Tutustu Suomen Ladun merkittävään hankehistoriaan
Metsään meni - luontotoiminta osaksi pedagogiikkaa
Metsään meni – luontotoiminta osaksi pedagogiikkaa -hanke (2021-2022) oli Suomen Ladun ja Suomen ympäristöopisto Syklin yhteishanke. Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutushanke suunnattiin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle. Hankkeessa toteutettiin viisi erilaista koulutusmoduulia, joista Suomen Latu oli mukana kolmessa: "Vahvasti ulkona", "Tuumasta toimeen ja luontoon" sekä "Tulevaisuuden tekijät" -osioissa.
Vahvasti ulkona -webinaarit ja verkkokurssi käsittelivät pedagogista dokumentointia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen luontotoiminnassa. Tuumasta toimeen ja luontoon -osiossa syvennettiin pedagogisen dokumentoinnin osaamista käytännön harjoituksin lähikoulutuspäivinä. Tulevaisuuden tekijät -lähikoulutuspäivissä keskityttiin luontoon työhyvinvoinnin tukijana ja tutustuttiin Agenda 2030 sekä Green Comp-tavoitteisiin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen näkökulmasta. Näihin kolmeen koulutusosioon osallistui yhteensä 425 henkilöä. Koulutuksista saatu palaute oli erittäin hyvää. Hankkeen materiaaleihin voit tutustua täällä >>
Naturkraft för familjer - Luonnosta voimaa perheille
Naturkraft -hanke (2019-2022) oli Folkhälsanin toteuttama kaksikielinen hanke, jossa edistettiin terveellisiä elintapoja ja lisättiin perheiden valmiuksia kohdata arjen haasteita luomalla uusia tapoja liikkua luonnossa yhdessä. Uusia perheiden toimintakykyä vahvistavia toimintamalleja muodostettiin terveyttä edistävän teorian pohjalta, perheitä osallistaen. Hanke oli Stea-rahoitteinen. Suomen Latu toimi hankkeen suomenkielisenä pääkumppanina. Hankkeen materiaaleihin ja tuloksiin voit tutustua täällä >>
Seikkailevat perheet - ulkoilua ja luontoliikuntaa perheiltä perheille
Seikkailevat perheet -hankkeessa (2019-2021) luotiin uusi perheliikunnan toimintamalli ja etsittiin uusia vertaisohjaajia perheliikuntaan. Hankkeen kohderyhmänä olivat alle 10-vuotiaat lapset ja heille läheiset aikuiset. Vertaisohjaajat sitoutuivat ohjaamaan viisi kertaa Seikkailevat perheet -toimintaa, osana Suomen Ladun jäsenyhdistyksen toimintaa. Tavoitteena oli löytää erilaisia liikunnan muotoja perheiden omassa lähiympäristössä, jotta perheet löytäisivät itselleen sopivia tapoja liikkua ja olla yhdessä.
Vertaisohjaajien tukena toimivat kummit eli yhdistyksen luottamushenkilöt. Hankkeessa kuvataan sekä kummin että vertaisohjaajan tehtävänkuvat Seikkailevat perheet -toiminnassa. Toiminnan tueksi tuotettiin mm. avoimesti hyödynnettävä materiaalipankki, Seikkailevat perheet -kiertue sekä ryhmille ja vertaisohjaajille toimintaan kannustavia Seikkailevat perheet -tuotteita.
Koronapandemia vaikutti hankkeeseen lähes koko hankekauden. Näin ollen toimintaa ei saatu yhdistyksissä toivotulla tavalla käynnistymään, mutta perheiden ulkoilua tuettiin muuten. Seikkailevat perheet Facebook-ryhmässä jaettiin innostavia ja helppoja ulkoiluvinkkejä viikottain ja Seikkailevat perheet -sivustolle koottiin retkikohdevinkkejä perheille.
