Ohjaajille ja järjestäjille
Ohjaajat ovat yhdistystoiminnan sydän. Täältä löydät tietoa ja materiaalia Suomen Ladun jäsenyhdistyksessä ohjaajana toimiville ja toimintaa järjestäville.
Lajikohtaiset materiaalit
Ideoita ja tukea eri lajien ohjaamiseen suunnittelusta toteutukseen. Hyödynnä ja sovella materiaaleja haluamallasi tavalla.
Linkit
Ladattavat materiaalit
Hyödynnä seuraavia materiaaleja oman hyvinvointisi tueksi tai osana ohjaamaasi ulkoilutoimintaa.
- Hyvinvointipolku kysymyksineen sopii kaikenikäisille. Polun voi kiertää yksin mietiskellen tai yhdessä kysymysten ääreen hiljentyen. Polun voikin pystyttää omatoimista kiertämistä tai ohjattua Hyvinvointi -retkeä varten. Tällä matkalla ei ole kiirettä!
- Hyödynnä helppoja Hyvinvointikortteja kysymyksineen osana ohjattuja retkiä tai muuta toimintaa. Pysähdelkää välillä kysymysten äärelle tai anna kysymys pohdittavaksi kävelyn lomaan / siirtymille.
- Työskenteletkö perheiden tai ikäihmisten kanssa ja olisit kiinnostunut viemään Metsämieltä juuri näille kohderyhmille? Metsämieli +65 ja perhe materiaali sisältää hyvinvointiharjoitteita mutta myös valmiita runkoja retkille.
Ladattavat materiaalit
Ladattavat ohjaajamateriaalit
Ladattavat lajitekniikkamateriaalit
Ladattavat materiaalit
Linkit
Melonnan turvallisuusohje (Melonnan turvallisuusneuvottelukunta)
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) tarkennettu toimintaohje melontapalveluiden turvallisuudesta
Vesiliikennelaki
Ladattavat ohjaajamateriaalit
Ladattavat lajitekniikkamateriaalit
Kurssin järjestäminen
Retkeilyn perustaitoja on hyvä opetella ohjatusti ja turvallisessa porukassa. Suomen Ladun jäsenyhdistykset voivat toteuttaa omalla paikkakunnallaan Rakastu retkeilyyn ja Rakastu talviretkeilyyn -kursseja, jotka ovat alusta loppuun asti mietittyjä kokonaisuuksia ja joissa tärkeimmät retkeilyn perustaidot tulee käytyä osallistujien kanssa läpi.
Kurssin toteutukseen tarvitaan vähintään kaksi koulutettua Rakastu retkeilyyn tai talvikursseilla Rakastu talviretkeilyyn -ohjaajaa. Ohjaajapätevyyden saa käytyään 8 tunnin mittaisen Suomen Ladun järjestämän Rakastu retkeilyyn -ohjaajakoulutuksen.
Kurssien järjestäminen on yhdistyksille hyödyllistä ja kannattavaa, koska niiden avulla:
- retkeily lisääntyy yhdistyksen toiminnassa (myös yhdistyksen nykyisten jäsenten keskuudessa)
- kokonaisuus voi auttaa käynnistämään ohjatun retkeilytoiminnan yhdistyksessä
- yhdistys saa osallistujista uusia jäseniä toimintaansa
- yhdistys voi tehdä varainhankintaa
Ladattavat materiaalit
Ladattavat materiaalit
Ladattavat vertaisohjaajamateriaalit
Ladattavat ideamateriaalit
Lasten ja perheiden ulkoilun materiaalit
Ideoita ja tukea lasten ja perheiden ulkoilun ohjaamiseen suunnittelusta toteutukseen. Hyödynnä ja sovella materiaaleja haluamallasi tavalla.
Ladattavat materiaalit
Ladattavat materiaalit
Ladattavat materiaalit
Ladattavat materiaalit
Yleistä
Seikkailevat perheet on innostava perheliikunnan toimintamalli, jossa perheet ulkoilevat ja liikkuvat yhdessä. Kohderyhmänä ovat alle 10-vuotiaat lapset ja heidän lähipiirinsä.
