Suomen Latu: Valtion metsien virkistyskäyttö turvattava
Suomen Ladun mielestä nykyinen Metsähallituksen organisaatio on virkistyskäytön tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu.
Metsähallitus hallitsee yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita. Näistä alueista n. 7 miljoonaa hehtaaria on Metsähallituksen luontopalveluiden alaisuudessa ja n. 5 miljoonaa hehtaaria on liikelaitoksen liiketoimintojen hallinnoimia.
Pääjohtaja Jyrki Kangas esitteli Metsähallituksen 150-vuotispäivillä Hämeenlinnassa ensimmäinen kerran julkisuudessa näkökantoja valtion maa- ja vesialueiden mahdollisesta uudesta hallinnon rakenteesta. Rakenteen uudistusta valmistellaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan ja valtiovarainministeriön asettamassa liikelaitoshankkeen johtoryhmässä, jonka tehtävänä on määritellä metsähallituksen uuden organisaation päälinjat tämän syksyn aikana. Perusteluna muutostarpeelle käytetään sitä, että EU:n kilpailulainsäädäntö ei mahdollista Metsähallituksen nykyistä toimintamallia.
Mediassa Metsähallitukseen liittyvää yhtiöittämistä on käsitelty pitkälti organisaation muutoksen ja siihen liittyvän valmistelutavan sekä luonnonsuojelun näkökulmasta. Esille on tuotu kaksi organisaatiovaihtoehtoa, joihin nykyistä liikelaitosmallia ollaan muovaamassa. Pääajatuksena ovat virasto ja yhtiö. Nyt käydään kiivasta keskustelua siitä, onko virasto pieni vai iso ja kuinka paljon toimintoja voidaan sijoittaa järkevästi voittoa tavoittelevaan yhtiöön. Ison yhtiön kannattajat haluavat pitää valtion metsät operatiivisesti yhdessä paikassa ja ison viraston kannattajat haluavat turvata valtion alueiden käytön poliittisen ohjauksen ja kansalaisten perinteiset oikeudet, kuten esimerkiksi vapaa metsästysoikeus, saamelaisten oikeudet ja jokamiehenoikeudet.
Hyvin vähän on puhuttu siitä, miten uusi organisaatiomalli vaikuttaa neljään miljoonaan vuosittaiseen virkistyskäyntiin valtion metsissä. Suomen Latu ry on huolissaan Metsähallituksen tulevasta toimintamallista ja metsien virkistyskäytön mahdollisuuksien kaventumisesta.
Metsähallituksen merkitys virkistyspalvelujen ja -olosuhteiden tuottajana nyt ja tulevaisuudessa
Metsähallituksella on hallinnassaan erityisesti luontomatkailuun ja retkeilyyn tarkoitettuja retkeilyalueita sekä kansallispuistoja, joiden yhtenä tehtävänä on toimia ihmisten ikkunana luontoon. Metsähallituksen tuottamia luonnon virkistyskäytön palveluita ovat muun muassa autiotuvat, tulipaikat, retkeilyreitit, opasteet ja luontokeskusten palvelut. Palvelut ovat olleet pääsääntöisesti maksuttomia. Toiminnan rahoitus on määritetty valtion talousarviossa.
Valtion hallinnoimilla ulkoiluun ja retkeilyyn tarkoitetuilla alueilla on yli neljä miljoonaa käyntiä vuodessa. Pelkästään kansallispuistojen käyntimäärät ovat lähes 1,8 miljoonaa käyntiä vuodessa ja niiden vuosittainen kasvu käyntimäärissä on ollut 3 % viimeisenä yhdeksänä vuotena.
Myös muilla valtion mailla on merkittäviä ulkoilu- ja virkistysarvoja ja ne toimivat esimerkiksi vaelluksien, luonnontarkkailun, melonnan, kalastuksen ja metsästyksen harrastuspaikkoina. Alueet palvelevat usein myös ympäristökasvatusta ja luontomatkailua. Metsähallitus on huolehtinut lukemattomista metsien virkistyskäyttöä tukevista rakenteista.
Nykyisin Metsähallituksessa rahoitus virkistyspalveluihin on noin 20 M€ vuodessa, joka pitää sisällään reittien, levähdyspaikkojen, opastuksien ja luontokeskuksien ylläpidon ja kehittämisen.
Esillä olevien ratkaisumallien ongelmat
Ehdotetussa pienen viraston ja suuren yhtiön mallissa ongelmana luonnon virkistyskäytön kannalta on se, että nykyiset virkistyskäytön taloudelliset resurssit kapenisivat suoralta kädeltä noin 20 %. Suuren yhtiön voisi olla hankalaa hakea esimerkiksi nykyistä noin 0,5 M€ EU-projektirahoitusta tai saada 3,0 M€ Työ- ja elinkeinoministeriön alaisilta TE-keskuksilta työllistämistukea virkistyspalveluiden infran rakentamiseen.
Näiden taloudellisten resurssien lisäksi Metsähallitus on pyrkinyt paikkaamaan ulkoilijoiden ja retkeilijöiden jatkuvasta kasvusta aiheutuvaa korjaus- ja lisätyöpainetta niin vapaaehtoisten kuin Rikosseuraamusviraston vankien hyvin merkittävällä panoksella. Liiketaloudellisesti toimivan yhtiön on vaikeaa, ellei mahdotonta saada näitä resursseja käyttöönsä. Toisaalta pieni virasto ei pystyisi organisoimaan kovin helposti tällaista resurssia.