Hankkeessa koottiin hajallaan olevat eri toimijoiden perheliikunnan materiaalit yhdelle sivustolle. Ne ovat löydettävissä hankkeen aikana käynnistyneen valtakunnallisen Liikkuva perhe -ohjelman sivuilta. Olympiakomitean koordinoiman Liikkujan polku -verkoston alla toimii perheliikunnan teemaryhmä. Hanketyöntekijä toimi ryhmän koordinaattorina hankkeen ajan. Hankekumppaneina ja ohjausryhmän jäseninä toimivat Allergia-, iho- ja astmaliitto, Folkhälsan, Hengitysliitto, OK Sivis ja Suomen Sydänliitto.
Seikkailevat perheet -toiminta jatkuu hankkeen jälkeen osana Suomen Ladun perustoimintaa.
Ilo kasvaa ulkona - luontoliikunta osaksi toimintakulttuuria
Ilo kasvaa ulkona – luontoliikunta osaksi toimintakulttuuria -hankkeen (2019-2021) tavoitteena oli lisätä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen luontoliikuntaa koulutusten sekä vertaisverkoston avulla. Hankkeen kohderyhmänä olivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammattilaiset. Ilo kasvaa ulkona -hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella ja yhteistyössä Suomen ympäristöopisto Syklin kanssa. Suomen Ladussa hankesuunnittelijana toimi Tuija Laitinen.
Hankkeessa Suomen Ladun osuus painottui kuntayhteistyöhön: mukana oli 10 yhteistyökuntaa (Hankasalmi, Janakkala, Kangasala, Kempele, Kirkkonummi, Mäntyharju, Nurmijärvi, Rusko, Salo ja Tuusula), joiden varhaiskasvatushenkilöstöä koulutettiin ohjaajakursseilla ja työpajoissa. Hankkeessa toteutettujen työpajojen pohjalta kehitettiin Luonto toimintaympäristönä -koulutus. Lähes kaikissa kunnissa lähdettiin myös kehittämään varhaiskasvatuksen ja Suomen Ladun jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä.
Hankkeen toteutusvuosille osunut koronapandemia vaikutti hankkeen toteutustapaan. Lähikoulutuksia muutettiin webinaareiksi, mikä mahdollisti suuremman osallistujamäärän ja toi Suomen Latuun myös uutta osaamista, kun etäkoulutukset tulivat mukaan uutena toimintatapana. Ilo kasvaa ulkona -hankkeessa myös sosiaalisella medialla oli suuri rooli. Hankkeen Facebook-ryhmä ja Instagram-tili tavoittivat hyvin kohderyhmää ja niistä tuli erittäin hyvää palautetta. Hankkeessa tuotettiin runsaasti maksutonta materiaalia, joka on vapaasti hyödynnettävissä www.ilokasvaaulkona.fi -sivustolla.
Luode - luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä
Luode-hankkeessa (2018–2021) tarjottiin nuorille erilaisia kokemus- ja toimintaympäristöjä, joissa he saivat syventää tulevaisuuden työelämätaitojaan. Hankkeen päärahoittajana (75 prosenttia) oli Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus. Kuntarahoitus, yksityinen rahoitus ja muu julkinen rahoitus muodostivat yhdessä (25 prosenttia) neljänneksen budjetista. Kokonaisbudjetti oli 1 038 117 euroa.
Hanke kuului ESR-kokonaisuuden Osallistamalla osaamista toimintalinjaan 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen ja erityistavoitteen kohtaan 9.1. Siirtymä vaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden tarjoaminen. Hallinnoijana toimi Helsingin yliopiston Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö. Hankkeen osa toteuttajia olivat Helsingin yliopisto, LUT-yliopisto, Taideyliopisto, Suomen urheiluopisto, Outward Bound Finland ry sekä Suomen Latu ry. Luode oli luonteeltaan kehittämis- ja tutkimushanke.