Seikkaileviin perheisiin tarvitaan:
- Innokas yhdistys: Seikkailevat perheet -toiminnan tukialusta
- Seikkailukummi: yhdistyksen luottamushenkilö, toiminnan mahdollistaja, toimii tukena ja apuna Seikkailupäällikölle
- Seikkailupäällikkö: kuka tahansa innokas ja innostava aikuinen, haluaa ulkoilla yhdessä oman ja/ toisten perheiden kanssa
- Seikkailevat perheet -heimo: Seikkailupäällikön johtama ryhmä aikuisia ja lapsia, haluavat yhdessä muiden kanssa löytää uusia tapoja ulkoilla. Heimon aikuiset voivat olla lasten vanhempia, isovanhempia tai vaikka kummeja. Jokainen heimo on omanlaisensa.
Ladattavat materiaalit
Ladattavat materiaalit
Ladattavat materiaalit
Ladattavat materiaalit
Turvallisuus ja dokumentointi
Ota huomioon fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus järjestämässäsi ulkoilutoiminnassa. Näillä ohjeilla ja dokumentointipohjilla toivomme että onnistut.
Linkit
Yleistä
Turvallisuus on yksi laadukkaan yhdistystoiminnan perustuskivistä. Jokaisella on oikeus osallistua ulkoilutoimintaan, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on huomioitu, riskit on tunnistettu ja vaaratilanteisiin varauduttu. Kokonaisvaltainen turvallisuus koostuu kolmesta osa-alueesta, joiden merkitys painottuu toiminnan ja osallistujien mukaan:
Psyykkinen turvallisuus
Henkilön oma psyykkinen hyvinvointi. Jokaisella osallistujalla on mahdollisuus kokea onnistumisia, eivätkä osallistujat joudu tilanteisiin, jotka aiheuttavat hallitsematonta pelkoa. Osallistuminen vapaaehtoisia ja osallistuja voi halutessaan keskeyttää milloin tahansa. Mahdolliset pelko- ja kuormitustilanteet käsitellään asianmukaisesti.
Sosiaalinen turvallisuus
Ryhmän ilmapiiri ja vuorovaikutus. Ryhmässä varmistetaan, että kaikki edistävät turvallista ilmapiiriä ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Epäasialliseen käytökseen puututaan.
Fyysinen turvallisuus
Fyysinen hyvinvointi, tapaturmien ja loukkaantumisien välttäminen. Käytettävät menetelmät, varusteet ja rakenteet ovat turvallisia. Fyysinen kuormitus on osallistujiin suhteutettuna sopivalla tasolla ja järjestäjällä on valmius suunnitelmien muuttamiseen.
Yleistä
Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta koskee erityisesti elinkeinotarkoituksessa järjestettyä toimintaa, mutta myös yhdistyksiä silloin, kun toimintaan osallistuu henkilöitä, jotka eivät ole järjestävän yhdistyksen jäseniä. Laki velvoittaa yhdistyksiä tunnistamaan toiminnassa toteutua riskejä, tekemään toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi, seuraamaan ja kehittämään toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi, sekä dokumentoimaan tehdyt toimenpiteet.
Suomen Latu suosittelee samoja turvallisuustoimenpiteitä myös vain jäsenille suunnatussa toiminnassa.
Ladattavat materiaalit
Yleistä
Yleinen kirjaamisvelvollisuus koskee kaikkia palveluita ja palveluntuottajia, eli yhdistyksiä silloin, kun palvelua käyttää henkilö, joka ei ole yhdistyksen jäsen. Huolellinen suunnittelu ja toimenpiteiden kirjaaminen kannattaa kuitenkin aina -toimenpiteet helpottavat käytännön toteutusta ja antavat varmuutta vapaaehtoistyöhön.
