Läskit verolle?
Millä me voimme muuttaa pyöristyvän kansakuntamme ja siitä aiheutuvien kansantautien suuntaa, Eki Karlsson kysyy uusimman Latu & Polku -lehden pääkirjoituksessan.
Suomalaiset syövät enemmän ja liikkuvat vähemmän kuin aikaisemmin. Energiankulutuksen ja -saannin tasapaino on muuttunut vuosisadassa aliravitsemuksesta yliravitsemukseksi. Tämä tasapaino tuntuu kallistuvan hyvinvointiyhteiskunnassamme liikakilojen ja läskin voitoksi.
Naapurissamme Ruotsissa ehdotus ylipainoisten ihmisten lisäverottamisesta nousi joulun kinkkujen sulattelun jälkeen kiihkeäksi väittelyksi. Viestinä oli, ettei yhteiskunta voi ottaa sairaudenhoitokulujen maksajan vastuuta ylipainoisten ihmisten syöpöttelystä. Varsinkin kun se osaltaan johtaa julkisten terveydenhoitopalvelujen rappeutumiseen.
Millä me voimme muuttaa pyöristyvän kansakuntamme ja siitä aiheutuvien kansantautien suuntaa?
Koulutuksen, valistuksen ja kansalaistoiminnan saralla olemme onnistuneet hyvin, mutta jostain pitäisi löytää uusi toimintamalli ylipainoisen Suomi-neidon vyötärön hoikistamiseksi.
Voisimmeko me suomalaiset olla esimerkillisiä myös verotuksellisesti?
Huolimatta vuoden alussa perimään aloitetusta makeisverosta, suuren linjan verotuspolitiikkamme näyttää kannustavan kansalaisiamme syömään enemmän ja liikkumaan vähemmän. Parin viime vuoden aikana elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden verotusta on kevennetty ja samalla liikuntapalveluiden verotusta on korotettu.
Räikein epäkohta näkyy liikuntatuotteiden verotuksessa. Kun käy suksikaupassa ostamassa uudet sivakat, niin joutuu maksamaan niistä saman 23 % arvonlisäveron kuin televisiosta tai sohvasta.
Eikö yhteiskunnan pitäisi ohjata nimenomaan veroilla ihmisiä liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin?
Terveysliikunta on paras resepti kasvaviin sairaudenhoitokuluihin.
Eki Karlsson
toiminnanjohtaja
Suomen Latu