Hankkeen keskeisimmät tulokset Suomen Ladun kannalta ovat Suuntamysteeri -menetelmä ja hankkeessa kehitetyt käytänteet oppilaitosyhteistyöhön niin yhdistyksille kuin järjestöllekin (Askelmerkkejä oppilaitosyhteistyöhön -opas). Uutta materiaalia saatiin hyödynnettäväksi lumenveistoon, frisbeegolfiin ja metsämöritoimintaan. Lisäksi toteutettiin luontovalokuvauksen verkkokurssi, johon osallitui 120 henkeä. Tutustu materiaaliin täällä >>
Perheliikunnan kehittämishanke
Suomen Ladun perheliikunnan kehittämishankkeen (2016-2019) tavoitteina oli kehittää uutta toimintaa, toimintamalleja, koulutusta ja materiaalia perheiden liikuttamiseksi. Yhdistyksiä ja muita toimijoita kannustettiin toteuttamaan perheille suunnattua, elämyksellistä ja matalankynnyksen toimintaa lähellä perheitä. Toimintamalleissa on hyödynnetty lähiluontoa, mikä kehittää samalla lasten ja aikuisten luontosuhdetta. Hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti vähän liikkuvat alle 10-vuotiaat lapset perheineen.
Hankkeessa tuotettiin uusia ideoita perhetoiminnan järjestämiseen ja lähialueiden hyödyntämiseen eri lajeissa, leikeissä ja peleissä. Myös olemassaoleviin lajeihin tuotettiin uusia perhesovelluksia. Kaikki toimintamallit ovat sovellettavissa sekä omatoimiseen että ohjattuun perheliikuntaan ja niissä on huomioitu eri vuodenajat, pimeän ja valoisan aikaan toteutettavat aktiviteetit sekä eri toimintaympäristöt. Hankkeen aikana panostettiin viestintään ja perheliikunnan näkyvyyteen sekä Suomen Ladun että muiden tahojen medioissa.
Hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja siinä olivat mukana myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hengitysliitto ry, Allergia-, iho- ja astmaliitto ry, Suomen Mielenterveysseura, Urheiluopisto Kisakeskus ja HelsinkiMissio. Hanketta koordinoi hankesuunnittelija Susanne Blomqvist.
Nordic Outdoor Life
Neljän pohjoismaan ulkoilujärjestöt Norsk Friluvtsliv, Friluftsrådenes Landsförbund, Svensk Friluftsliv, Friluftsrådet ja Suomen Latu toteuttivat Nordic Outdoor Life -yhteishankkeen vuosina 2016-2017. Hanketta tuki Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hankkeessa koottiin yhteen ulkoilun asiantuntijoita, järjestötoimijoita ja tutkijoita järjestämällä neljä eri työpajaan. Työpajojen aineistosta koottiin suositukset pohjoismaiselle ulkoilulle >>
Vesiliikunta tutuksi - tukea tapahtumiin ja ohjaajien vaihto-ohjelma
Suomen Latu oli mukana viiden EU-maan ulkoilujärjestöjen yhteisessä Vesiliikunnan edistämisprojektissa (WET = Watersports Enhanced Together). WET-projekti toteutettiin 2016-2017. Hankeen tavoitteena oli tehdä vesiliikunnan eri lajeja tunnetuksi, innostaa uusia ihmisiä vesiliikunnan pariin ja madaltaa kynnystä vesiliikuntaan osallistumiseen. Hankkeessa oli mukana ulkoilujärjestöjä Suomesta, Iso-Britanniasta, Irlannista, Espanjasta, Portugalista ja Bulgariasta. Projekti sai rahoitusta EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.
Yhdellä vesiliikuntalajilla voi olla pieni harrastajamäärä, mutta yhdessä vesiliikuntalajit muodostavat kansanterveydellisesti merkittävän aktiviteettikokonaisuuden. Projektin tavoitteena oli myös löytää vesiliikuntatoiminnan hyviä käytäntöjä ja jakaa niitä osanottajamaiden toimijoiden kesken.
Projektin aikana toteutettiin useita vesiliikuntalajitapahtumia ympäri Suomea. Suomen Latu tuki yhdistyksiä jakamalla tukea olemassa olevien tapahtumien yhteyteen tai kokonaan uusien vesiliikuntatapahtumien järjestämiseen. Avustuksia annettiin muun muassa vesiliikuntalajien ohjaajien palkkaamisiin, välinevuokriin, vesiturvallisuuteen sekä markkinointiin.