Laissa ei enää edellytetä määrämuotoisen turvallisuusasiakirjan käyttämistä. Suunnitteluun kannattaakin valita sellaiset asiakirjapohjat, jotka sopivat omaan toimintamuotoon ja sen vaatimuksiin. Turvallisuusdokumentoinnin tarkoitus on aina ensisijaisesti oman toiminnan suunnittelu, toteutus, seuranta ja kehittäminen. Dokumentin muoto on vapaa, mutta sen on oltava kirjallisessa muodossa (tekstiä, kuvaa, videoita jne.):
- Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, sekä niiden perusteella toteutetut turvallisuustoimenpiteet
- Havaitut turvallisuuspoikkeamat
- Välineiden, rakenteiden ja tilojen hankinta, tarkastaminen ja huolto
- Vapaaehtoistenpätevyys ja koulutus
- Osallistujien opastaminen ja toiminnan säännöt
- Hätä- ja onnettomuustilanteissa toimiminen
- Onnettomuuksien raportointi
Ladattavat materiaalit
Linkit
Vakavista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista ilmoitetaan myös Tukesille (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) / kirjaamo@tukes.fi
Tapahtumaraportti Suomen Ladulle
Ilmoitus Tukesille
Reittien ja rakenteiden turvallisuus (Tukes)
Laki kulutuspalvelun turvallisuudesta -webinaari Olosuhteet ja ulkoiluvälineiden vuokraus 3.9.2025
Talviuintipaikan turvallisuus (Tukes)
Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta
Kulutuspalvelulain tarkempia soveltamisohjeita eri palveluille – talviuintipaikat (TUKES)
Rakennustietokortti talviuintipaikan rakentamiseen (Rakennustieto, maksullinen)
Vapaaehtoisten osaamista dokumentoidaan Jäsenpolun ja Yhdistyspolun kautta, joissa voi ohjaajapätevyyksien lisäksi pitää yllä tietoa voimassa olevasta EA koulutuksesta:
Jäsenpolku
Yhdistyspolku
Yleistä
Tapahtumien järjestäminen vaatii arviointia ja ennakkosuunnittelua. Hyvin suunniteltu ja toteutettu turvallisuussuunnittelu auttaa sujuvan, miellyttävän ja turvallisen tapahtuman järjestämisessä, kun vastuualueet ovat selkeitä ja tehtävät kuvattu. Tapahtuman järjestäjä vastaa tapahtuman turvallisuudesta kokonaisuudessaan. Tapahtumien turvallisuutta koskevat useat eri lainsäädännöt ja niitä valvovat useat eri viranomaiset.
Riskien tunnistaminen
Tapahtumaa suunniteltaessa toiminnan turvallisuutta arvioidaan erilaisista näkökulmista. Riskit on tunnistettava ennen käytännön toteutuksen aloittamista, jotta niihin voidaan vaikuttaa. Jos suunnitellun toiminnan riskit ovat kestämättömiä, toimintaa ei toteuteta. Riskikartoituksen tavoitteena on mahdollisten vaarojen tunnistaminen, niistä johtuvien seurausten ymmärtäminen sekä niihin varautuminen.
Riskien tunnistamisessa on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin tekijöihin:
- Veden varaan joutuminen tai hukkumisvaara
- Suuresta liike-energiasta aiheutuvat vaarat
- Korkealta putoamisen vaara
- Ihmisten suuresta määrästä aiheutuvat vaarat
- Äärimmäisistä olosuhteista tai äkillisistä olosuhteiden muutoksista aiheutuvat vaarat
- Suurten tai muuten vaarallisten eläinten aiheuttamat vaarat
- Palveluympäristön syrjäisen sijainnin aiheuttamat vaara
Tapahtuman turvallisuuden suunnitteleminen
Riskien tunnistamisen jälkeen laaditaan suunnitelma siitä, miten havaittuja riskejä hallitaan. Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta velvoittaa turvallisuusdokumentointiin kaikkien toimintamuotojen osalta silloin, kun toimintaan osallistuu henkilöitä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Turvallisuusdokumentointi toteutetaan suhteutettuna toimintamuodon vaativuuteen. Hyvin suunniteltu toiminta helpottaakin toimintaa aina ja kannattaa myös yhdistyksen sisäisessä toiminnassa.
Pelastussuunnitelma
Pelastussuunnitelma on viranomaisille tehtävä asiakirja, joka on laadittava yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski. Pelastussuunnitelma on laadittava tapahtumaan, jossa:
- arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä
- käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja
- tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta
- tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille
Pelastussuunnitelmaan liittyvät käytännöt vaihtelevat alueittain, joten ennen suunnitelman laatimista kannattaa olla yhteydessä oman alueen pelastuslaitokseen ja varmistaa alueelliset toimintaperiaatteet.