Pienemmän yhtiön ja suuren viraston mallissa suurimpana pelkona on, pystyykö virasto toimimaan tarpeeksi tehokkaasti. Tällä hetkellä luontopalveluiden tehokkuus on todettu hyväksi ja se on kehittynyt vuosien varrella paremmaksi.
Yhtiöön ja virastoon jaetussa organisaatiossa valtion metsien käyttö hajoaisi kahteen osaan. Seitsemän miljoonaa hehtaaria metsistä olisi viraston hallinnassa ja ohjauksessa. Viisi miljoonaa hehtaaria olisi viraston hallinnoimana, mutta yhtiön operatiivisessa ohjauksessa. Tämä saattaisi ajaa valtion metsissä erilaisiin toimintamalleihin niissä luonnon virkistyskäyttöön liittyvissä asioissa, joita ei ole pystytty sopimusten, lakien ja asetusten mukaan määrittelemään.
Suomen Ladun kanta Metsähallituksen tulevista organisaatiomalleista
Suomen Ladun tavoitteena on, että suomalaiset liikkuisivat entistä enemmän ja voisivat fyysisesti ja sitä kautta henkisesti paremmin. Laman aalloissa lisärahoitusta luonnon virkistyskäyttöön on tuskin odotettavissa, joten tuleva organisointimalli sanelee pitkälti vuosittaisen noin neljän miljoonan virkistyskäynnin kohtalon valtion mailla. Suomen Ladun mielestä nykyinen Metsähallituksen organisaatio on virkistyskäytön tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu. Mikäli kahtia jaettuun organisaatioon mennään, ulkoilijoiden etuja ajaa parhaiten suuren viraston ja pienemmän yhtiön malli.
Suomen Latu korostaa, että oli organisaatio tulevaisuudessa mikä tahansa, niin
1.Valtion maiden tulee pysyä poliittisessa ohjauksessa, koska - valtion mailla sijaitseville kansallispuistoille ja retkeilyalueille on määritelty lakisääteinen tehtävä palvella virkistyskäyttöä.
- metsien ja muiden luonnonvarojen strateginen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena ja niihin kohdistuvat yhteiskunnalliset tarpeet monipuolistuvat nykyisestä.
- valtion maihin kohdistuu lukuisia lakisääteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia liittyen esimerkiksi kalastukseen, metsästykseen, poronhoitoon, tutkimuskäyttöön ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
2. Luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet ja palvelut eivät saa kaventua tai jäädä taloudellisen voitontavoittelun jalkoihin.
Virkistyskäytön kannalta erityisen tärkeitä kohteita ovat retkeilyalueet, kansallispuistot, matkailukeskusten lähiympäristössä olevat luontokohteet ja kansalaisten lähellä olevat puistot ja lähimetsät, joihin kohdistuu suuri ulkoilukysyntä. Ulkoilupalvelujen ja retkeilyä tukevien rakenteiden kehittäminen ja ylläpito on kansanterveydellisesti, kansantaloudellisesti ja raikkaan ja puhtaan Suomi-imagon kannalta merkittävää. Palvelujen kehittäminen ja ylläpito eivät saa kaventua, eivätkä palvelut saa muuttua maksulliseksi.
3. Valtion maaomaisuuden käyttö on mallina myös muulle metsien käytölle.
Valtion talousmetsiä käytetään hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa että Valtion antama maanomistajan toimintamalli ja esimerkiksi tulkinnat voimassaolevista laeista heijastuvat myös kuntien ja yksityisten maanomistajien toimintamalliksi. Monikäytön huomioiminen ja muut metsiin kohdistuvat arvot toimivat esimerkkinä myös muille metsänomistajille.
4. Metsiin kohdistuvat arvot muuttuvat ja ovat murroksessa
Suomalaisten metsiin kohdistuvat arvot ovat muuttuneet moniarvoisemmiksi ja ne elävät koko ajan. Metsien tuoma virkistysarvo ja muun muassa kaunis maisema nähdään yhä tärkeämmäksi. Suomen etu on moniarvoinen ja hyvä valtion metsien hoito. Se on tärkeää sekä kansallisesti, strategisesti että kansainvälisesti.
5. Metsien virkistyskäytön asiantuntijuuden säilyttäminen on tärkeää
Metsähallituksen henkilökunnalla on paljon tietotaitoa hoitaa metsien virkistyskäyttöön liittyviä palveluja ja esimerkiksi kanavoida kulutusta luontokohteiden kestävyyden mukaan. Virkistyskäytön asiantuntevan hoitamisen tulee olla jatkumo, jolloin sekä luonto että ihminen hyötyvät kestävällä tavalla.
Suomen Latu ry on valmis yhteistyöhön valtion metsien virkistyskäytön edistämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa, jos se koetaan tarpeelliseksi. Kun Metsähallituksen organisaatiomalli on ehdotusvaiheessa, pyydämme saada ehdotuksen lausunnolle.
Lisätietoja: Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu ry, puh. 044 328 3286