Erasmus+ -projektiin sisältyi myös ohjaajien vaihto-ohjelma. Projektin yhteydessä viisi vesiliikuntatapahtuman järjestäjää pääsi vesiliikunnan tutustumismatkalle toiseen projektin maahan. Suomen Ladussa projektista vastasi projektikoordinaattori Päivi Pälvimäki.
Vesiliikuntaprojektin kotisivut: www.beactive-getwet.eu
Facebook: BeActiveGetWet
Twitter: @BeActive_GetWet
Instagram: beactive_getwet
Projektin viralliset aihetunnisteet olivat: #GetWet #BeActive.
Luokasta luontoon – näin tehtiin koulupäivästä liikkuvampi!
Luokasta luontoon hankkeen (2014-2016) tavoitteena oli edistää 1.–4.-luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden määrää siirtämällä koulun opetusta ja kerhotoimintaa sisältä ulos luontoon. Luokasta luontoon siirretty toiminta liikunnallistaa koulun toimintakulttuuria muun muassa vähentämällä koululaisten päivittäisen istumisen määrää ja muuttamalla oppimista toiminnallisemmaksi. Hanke kuului opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeisiin. Hanke oli osa Liikkuva koulu -ohjelmaa ja sitä koordinoi Suomen Ladussa Mari Parikka-Nihti.
Hankkeessa tuotettiin lisäksi malleja koulujen luontopainotteiseen kerhotoimintaan. Kuuden kerran kerhomallin voit saada osallistumalla Avaimet luontoon -koulutukseen. Suomen Ladun jäsenyhdistyksille tarjottiin retkeilykummi-infoja. Retkeilykummitoiminta on osa Suomen Ladun aktiivista yhdistystoimintaa.
PyöräPolku – maastopyöräilyn olosuhdehanke
PyöräPolku -hanke (2015) tuotti tietoa maastopyöräilyn olosuhteiden nykytilasta sekä maastopyöräilyn ominaisuuksista ja tarpeista ulkoilun ja luontoliikunnan kannalta. Hankkeessa selvitettiin maastopyöräilyreittien suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon haasteita, mahdollisuuksia ja käytäntöjä. Lisäksi etsittiin keinoja kerätä, tuottaa ja jakaa maastopyöräilyn reitti-informaatiota ja muuta olosuhdetietoa ulkoilijoille. Materiaalipankki sisältää hankkeen tuloksena syntyneen materiaalin hyödynnettäväksi kaikille maastopyöräilystä kiinnostuneille ja lajin edistäjille >>
Hankkeen tulosten avulla helpotetaan maastopyöräilyn liikuntapaikkojen ja muiden lajiin soveltuvien luontoalueiden kehittämistä vastaamaan maastopyöräilypaikkojen kasvanutta kysyntää ja lajin erityistarpeita. Samalla selkiytetään maastopyöräilyn asemaa luonnon virkistyskäytössä lähiliikuntana, jokamiehenoikeutena, retkeilynä ja luontomatkailuna muiden ulkoilu- ja terveysliikuntalajien joukossa. Hankkeessa keskityttin luontoympäristössä tapahtuvan maastopyöräilyn olosuhteisiin: maastopyöräilyreitteihin, polkuihin ja muihin pyöräilyalueisiin.
Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö liikuntapaikkojen erityisavustuksella. Yhteistyössä ja asiantuntijoina PyöräPolku-hankkeessa ovat mukana mm. Metsähallitus, Suomen Pyöräilykuntien Verkosto ja Suomen Pyöräilyunioni (SPU) sekä liikunta-alan ammattilaiset ja maastopyöräilyn harrastajat. Hanketta koordinoi Suomen Ladussa Tiina Riikonen.
Selvitys ulkoilulain toimivuudesta
Suomen Latu ja OTK Leena Eränkö tekivät ympäristöministeriön tilauksesta selvityksen ulkoilulain toimivuudesta, soveltamisesta ja muutostarpeista. Samalla tehtiin havaintoja ulkoilua koskevasta muusta lainsäädännöstä ja ulkoilun kehittämistä edellyttävistä asioista.