Järjestäjät ja järjestyksenvalvonta
Järjestäjien on oltava tapahtuman aikana tunnistettavissa esimerkiksi yhteneväisestä pukeutumisesta, jotta osallistujat tietävät kenen puoleen tarvittaessa kääntyä. Hyödyllistä on myös rakentaa kunnollinen infopiste sekä viitoitusjärjestelmä tapahtuman keskeisiin paikkoihin. Tapahtumassa on myös oltava riittävä määrä poliisin hyväksymiä järjestyksenvalvojia. Poliisi määrittää koulutettujen ja kouluttamattomien järjestyksenvalvojien tarpeen tapahtumakohtaisesti sen luonteesta ja koosta riippuen. Järjestyksenvalvojien tulee kantaa järjestyksenvalvojan tunnisteliiviä tai -laattaa. Turvallisuuspäällikkö vastaa järjestyksenvalvojien toiminnasta tapahtuman aikana. Mikäli omasta yhdistyksestä ei löydy tarvittavaa määrää kortillisia järjestyksenvalvojia, kannattaa heitä tiedustella muista paikkakunnan yhdistyksistä. Poliisi usein myös hyväksyy tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi kortittoman henkilön, mikäli tapahtumassa on myös kortillisia järjestyksenvalvojia.
Yleistä
Ohjattu toiminta on Suomen Ladun jäsenyhdistyksien toiminnan ydin ja turvallisuus on sen laadun perusta. Jokaisella on oikeus osallistua ulkoilutapahtumiin, joissa on otettu huomioon fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä varauduttu mahdollisiin vaaratilanteisiin.
Täydellistä turvallisuutta ei kuitenkaan ole olemassa, sillä elämään kuuluu aina myös yllätyksiä. Siksi toiminnan riskien ennakkoarviointi on tärkeää. Kun riskejä arvioidaan huolellisesti jokaiselta osa-alueelta, toiminnan järjestäminen saa varmuutta ja kestämättömät riskit voidaan ennaltaehkäistä.
Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta koskee erityisesti elinkeinotarkoituksessa järjestettyä toimintaa, mutta myös yhdistyksiä silloin, kun toimintaan osallistuu henkilöitä, jotka eivät ole järjestävän yhdistyksen jäseniä (huom. myös tutustujat). Suomen Latu suosittelee samoja turvallisuustoimenpiteitä myös vain jäsenille suunnatussa toiminnassa.
Toiminnan suunnittelu
Ohjattua toimintaa suunniteltaessa toiminnan turvallisuutta arvioidaan erilaisista näkökulmista. Riskit on tunnistettava ennen toiminnan aloittamista, jotta niihin voidaan vaikuttaa. On myös tärkeää pohtia, onko ohjaajilla riittävää osaamista aiottuun toimintaan ja mitä tapahtuu, jos olosuhteet muuttuvat. Jos suunnitellun toiminnan riskit ovat kestämättömiä, toimintaa ei toteuteta.
Riskien tunnistamisen jälkeen laaditaan suunnitelma siitä, miten havaittuja riskejä hallitaan. Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta velvoittaa turvallisuusdokumentointiin kaikkien toimintamuotojen osalta silloin, kun toimintaan osallistuu henkilöitä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Turvallisuusdokumentointi toteutetaan suhteutettuna toimintamuodon vaativuuteen. Hyvin suunniteltu toiminta helpottaakin ohjaajien toimintaa aina ja kannattaa myös yhdistyksen sisäisessä toiminnassa.
Osallistujien ohjeistaminen ennakkoon
Osallistujien tulee saada turvallisuutta koskevat ohjeet ennen toimintaan osallistumista. Toiminnan luonteesta riippuu, riittääkö suullinen ohjeistus vai onko syytä lähettää osallistujalle ennakkoon turvallisuusohjeet. Myös ohjeistuksen osalta on hyvä ottaa huomioon kaikki turvallisuuden osa-alueet – fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen.
Ohjaaminen toiminnan aikana
Ennakkosuunnittelu auttaa ohjaajaa toimimaan yllättävissäkin olosuhteissa. Ohjaaja havainnoi toiminnan aikana fyysisten muuttuvien tekijöiden lisäksi myös sosiaalista ja henkistä turvallisuutta, sekä puuttuu tarvittaessa havaittuihin epäkohtiin tai mahdollistaa osallistujalle tauon. Ohjaajalla täytyy olla tilanne hallinnassa, mutta hyvällä ennakkosuunnittelulla, jaetuilla tehtävillä toisten ohjaajien kanssa sekä karttuneella kokemuksella pärjää hyvin.
