Tutkimus: Perheliikunnan suosio kasvussa – mutta perheiden heikentynyt taloustilanne haastaa yhteistä liikkumista
Lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet liikkuvat yhdessä, mutta yhä useampi perhe kokee, että taloudelliset syyt haastavat yhteistä liikkumista. Joka neljäs vastaaja mainitsi taloudelliset syyt Suomen Ladun ja Liikkuvan perheen tilaamassa Perheliikuntabarometri 2025 -kyselytutkimuksessa.
Suomalaisten perheliikunta on vahvassa suosiossa: vain kuusi prosenttia perheistä ei liiku yhdessä lainkaan. Omatoiminen perheliikunta, kuten kävely, pyöräily ja koti- ja pihatyöt, ovat edelleen yleisimpiä yhteisen liikkumisen tapoja.
Ohjattua perheliikuntaa harrastaa 43 prosenttia perheistä, jota järjestää yleisimmin urheiluseura, mutta myös kaupunkien, kuntien ja yhdistysten rooli ohjatun perheliikunnan tarjoajana on merkittävä. Suosituimpia lajeja ovat uinti, jalkapallo, kävely, voimistelu ja ryhmäliikunta.
Ohjattua perheliikuntaa harrastetaan selvästi epäsäännöllisemmin. Tämä voi johtua siitä, että osa ohjatun perheliikunnan muodoista kuten perheliikuntatapahtumat, avoimet perheliikuntavuorot ja perheliikuntapäivät ovat suosittuja, mutta niitä järjestetään usein harvemmin.
Vuonna 2021 perheliikuntaan vaikutti yhä koronapandemia, jonka voidaan olettaa rajoittaneen erityisesti osallistumista ohjattuun perheliikuntaan. Ohjattua perheliikuntaa harrastaa nyt lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna. Myös omatoiminen perheliikunta on lisääntynyt.
Perheliikunnan merkitys kasvaa – mutta myös haasteet ovat moninaistuneet
Perheliikunnan koetaan tuottavan aiempaa enemmän hyötyjä. 91 prosenttia vastaajista pitää tärkeimpänä mahdollisuutta viettää yhteistä aikaa, ja monet nostavat esiin myös sekä lapsen että oman liikunnan määrän lisääntyneen sekä liikunnallisen elämäntavan vahvistuneen perheliikunnan myötä.
“On hienoa huomata, että yhä useampi ymmärtää, kuinka tulevaisuuden elintavat ja liikuntatottumukset muotoutuvat perheissä jo varhaisessa vaiheessa. Pienilläkin arjen valinnoilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, millaisia valintoja lapsi tekee myöhemmin elämässään. Lisäksi yksi perheliikunnan keskeisistä hyödyistä on perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistuminen”, toteaa Suomen Ladun ja Liikkuvan perheen erityisasiantuntija Johanna Pekkanen.
Haasteet ovat kuitenkin moninaistuneet. Perheliikunnan suurimmaksi haasteeksi koetaan edelleen huoltajien työt. Myös huoltajien omien voimavarojen rajallisuus korostuu aiempaa enemmän. Taloudelliset syyt nousivat aiempaa voimakkaammin esiin joka neljännessä perheessä.
Erityisesti kouluikäisten lasten perheissä haasteeksi koetaan myös lasten haluttomuus liikkua yhdessä huoltajien ja muiden perheenjäsenten kanssa.
Lähiympäristö kannustaa liikkumaan
Perheet kokevat, että erityisesti lähiympäristön tarjoamat liikkumisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet viimeisen neljän vuoden aikana. Puistot, kevyen liikenteen väylät, virkistysalueet ja retkeilymahdollisuudet ovat lisänneet erityisesti pienten lasten perheiden yhteistä liikuntaa.
“Olosuhteet ulkoilulle ovat Suomessa hyvät. Aikuisväestöstä 96 prosenttia ulkoilee ja on hienoa huomata, että myös perheet ovat löytäneet nämä mahdollisuudet”, Suomen Ladun va. toiminnanjohtaja Panu Könönen iloitsee.
Omatoimisessa liikunnassa suosiotaan ovatkin kasvattaneet retkeily ja kävely, jotka hyödyntävät juuri näitä parantuneita lähiympäristön mahdollisuuksia.
Tutkimuksen taustaa
Perheliikuntabarometri on kyselytutkimus, joka kartoittaa suomalaisten perheiden liikuntatottumuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Perheliikuntabarometri 2025 on jatkoa vuoden 2021 barometrille.
Tutkimus toteutettiin internet-paneelissa 6.–13.10.2025. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset perheet valtakunnallisesti. Kyselyyn vastasi 1220 henkilöä. Kysely oli suomenkielinen.
Perheliikuntabarometrit ovat toteutettu yhteistyössä Suomen Ladun ja Taloustutkimuksen kanssa Liikkuva perhe -toiminnan tarpeisiin. Liikkuva perhe on osa Suomen Ladun toimintaa ja valtakunnallista Liikkuvat-kokonaisuutta, jonka avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelmien rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.