Hyötyliikuntaa
Päättäjien suuntaan tarvitaan yksiselitteisempää ja konkreettisempaa faktaa siitä, miksi liikunnan taloudellisia resursseja pitäisi lisätä, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson kirjoittaa uusimman Latu & Polku -lehden pääkirjoituksessaan.
Ensi maaliskuussa valitaan uusi eduskunta ja erilaiset kansalaisjärjestöt teroittavat sanojensa säilää siitä, miksi juuri heidän aatteensa pitäisi huomioida uutta hallitusohjelmaa tehtäessä.
Suomen Ladun neuvottelukunnassa nostettiin vaalivuoden pääteemoiksi ulkoliikunnan olosuhteiden edistäminen, metsien virkistyskäytön nykyisen tason turvaaminen sekä iltapäiväliikunnan selkeä vastuuttaminen ja resurssien riittävyys kouluille.
Olen keskustellut näistä teemoista useiden eri tahojen kanssa ja huomannut, että vaikka yksittäinen teema koettaisiinkin kannatettavaksi, niin liikunnan edistämiseltä puuttuu perustelu, joka vakuuttaisi nyky-yhteiskuntaa ohjaavaa talouskeskeistä ajattelua.
Aiheesta on toki tehty erilaisia sosiaali- ja terveyskustannuksiin keskittyviä tutkimuksia, mutta liikuttamisen hyödyn perustelemisessa ne ovat pirstaleisia ja vain osin liikunnalla selitettäviä. Osa näistä tutkimuksista on keskittynyt esimerkiksi eläköitymisiän nousemiseen tai sairaspoissaolojen ja kuolleisuuden vähenemiseen.
Päättäjien suuntaan tarvitaan kuitenkin yksiselitteisempää ja konkreettisempaa faktaa siitä, miksi liikunnan taloudellisia resursseja pitäisi lisätä.
Mutta miten perustella luotettavasti liikunnan taloudellisia hyötyjä?
Liikunnan eri tutkimusyhteisöt eivät keskity liikunnan kansantaloustieteellisiin vaikutuksiin, eikä liikunnan kansalaisjärjestöillä ei ole perinteisesti ollut resursseja tällaisen tiedon pitkäjänteiseen tuottamiseen.
Kansainvälisiä tutkijoita liikunnan ja talouden poikkitieteellinen aihe kuitenkin kiinnostaa. Iso-Britanniassa on valmistumassa tutkimus, jonka avulla pyritään perustelemaan polkupyöräilyyn ja kävelyyn sijoitettujen resurssien jonkinlainen kansantaloudellinen nettohyöty. Yksi liikuntaan sijoitettu punta näyttäisi tuottavan vähintään kaksi puntaa takaisin.
Tätä tutkimusta innokkaana odottaen toivoisin, että Suomesta löytyisi taho, joka ottaisi selkeän vastuun liikunnan kansantaloudellisen hyödyn tutkimisesta.
Tämä antaisi tuleville kansanedustajillekin perusteen edistää suomalaisten liikuttamista – entistä suuremmilla resursseilla.
Eki Karlsson
toiminnanjohtaja