Ohjaajan pätevyys
Ohjaajan pätevyyttä voidaan arvioida monin tavoin, eikä valtaosassa lajeja ole tarkkaa vaatimusta osaamiselle. Osaaminen voi ohjaajakurssien lisäksi olla lähtöisin esimerkiksi työelämästä tai harrastuksista. Ohjaajan itsensä on tärkeä arvioida, millaisissa olosuhteissa hän pystyy itsensä lisäksi huolehtimaan ryhmästä. Ohjaajien ensiaputaidot ovat olennainen osa ohjaajan pätevyyttä.
Linkit
Melonnan turvallisuusohje (Melontaturvallisuuden neuvottelukunta)
Ohjaajien ja vapaaehtoisten osaamista dokumentoidaan Jäsenpolun ja Yhdistyspolun kautta, joissa voi ohjaajapätevyyksien lisäksi pitää yllä tietoa voimassa olevasta EA-koulutuksesta.
Yleistä
Suomen Ladun jäsenyhdistykset ylläpitävät monipuolisesti erilaisia ulkoilupaikkoja, jotka ovat kulutuspalvelulain tarkoittamia kulutuspalveluita. Näitä ovat esimerkiksi laavut, ulkoilureitit, talvireitit, melontareitit ja talviuintipaikat. Ulkoilupaikan ylläpitäjä on vastuussa palvelun turvallisuudesta.
Talviuintipaikat
Talviuintipaikan ylläpitäjän, eli palveluntarjoajan, tehtävänä on huolehtia talviuintipaikan rakennusten, laitteiden, kulkureittien ja varusteiden huollosta ja kunnossapidosta. Palveluntarjoaja vastaa myös siitä, että palvelusta annetaan riittävät turvallisuutta koskevat tiedot palvelun käyttäjälle
Talviuintipaikan turvallisuusvaatimuksia on eritelty kattavasti Tukesin talviuinnista annetuissa ohjeissa sekä uimarantojen ja talviuintipaikkojen liikuntapaikkarakentamista koskevassa rakennustietokortissa (RT 97-10942).
Tärkeää on tehdä myös vastuunjaon sopimus, jossa määritellään, kuinka osapuolet vastaavat miltäkin osin talviuintipaikan toiminnasta ja turvallisuudesta, sekä miten mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan.
Talviuintipaikan turvallisuudessa on tärkeää huomioida mm. seuraavia asioita:
- Kunnossapidossa on tärkeää huolehtia liukkaudentorjunnasta kulkureiteillä esim. lämpömattojen avulla.
- Avannon tekemisen yhteydessä tulee huomioida avantopumpun sijoittaminen siten, ettei uimari joudu siihen, eikä pumpun aiheuttama virtaus vie uimaria.
- Käyttäjille on annettava riittävät tiedot liittyen esimerkiksi veden syvyyteen tai virtauksiin.
- Avanto tulee ympäröidä aidoilla, puomeilla tai lippusiimoilla, ja avanto on tarkistettava sukeltamalla ennen talviuintikauden alkua.
- Laiturin tulee olla tukeva ja niin leveä, että kaksi ihmistä pystyy ohittamaan toisensa.
- Veteen menevien portaiden tulee olla sellaisia, että avannosta pääsee helposti pois.
- Sähkölaitteiden ja -asennusten on sovelluttava talvi- ja ulkokäyttöön.
- Talviuintipaikalla tulee olla asianmukainen pelastusvälineistö.
Talviuintipaikalla tarjottavassa toiminnassa on huomioitava riskien tunnistaminen ennakkoon, sekä huolellinen turvallisuussuunnittelu. Talviuimarin ohjeet on hyvä tulostaa tai teettää sekä laittaa esille aina vähintään suomeksi ja englanniksi. Tulosta talviuimarin ohjeet tai tilaa valmiina Suomen Ladulta.
Vapaaehtoisten osaamisen tulee olla heidän suorittamiensa tehtävien mukaista ja tämä osaaminen tulee kirjata osaksi yhdistyksen turvallisuusdokumentaatiota. Vapaaehtoisen tulee tutustua talviuintipaikan turvallisuusvarusteisiin ja harjoitella niiden käyttöä. Ensiaputaidot ovat olennainen osa talviuintipaikalla tarvittavaa osaamista.
Lisäksi yhdistyksessä on oltava luettelo talviuintipaikan varusteista ja laitteista, jossa niiden tarkistamista ja huoltoa dokumentoidaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kriittisiin varusteisiin.
Ulkoilureitistöt
Erilaisia ulkoilureittejä ovat esimerkiksi luontopolut, maastopyöräreitit, ladut ja talvireitistöt. Reitin ylläpitäjän vastuulla on varmistaa reitin turvallisuus.
