Talviuinti yhteisönä, ei yksilösuorituksena

28.02.2026|Ajankohtaista Jäsenille Yhdistyksille

Ounasvaaran Ladun talviuimarit Rovaniemellä näyttävät miten turvallisuus, yhteisöllisyys ja elinvoimainen yhdistystoiminta kulkevat käsi kädessä.

Kemijoen rannalla, keskellä Rovaniemen talvea, on paikka, jossa kylmä vesi innostaa monia tutustumaan talviuintiin ja ja jatkamaan säännöllistä harrastusta. Ounasvaaran Latu ry:n talviuintipaikka Rovaniemellä on vuosien aikana kasvanut yhdeksi Suomen Ladun vilkkaimmista. Sen taustalla on sitkeä vapaaehtoisten yhteisö ja selkeä ajatus siitä, että talviuinti kuuluu kaikille – turvallisesti, rauhassa ja toisia kunnioittaen.

– Talviuinnilla Rovaniemellä on tosi pitkä historia, kertoo Ounasvaaran Ladun (OuLa)  talviuintijaoston vastuuhenkilö Jarno Valkeapää.

– Parikymmentä vuotta on varmasti ollut järjestäytynyttä toimintaa, ensin Kemijoessa Kukanniemessä ja vuodesta 2014 lähtien tässä nykyisellä paikalla.

Vuonna 2014 Rovaniemellä järjestetyt talviuinnin SM-kisat siirsivät uintipaikan tilapäisesti keskustan paraatipaikalle Koskipuistoon. Tilapäisyydestä huolimatta paikka on jäänyt elämään ja kehittymään.

Yhteisö syntyy tekemällä ja vastuuta jakamalla

OuLa:n  talviuimareiden toiminta ei perustu yksittäisiin henkilöihin, vaan jaettuun vastuuseen. Vapaaehtoiset huolehtivat yleisövuoroista, rakenteista ja turvallisuuskäytännöistä, ja tekeminen on rytmitetty niin, ettei kuormitus kasaudu kenellekään liikaa.

– Meillä on kuuden hengen ydinporukka, joka vastaa kokonaisuudesta. Sen lisäksi noin 40 ihmistä sitoutuu kaudeksi mukaan kunnossapitoon ja yleisövuoroihin, Valkeapää kertoo.

– Yksin tätä ei voisi tehdä. Kun vastuu jakautuu, kukaan ei uuvu ja jokainen tietää mistä on vastuussa, Valkeapää jatkaa.

Kunnossapidon vapaaehtoiset huolehtivat laiturista, kulkureiteistä ja liukkauden torjunnasta viikoittaisissa vuoroissa. Yleisövuoroilla keskiviikkoisin ja sunnuntaisin paikalla on aina 2–3 vapaaehtoista opastamassa ja seuraamassa toimintaa.

– Liukkauden torjunta on tärkeä osa turvallisuutta. Kun kävijöitä on paljon ja taustat ovat erilaisia, on myös tärkeää, että kaikilla on sama ajatus siitä, miten täällä toimitaan, Valkeapää sanoo.

Talviuintipaikalla käy päivittäin keskimäärin 80–150 ihmistä. Kausiavaimia myydään jopa 500 kappaletta kaudessa, ja lähes kaikki menevät joka vuosi.

Turvallisuus osana arkea

OuLa:n talviuimareiden toiminnassa turvallisuus ei ole erillinen osa toimintaa vaan kaiken perusta. Valkeapää kiteyttää turvallisen talviuinnin kolmeen asiaan: yhteiseen toimintakulttuuriin, osaamiseen ja kunnossa oleviin puitteisiin.

– Turvallisuus on meillä luonnollinen osa toimintaa. Se näkyy siinä, että kaikilla on samanlainen ymmärrys siitä, miten täällä toimitaan, Valkeapää toteaa. 

Yhdistyksen vapaaehtoiset koulutetaan joka syksy. Perehdytykseen kuuluu ensiapua, kylmän vaikutusten ymmärtämistä ja selkeät toimintamallit erilaisiin tilanteisiin.

– Tilanteet tulevat aina yllättäen. Siksi pitää olla yhteinen kieli ja varmuus siitä, että osataan toimia, Valkeapää sanoo.

Turvallisuuteen on panostettu myös konkreettisesti: hyvä valaistus, lämmitetyt kulkureitit, valvontakamera ja pelastusvälineet ovat keskeinen osa arkea.

Aloittelijalle: rauha, hengitys ja oma rytmi

Talviuinti voi näyttää ulospäin suorituksella, mutta täällä Rovaniemellä ajattelu on toisenlainen. Avannossa ei kilpailla, ja pulahtamassa ollaan nautinnon vuoksi. Ounasvaaran Ladun talviuintipaikalla myös ensikertalaisista pidetään huolta. Yleisövuoroilla vapaaehtoiset erottuvat selkeästi ja kysyä saa mitä vain.

– Jokainen, joka pääsee veteen asti, on jo voittaja. Ei ole mitään oikeaa aikaa, kuinka kauan vedessä tulisi olla, Valkeapää sanoo. Talviuinti ei ole suoritus eikä kilpailu ketään vastaan. Se on henkilökohtainen kokemus, hän jatkaa.

