Talviuinnin historiaa Suomessa

Talviuinti tekee tutkitusti hyvää. Suomen Ladussa lajin potentiaali tunnistettiin jo 1980-luvulla.

Talviuinti, avantouinti tai ylipäätään uinti viileässä vedessä eivät ole mitään uutta. Jo muinaiset roomalaiset – kliseistä ilmausta käyttäen – hoitivat sairauksiaan kylmällä vedellä. Kylmän veden uskottiin olevan lääke lukuisiin sairauksiin ja sielun hoitoon.

Suomalaisetkin ovat uineet avannossa jo 1600-luvulta alkaen – pyrkimyksenä lieventää saunomisen jälkeistä hikoilua.

Suomen ensimmäinen talviuintiseura, Helsingin Ouritsaaressa toimiva Talviuimarienkerho ry, perustettiin 1923. Seuran perusti Emil Järvö, jota voidaan pitää organisoidun talviuinnin ”isänä” Suomessa.

Jo tätä ennen, vuonna 1905 perustetussa Helsingin Seurasaaressa toimineessa meriuimalassa uitiin vuoden ympäri. Talviuimarienkerho oli kuitenkin pitkään ainoa rekisteröity talviuintiseura.

Toisen maailmansodan jälkeen talviuinti alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja uintipaikkoja perustettiin ympäri Suomea: 1940- ja 1950-luvuilla Suomessa järjestettiin jopa uintinäytöksiä avannossa. Näytösten tavoitteena oli tarjota kansalle huvia, kerätä varoja ja valistaa ihmisiä, miten toimia, jos joutuu kylmän veden varaan.

1950-luvun talviuintibuumi kuitenkin hiljeni pikku hiljaa: tarjolla alkoi olla monenlaista muutakin harrastus- ja virkistystoimintaa. Joidenkin talviuintipaikkojen kohtaloksi koituivat kaupunkien päätökset lopettaa paikan vuokraaminen uimareille. Joissain tapauksilla ongelmia oli veden laadun kanssa, ja avantojen auki pitäminen oli hankalaa ilman virran kehittimiä.

Laitteita avantojen aukipitämiseen alettiin käyttää laajemmin vasta 1970-luvun aikana.

Avantouinti osaksi Suomen Ladun toimintaa

Valtakunnalliseksi kuntoilumuodoksi talviuinti levisi 1980-luvulla, ja samalla perustettiin eri puolille Suomea uusia rekisteröityjä avantouintiseuroja. Yksi merkittävimmistä seuroista oli Tampereella vuonna 1983 perustettu Avantouintiseura Norppa.  

Sen toimipisteenä on ollut alusta alkaen Mältinrannan uimahuone.

Avantouintiseura Norpan silloista puheenjohtajaa, Lauri Huovilaa, saadaan kiittää lajin uudelleenorganisoimisesta ja tuomisesta osaksi Suomen Ladun lajivalikoimaa.

Keskustelu avantouinnista Suomen Ladun edistämänä lajina vilkastui vuonna 1985, kun Huovila selvitti, missä sijaitsevat suomalaiset avantouintiseurat ja millaisia ovat niiden uintipaikat. Hän tutki mahdollisuuksia lajin järjestäytymiseen: avantouinnin liittämistä Suomen Uimaliiton tai Suomen Kuntourheiluliiton yhteyteen, olipa pöydällä ajatus jopa oman järjestön perustamisesta.

Lopulta Huovila esitti Suomen Ladulle avantotoiminnan koordinaattorin ja edistäjän tehtävää. Siihen tartuttiin.

Lajin ensimmäiset SM-kilpailut pidettiin vuonna 1989 Tampereella ja niitä isännöi Avantouintiseura Norppa. Alkusysäys kilpailuihin tuli itse asiassa Neuvostoliitosta. Suomalaiset olivat vierailleet edellisenä talvena Leningradissa (nyk. Pietari) kisailemassa venäläisten kanssa Paavalin linnoituksen suuressa avannossa.

Ensimmäisinä vuosina mestaruutta tavoitteli reilut 100 uimaria. Vuosien varrella osallistujamäärät ovat pyörineet tuhannen osallistujan molemmin puolin, esimerkiksi vuonna 2018 Ähtärissä mukana oli noin 1 000 uimaria. Vuonna 2019 juhlittiin Turussa SM-kilpailujen kolmekymppisiä.

Ensimmäiset Avantouinnin SM-kilpailut vuonna 1989 (Kuva: Kauko Reiman)

Suosittu harrastus

Suomen Latu alkoi toden teolla edistää talviuintia 1990-luvulla, ja vuonna 1992 perustettiin Suomen Ladun Avantouintiklubi, jonka tehtäviksi määriteltiin lajin koordinointi ja kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Samalla lajin SM-kilpailuiden oikeuden siirtyivät Avantouintiseura Norpalta Suomen Ladulle.

Vuodesta 1993 lähtien Suomen Latu on myöntänyt vuosittain talviuinnin SM-kilpailuiden järjestelyoikeudet hakijoille.

Suomen Latu oli myös järjestämässä vuonna 2000 avantouinnin ensimmäisiä MM-kilpailuja Helsingin soutustadionilla. Osanottajia oli 19 maasta, yhteensä 1 400 uimaria.

Yleisökin löysi paikalle.

”Eniten hauskuutta ja mielenkiintoa herätti ensimmäistä kertaa lajina ollut ryhmäuintinäytös, jossa tärkeitä tekijöitä olivat koreografia, musiikki ja taito. Tämän sarjan voitti Yleisradion joukkue hienolla esityksellään”, Suomen Ladun entinen toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen muistelee.

MM-tapahtuma sai paljon myönteistä julkisuutta sekä tiedotusvälineissä että kaupungin hallinnossa.

”Kilpailujen ansioksi on luettava, että avantouintipaikkojen määrä Helsingissä kaksinkertaistui heti 2000-luvun alussa”, Jantunen uskoo.

Talviuinti tunnetaan tällä hetkellä erityisesti sen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Laji onkin yksi suosituimmista terveysliikuntalajeista Suomessa.

Talviuintia harrastaa säännöllisesti yli 100 000 suomalaista ja lajia kokeilleita on yli puoli miljoonaa. Talviuintia harrastavat entistä enemmän myös nuoret ja miehet, ja se harrastaminen on yleistynyt erityisesti kaupunkilaisten keskuudessa.

Tuomo Jantunen (oik.) kavereiden kanssa avannossa vuonna 1964. (Kuva: Tuomo Jantunen)

Avanto- vai talviuinti?

Suomen Latu käyttää nykyään kylmässä vedessä uimisesta pääsääntöisesti termiä talviuinti. Syy on yksiselitteinen: avantouintikausi on ajallisesti rajoitettu, koska siihen tarvitaan aina jääpeitteinen vesistö. Varsinkin Etelä-Suomessa on harrastamisen kannalta mielekkäämpää puhua talviuinnista, joka tarkoittaa yleensä uimista alle 10 asteisessa luonnonvedessä. Talviuintikausi alkaa koko Suomessa yleensä lokakuussa.