Ulkoilulaki on kapea-alainen, sillä nimestään huolimatta siinä säädetään vain kolmesta erillisestä asiasta: 1) ulkoilureittien perustamisesta reittitoimituksella, 2) leirintäalueiden perustamisesta ja pitämisestä ja 3) valtion retkeilyalueiden perustamisesta. Ulkoilulaki on ollut voimassa vuodesta 1973, ja se on monella tapaa vanhentunut. Uusi perustuslaki, uusi tapa kirjoittaa lakia sekä lisääntynyt tieto luonnon virkistyskäytöstä ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat aiheuttaneet ulkoilulaille uudistustarpeita.
Selvityksen perusteella luonnon virkistyskäytön ja ulkoilun järjestämiseksi tarvitaan toimia. Ulkoilulaki tulisi päivittää vastaamaan perustuslakia. Ulkoilulakiin tulisi kirjoittaa tavoite ja siinä tulisi määritellä keskeiset termit, kuten virkistysalue. Luonnon virkistyskäyttöön ja ulkoilun järjestämiseen liittyvät kunnan ja valtion tehtävät tulisi selkeyttää. Muita keskeisiä kehitystarpeita ovat mm. maankäyttö- ja rakennuslain perusteella varattavien virkistysalueiden riittävyyden arvioinnin kriteerien luominen, jokamiehenoikeuksia koskevan neuvonnan jatkuvuuden turvaaminen, luonnon virkistyskäytön perustutkimuksen rahoituksen turvaaminen ja virkistyskäyttöön liittyvän poikkihallinnollisen yhteistyön järjestäminen valtion ja kuntien hallinnossa.
Uudessa hallitusohjelmassa ulkoilulaki ja liikuntalaki kuuluvat niiden 16 lain joukkoon, joista hallitus aikoo säätää lain, jonka mukaan kyseisiä lakeja ei tarvitse noudattaa. Hallitusohjelman liitteen mukaan kunnat voivat jatkossa itse päättää, millä tavalla ne järjestävät näiden lakien mukaisia palveluja.
BOAF – ulkoliikunnan uudet ajatukset maailmalta
Suomen Ladun BOAF-hanke (Benchmarking of Outdoor Activity Facilities) etsi maailmalta ulkoliikunnan uusia tuulia vuosina 2012-2013. Hanketta rahoiti opetus- ja kulttuuriministeriö. BOAF-hankkeen tavoitteena oli etsiä ja löytää Länsi-Euroopan ja Kanadan parhaita ulkoliikuntaa edistäviä ideoita, uusia lajeja, ulkoliikuntapaikkoja ja yhteistyömuotoja eri organisaatioiden välillä. Hankkeessa tutustuttiin ulkoilun hyviin käytäntöihin sekä uusiin ratkaisuihin ja kehitysmalleihin, joita voitaisiin hyödyntää Suomessa. Hankkeen loppuraportti on luettavissa täällä. >>
BOAF-hankkeen loppuseminaarissa peräänkuulutettiin kuntiin arvokeskustelua siitä, mihin liikuntarahoja käytetään. Ulkoliikuntaan panostamalla palvellaan eurolla useampia liikkujia kuin kalliita halleja rakentamalla. Ulkoliikuntapaikkojen ylläpito on myös huomattavasti edullisempaa. Seminaarissa esitettiin myös toive saada kuntiin avoimempaa suunnittelua. Uusia ideoita ja talkooväkeä on yhdistyksissä tarjolla, mutta monissa kunnissa ei olla valmiita ottamaan näitä vastaan. Kolmas sektori tulisi ottaa entistä paremmin mukaan suunnittelemaan liikuntatoimintaa.