Reitin pitäjän lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat vaarojen tunnistaminen, turvallisuuden varmistaminen, käyttäjille annettavat tiedot (kyltit ja opasteet), reitin ylläpitäminen, turvallisuusdokumentointi, onnettomuuskirjanpito ja vakavien onnettomuuksien ilmoittaminen Tukesille. Lisäksi ylläpitäjän velvollisuuksiin kuuluu palvelun turvallinen lopettaminen esimerkiksi reitin ylläpidon päätyttyä.
Vaarojen tunnistamisessa tulee huomioida mm. maaston haastavuus, reitistön sijainti, reitin pituus, reitillä toteutettavat liikuntamuodot, erityiskohteet, rakenteet, kävijämäärät, asiakasprofiili ja sääolosuhteiden vaikutukset. Mahdollisia vaaranpaikkoja ovat jyrkät mäet, kapeikot, vesistön ylitykset ja tulville alttiit kohdat.
Ladattavat materiaalit
Linkit
Rakennustietokortti talviuintipaikan rakentamiseen (Rakennustieto, maksullinen)
Laki kulutuspalvelun turvallisuudesta -webinaari Olosuhteet ja ulkoiluvälineiden vuokraus 3.9.2025
Talviuinnin perusteet (video)
Talviuinnin turvallisuus: Tajuissaan olevan pelastus (video)
Talviuinnin turvallisuus: Tajuttoman pelastus (video)
Kulutuspalvelulain tarkempia soveltamisohjeita eri palveluille – Talviuintipaikat (Tukes)
Talviuimarin ohjeet (tulossa)
Yleistä
Välineiden vuokraaminen on erinomainen ja luontoa kunnioittava tapa tutustua erilaisiin ulkoilulajeihin. Monet yhdistykset vuokraavat esimerkiksi retkeilyvarusteita. Jos varusteita lainataan myös yhdistykseen kuulumattomille henkilöille, kyseessä on kulutuspalvelu. Hyvät turvallisuuskäytännöt ovat kuitenkin aina merkki vastuullisesta ja laadukkaasta toiminnasta.
Varusteiden vuokraamisen turvallisuutta koskee laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta ja toimintaa valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Vesikulkuneuvojen osalta vuokrausta säätelee vesiliikennelaki ja toimintaa valvoo Liikennevirasto ja Traficom.
Välineiden vuokraaminen
Laadukkaan ja vastuullisen vuokraustoiminnan perusta on huolellinen riskienhallinta ja varusteiden turvallisuus. Toiminta alkaa riskinarvioinnilla, jossa huomioidaan välineiden käyttö, olosuhteet, ympäristö ja käyttäjät. Välineiden on oltava aina turvallisessa käyttökunnossa ja soveltua sekä tarkoitettuun käyttöön että asiakkaan taitotasoon sekä käyttöympäristön erityispiirteisiin.
Vuokrausten välissä välineet ja tarvittavat turvavarusteet on tarkistettava, sekä tarvittaessa huollettava ja puhdistettava, ja nämä toimenpiteet on dokumentoitava. Turvavarusteita tulee tarjota aktiivisesti, varmistaen niiden oikea koko ja käyttöopastus.
Vuokraajalle on annettava riittävät tiedot välineiden oikeasta käytöstä ja varmistuttava hänen osaamisestaan. Lisäksi on ohjeistettava korjausvälineiden (tarvittaessa) ja hätätilanteissa toimimisen suhteen, antamalla esimerkiksi kirjalliset ohjeet tai kartta. Koko vuokrausprosessi on suunniteltava toimivaksi tiedonannosta palautukseen, ja siihen kuuluvat myös selkeät käyttöehdot ja -rajoitukset. Lisäksi on tärkeää dokumentoida kaikki onnettomuus- ja läheltä piti -tilanteet.
Vesikulkuneuvojen vuokraaminen
Vesikulkuneuvojen vuokraamista ohjaa vesiliikennelaki, jossa ei ole poikkeuksia yhdistystoimintaa koskien. Välineiden vuokraajalla on lain mukaan velvollisuus varmistaa, että vuokrattava vesikulkuneuvo on luovutushetkellä kyseisiin olosuhteisiin nähden rakenteeltaan ja kunnoltaan turvallinen, sekä sisältää riittävät turvallisuusvälineet. Vuokralaiselle on annettava riittävä opastus sen turvalliseen käyttöön. Lisäksi vuokraaja ei saa luovuttaa vesikulkuneuvoa sellaiselle henkilölle, jolla ei ole sen hallitsemiseen vaadittavaa kykyä ja taitoa.
