti polviin, kämmenet ovat kasvojen edessä ja sauvat vaakatasossa. Asentoa nostamalla ylemmäs vauhtia saa tarvittaessa hidastettua ja suksikontrollia parannettua. Korkeaa asentoa käytetään erityisesti mutkaisissa laskuissa. Kaarteessa tai horjahtaessa laskulinjaa korjataan ottamalla muutamia askeleita. Askeltamalla taitava hiihtäjä säilyttää myös vauhtinsa mutkasta ulos tullessaan. 

 

 


3 x hiihtotekniikka

1. Aloita perinteisellä

Hiihtämään oppii kuka tahansa, mutta hyvän tekniikan hallitseminen vaatii hieman harjoitusta. Hyvä tekniikka takaa, että kaikki lihasryhmät työskentelevät tehokkaasti. Maastohiihto jaetaan perinteiseen ja vapaaseen tyyliin – eli luisteluhiihtoon. Aloittelijalle perinteinen tyyli on helpompi. Vauhdikkaampaan vapaaseen tyyliin voi siirtyä kunnon kohottua, ja suksien hallinnan parannuttua.

2. Seiso suksella

Hiihdossa olennaista on taito seistä suksella: hiihtäjän vartalo on suorassa linjassa liukuvan suksen päällä. Kummassakin hiihtotyylissä hyvän tekniikan oppiminen edellyttää tasapainon hallintaa, joten harjoittelu kannattaa aloittaa hiihtämällä ilman sauvoja.

3. Maaston mukaan

Tekniikoiden oppimisen jälkeen oleellista on harjoitella hyödyntämään niitä oikeissa maastonkohdissa ja vauhdeissa eli lukemaan latua. Vauhdin kiihdyttäminen vie aina enemmän voimia kuin sen ylläpitäminen, joten tekniikoiden sujuva vaihtelu maaston mukaan on avain taloudelliseen ja tehokkaaseen hiihtoon.