Nepal-hanke
Suomen Ladun Nepal-hanke(2008-2014) peruistui 96-kilometrisen retkeilyreitin kunnostamiseen ja paikallisen luontomatkailun kehittämiseen Katmandun laaksossa. Hankealue sijaitsi vain tunnin ajomatkan päässä neljän miljoonan asukkaan pääkaupungista. Hankealueen tärkein vierailukohde on Shivapurin kansallispuisto, jonka kävijämäärät nousivat huimasti hankkeen aikana: Shivapurin kansallispuistossa vieraili vuonna 2008 76 605 kävijää, kun vuonna 2012 kansallipuiston portilla rekisteröiyi 154 845 vierailijaa. Hankkeen kokonaiskulut olivat noin 480 000 euroa, joista Suomen ulkoministeriön avustus kattoi 75 prosenttia. Loput kulut on katettu varainhankinnalla ja hallinnon työllä.
Hankkeen aikana mm.
-istutettiin 4 200 puuta
-asennetiin 219 betonista roskapistettä
-koulutettiin 468 paikallista ihmistä luontomatkailuun, mm. oppaiksi, majatalon pitäjiksi ja luomuviljelijöiksi
-rakennettiin 6 vessaa, 17 taukopaikkaa ja 3 yhteisötaloa
-kunnostettiin reilut 7 kilometriä vaellusreittiä
-viitoitettiin reitti yli 500 kyltillä ja reittimerkinnällä
-järjestettiin 58 siivouspäivää reitin varrella
Hanke on hyödyttänyt hankealueella lukuisia erilaisia ryhmiä: majatalojen ja hotellien pitäjiä, paikallisia alityöllistettyjä naisia, työttömiä nuoria ja maanviljelijöitä. Hankkeesta hyötyi kokonaisuudessaan yli 4 000 ihmistä. Hankkeen tavoitteena oli hyödyttää ensisijaisesti vaikeammassa asemassa olevia ryhmiä: naisia, nuoria ja kastittomia. Tässä ei aivan onnistuttu, sillä vaikka hyödynsaajista 86 prosenttia kuului ikäluokkaan 16–40, niin kastittomia eli daliteja hyödynsaajista oli vain 2 prosenttia. Naisia hyödynsaajista oli myös selkeästi vähemmän kuin miehiä eli vain 34 prosenttia. Tulosta selittää pitkälti Nepalin hierarkkinen yhteiskuntarakenne: naisia ja kastittomia ei ole mukana kaikissa niissä toiminnoissa, joita tässä hankkeessa edistettiin. Esimerkiksi naisen toimiminen eräoppaana Nepalissa on erittäin harvinaista ja herättää yhteisössä pahennusta.
Avaimet luontoon -ulkoilutoimintaa koululaisille
Avaimet luontoon -hanke (2013-2014) toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Hankkeessa tuotettiin Avaimet luontoon -ohjaajan opas ja 7 x 45min koulutus.
Avaimet luontoon tuo luontoliikunnan osaksi koulujen aamu-, iltapäivä- ja kerhotoimintaa. Avaimet luontoon -toiminnassa luonto nähdään rauhallisena ja kiireettömänä ympäristönä, jossa lapsi voi vapautua arjen rutiineista ja rauhoittua. Luonto on monipuolinen ja virikkeellinen leikki- ja oppimisympäristö, joka kehittää aisteja, hermolihasjärjestelmää ja motoriikkaa. Myös tilojen käyttöastetta voidaan vähentää, kun toimintaa siirretään ilmaiseen ja helposti saavutettavaan lähiluontoon.
Terveyttä talviuinnista
Terveyttä talviuinnista -hankkeen (2009-2012) kohderyhmiä olivat kuntien henkilöstö ja kuntien alueella toimivien yritysten työyhteisöt. Hankkeen tavoitteena oli tuotteistaa talviuinti terveysliikuntamuotona ja lisätä lajin positiivisten terveysvaikutusten tunnettuutta. Tavoitteena oli myös lisätä hankepaikkakunnissa työskentelevien hyvinvointia talviuinnin avulla ja innostaa työyhteisöjen työntekijät uuden terveysliikuntalajin pariin.