Ladattavat materiaalit
Kevät ja syksy
Kevät- ja syyssäät ovat vaihtelevia. Siksi kerrospukeutuminen on tärkeää.
Aluskerroksessa toimii sekä merinovilla että teknillinen vaatetus riippuen liikkumisen määrästä. Aluskerroksen tehtävä on siirtää kosteus pois iholta.
Välikerros lämmittää ja eristää. Tähän tarkoitukseen käy mainiosti esimerkiksi villa tai fleece.
Kuorikerros suojaa tuulelta ja tarvittaessa sateelta.
Kevät ja syksy haastavat myös kenkävalintaa. Saattaa olla että samaan aikaan tarvitaan sekä pitoa että vedenpitävyyttä. Monesti myös tarvitaan lämpöä lisää, jolloin villasukka on mainio lisä esimerkiksi saappaaseen. Huomioi, että kengässä on vielä vartta, jos kelit ovat epävakaiset.
Talvi
Talven touhut määräävät myös pukeutumisen määrää. Jos kyseessä on hikiliikunta ei vahvaa toppavaatetusta kannata suosia. Liikkumaan lähtiessä olisi hyvä olla sen verran päällä, että aluksi on hieman vilpoinen olo. Muista kuitenkin, että kova tuuli lisää pakkasen purevuutta. Jälleen kerrospukeutuminen on avainasemassa.
Alimmaksi laitetaan edelleen kosteutta siirtävä aluskerros.
Välikerroksessa saatetaan tarvita vahvempaa villaa kuin kevät- ja syyskelillä.
Päällyskerroksen toinen tärkeä ominaisuus on tuulenpitävyyden lisäksi hengittävyys.
Myös sukissa kannattaa harrastaa kerrospukeutumista: ihoa vasten ohut merinovillasukka, päälle lämmittävä ja paksumpi villasukka.
Pipo, hanskat ja kaulaa lämmittävä tuubihuivi ovat kerrospukeutumisen lisäksi talviliikuntapukeutumisen avainsanoja. Pään, käsien ja kaulan alueelta haihtuu suuri osa kehon lämmöstä, joten niiden suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Talvella retkillä tarvitaan myös vaihtovaatetta tai taukovaatetusta. Eväitä on huomattavasti mukavampi nauttia taukopaikalla, kun reppuun on pakattu mukaan lämmittävä taukotakki ja lapsille kuivaa hansikasta.
Kevättalvella aurinkolasit suojaavat lumisokeudelta.
Kesä
Kesällä suojaudutaan auringolta ja puetaan päälle hengittäviä vaatteita. Maastossa kuljettaessa pitkälahkeiset ja -hihaiset vaatteet suojaavat parhaiten myös punkeilta ja hyttysten pistoilta sekä piikikkäiltä kasveilta.
Vaikka helle ajaisi käyttämään sandaaleita, varpaat ja nilkat kiittävät tukevien kenkien käytöstä maastossa.
Huomio kiinnitetään myös päähineeseen. Valitaan päähine, joka suojaa niskaa ja korvia auringolta. Lapsille tämä on erityisen tärkeää.
Mukana kulkevat myös aurinkorasvat sekä aurinkolasit. UV-suoja aurinkolaseissa suojaa silmiä ja varmistaa näkyvyyden.
Putkihuivi on monikäyttöinen asuste, joka kannattaa olla mukana aina (myös muulloin, kun kesällä).
Ladattavat materiaalit
Yleistä
Huolellisestakin suunnittelusta huolimatta vahinkoja saattaa joskus tapahtua. Tällöin itse tilanteen hoitamisen ja jälkipurun lisäksi onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista tehdään tapahtumaraportti, joka toimitetaan Suomen Ladun hallintopäällikölle. Raportoinnin ensisijaisena tavoitteena on ymmärtää tapahtumien kulku ja auttaa muitakin oppimaan tapahtuneesta, jotta vastaavat tilanteet voidaan välttää tulevaisuudessa.
Vakavista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista ilmoitetaan myös Tukesille (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) kirjaamo@tukes.fi