Hengityksen rauhoittaminen ja oman kehon kuunteleminen ovat tärkeämpää kuin pulahduksen kesto. Kun hengittää rauhassa, myös kehon kuuntelu tulee ikään kuin sivutuotteena.

– Kylmä on kylmää, eikä sitä tarvitse selittää pois - pulahduksen hyvä olo tulee jälkikäteen. Pois tullessa jokainen kuitenkin hymyilee ja on ylittänyt itsensä.

Talviuinti tyhjentää pään

Valkeapäälle itselleen talviuinti on muutakin kuin fyysinen kokemus. Se on tärkeä osa hänen omaa jaksamistaan ja ennen kaikkea tapa huolehtia mielen hyvinvoinnista.

– Minulle avantouinti on mielenterveyden hoitoa, Valkeapää kertoo.

Kylmä vesi pakottaa olemaan tässä hetkessä. Avannossa ei voi jäädä kiinni murehtimiseen tai jatkuvaan ajatteluun. Keho ottaa vallan, ja mieli joutuu väistymään.

– Se vie pois mielestä. Avannossa et pysty ajattelemaan mitään muuta. Se katkaisee ajatuskehät ja nollaa pään.

Talviuinti toimii hänelle mielen uudelleenkäynnistyksenä.

– Olen taipuvainen yliajattelemaan. Talviuinti katkaisee sen. Se on aivoille lepoa. Jos yhdellä sanalla kuvaisin kokemusta, se on rauha. Murheet jäävät avantoon, Valkeapää kuvailee.

Turvallisuutta rakennetaan myös oppimalla

Yhteisöllisyyttä ja osaamista vahvisti joulukuussa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Rovaniemellä järjestämä Pysytään pinnalla talviuintipaikalla -kansalaistaitokurssi. Koulutuksen veti SUH:n kouluttaja Tommi Haapakangas, ja mukana oli useita Ounasvaaran Ladun talkoolaisia ja jäseniä.

Suomen Ladun ulkoilun asiantuntija Virpi Jussila pitää OuLa:n toimintaa esimerkillisenä.

– OuLa:ssa turvallisuuteen ja osaamiseen suhtaudutaan jatkuvan kehittämisen periaatteella. Suomen Ladun Tutustu talviuintiin -verkkokurssin on käynyt jo kymmenet yhdistyksen talkoolaiset. Pysytään pinnalla -kurssillekin osallistuttiin yhdessä, ja koulutuksessa käytiin läpi sekä käytännön tilanteita että ennakointia, Jussila kertoo. 

– Tällainen osaamisen kehittäminen on tärkeää kaikille talviuintia järjestäville yhdistyksille. Talviuinnin suosion ja uimareiden määrän sekä erilaisten kohderyhmien kasvun myötä merkitys korostuu entisestään, Jussila kuvailee

Talviuinti yhdistyksen voimavarana

Talviuinti ei ole Ounasvaaran Ladulle vain harrastusmuoto, vaan myös tärkeä osa yhdistyksen elinvoimaa. Valkeapään mukaan talviuinti on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tavoittaa uusia ihmisiä ja madaltaa kynnystä tulla mukaan yhdistystoimintaan.

– Talviuinti on meille ehdottomasti vahvin kanava saada uusia jäseniä mukaan yhdistykseen ja Suomen Ladun jäseniksi, Valkeapää kertoo.

Talviuinti puhuttelee laajaa joukkoa, ja siksi se voi toimia myös pienillä paikkakunnilla.

– Talviuinti on laji, johon monen on helppoa tulla mukaan. Pienikin yhdistys voi buustata toimintaansa, jos tekijöitä löytyy ja puitteet ovat kunnossa, Valkeapää miettii.

Toiminta vaatii resursseja, mutta voi myös tukea yhdistyksen taloutta. 

– Jos yhdistys tarjoaa puitteet talviuinnille, siitä voi ja pitää pyytää kohtuullinen korvaus. Maksujen pitää kattaa kulut ja toiminta voi myös jättää varoja yhdistyksen muun toiminnan kehittämiseen.

OuLa:n esimerkki osoittaa, että talviuinti voi olla yhtä aikaa yhteisöllistä, turvallista ja elinvoimaa tuovaa yhdistystoimintaa.

– Yhteisöllisyys on se, mikä kantaa. Kun ihmiset kokevat hyötyvänsä toiminnasta itse ja ympärillä on muita, jotka innostavat, syntyy myös vastuullinen tekeminen. Lisäksi talviuidessa mieli rauhoittuu ja kroppa kiittää, Valkeapää tiivistää.

-------------------------------------

Suomen Latu on koonnut yhdistysten tueksi ohjeita ja näkökulmia erityisesti talviuintipaikkojen olosuhteisiin ja turvallisuuteen.

Tutustu talviuintipaikkojen olosuhteisiin ja turvallisuuteen: www.suomenlatu.fi/turvallisuus/olosuhteet

Lue lisää Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Pysytään pinnalla -kansalaistaitokurssista:
suh.fi/koulutukset/pysytaan-pinnalla-kansalaistaitokurssi