Hankkeessa oli mukana seitsemän paikkakuntaa: Espoo, Kalajoki, Kokkola, Kouvola, Loppi, Oulu ja Rovaniemi sekä näillä paikkakunnilla toimivat Suomen Ladun talviuintia edistävät jäsenyhdistykset. Paikallinen Suomen Ladun jäsenyhdistys valmennettiin hankkeen aikana järjestämään talviuintiin ja sen terveysvaikutuksiin liittyvää opastusta ja koulutusta sekä tuotteistamaan talviuinti hyvinvointipalveluna. Hankkeen rahoittavana viranomaisena toimi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Kasvattaja-hanke
Suomen Ladun Kasvattajista luontoliikuttajiksi -hankkeesta (2010-2012) yli 600 opiskelijaa opettajineen sai virikkeitä ja koulutusta luontoliikuntaan sekä lähiluonnon hyödyntämiseen.
Päiväkodeissa ja kouluissa on viime vuosina herännyt kiinnostus hyödyntää luontoa opetuksessa. Kouluttajat ovat kuitenkin toivoneet enemmän välineitä ja valmiuksia luontoliikunnan ohjaamiseen. Vastauksena tähän Suomen Latu toteutti Kasvattajista luontoliikuttajiksi -hankkeen. Tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoa luontoliikunnasta, mutta myös motivoida kasvatusalan oppilaistosten opettajia integroimaan luontoliikunnan menetelmiä osaksi opetuksen sisältöjä.
Kohderyhmäksi valittiin yliopistolliset lastentarhanopettajia kouluttavat yksiköt sekä luokanopettajakoulutuslaitokset. Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Oulun, Rauman ja Savonlinnan opettajankoulutuslaitokset. Oppilaitokset toivoivat yhteistyötä erityisesti käytännön harjoitusten, luentojen ja opinnäytetöiden muodossa. Suomen Ladun kouluttaja oli mukana useilla kursseilla esittelemässä järjestön lasten ja nuorten toimintaa ja ohjaamassa käytännön harjoitteita maastossa. Lisäksi oppilaat suorittivat osana opintojaan Metsämörrin ja Muumien hiihtokoulun ohjaajakoulutuksia.
Hankkeen yhteydessä tehtiin myös opinnäyteyhteistyötä ja kehitettin uusi Muumien lumikenkäily -toimintamuoto sekä aloitettiin Muumien retkeilykoulun suunnittelua.
SULKA II -hanke
Sulka II (Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus) -hankkeen (2009-2011) tarkoituksena oli selvittää kuntien ulkoiluolosuhteiden muutos, nykytila ja tulevaisuuden ennusteet. Hankkeessa kartoitettiin 15 kunnan ulkoiluolosuhteet, tarkasteltiin olosuhteita kuntalaisten tarpeiden näkökulmasta ja kerättiin malleja ulkoiluolosuhteiden kehittämiseksi. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.
Sulka II -hanke toimii 10-vuotisseurantaselvityksenä vuosina 1998–2000 toteutetulle Sulka I -hankkeelle, jossa selvitettiin yli 400 kunnan ulkoilumahdollisuudet. Kuntakäyntien perusteella todettiin, että Suomessa oli todella paljon erilaisia ulkoilupaikkoja ja -palveluita, mutta niiden taso on usein heikko tai korkeintaan tyydyttävä. Ulkoilun kehittäminen ei ollut pysynyt muun liikuntapaikkarakentamisen vauhdissa.
Sulka II-hankkeen päätteeksi julkaistiin valtakunnallinen raportti, jossa kuntien ulkoilumahdollisuuksien nykytilaa ja kehitystä arvioitiin mukana olleiden 15 kunnan aineistojen perusteella. Sulka II -hankkeen tavoitteena oli myös kerätä tietoa kuntien hyvistä käytännöistä ulkoilun edistämisessä. Ajatuksena oli selvittää, mitkä asiat ovat avainasemassa hyvän ulkoilukunnan syntymisessä ja kehittämisessä. Tietoa malleista ja hyvistä käytännöistä löydät hankkeen julkaisuista.