Taustaa

Suomen Ladun lasten retkeilykoulutuksen uudistamiseksi allekirjoitettiin vuonna 1992 ruotsalaisen Friluftsfrämjandet -järjestön kanssa linsenssisopimus, joka antoi järjestölle mahdollisuuden kehittää Ruotsissa hyväksi havaittua Skogsmulle -toimintaa suomen kielellä. Tuolloin kukaan ei voinut aavistaa, minkälaisen suosion ja jalansijan Metsämörriksi nimetty toiminta lasten luonto- ja ympäristökasvattajana saa. Tällä hetkellä Suomen Ladun kouluttamia metsämörriohjaajia on yli 14 000 ja vuosittain kymmenet tuhannet lapset ulkoilevat Metsämörrin kanssa. Luonto lähelle ja terveydeksi -kyselyn  (2014) mukaan 31 % Suomen päiväkodeista toteuttaa metsämörritoimintaa. 

Ruotsinkielistä metsämörritoimintaa on Suomessa ollut jo 70-luvun lopusta alkaen ja suomenkielistäkin pienimuotoisesti metsämörritoiminnan pioneerien Pipsa Standerholmin ja Gunilla Cavoniuksen, ja hieman myöhemmin myös Eva-Maija Terosen, toteuttamina. Metsämörrikoulu syntyi Ruotsissa vuonna 1957. Idean ja toiminnan kehittäjänä oli Gösta Frohm, joka oli huolestunut ruotsalaisten puutteellisista ulkoilutottumuksista. Kaupungistuminen oli ollut voimakasta, ja lasten leikkipaikkoina olivat useimmiten pihat, kadut ja parkkipaikat. Gösta Frohm halusi viedä lapset ulos metsiin, kallioille ja veden äärelle ja tämä tuli tehdä lapsen mielenkiintoa ja mielikuvitusta herättävällä tavalla. Niinpä hän loi satuhahmon, jota alettiin kutsua Metsämörriksi. Nykyisin noin 40 000 lasta osallistuu vuosittain Ruotsissa metsämörritoimintaan. Toiminta tapahtuu koko maan kattavan Friluftsfrämjandet -järjestön alaisuudessa. Suomessa ruotsinkielistä metsämörritoimintaa toteuttaa Finlands Svenska Idrott rf. 


Piirretty Metsämörrin kuva: Lars Bällsten © Friluftsfrämjandet