Turvallisuus on yksi laadukkaan yhdistystoiminnan perustuskivistä. Jokaisella on oikeus osallistua ulkoilutoimintaan, jossa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on huomioitu, riskit on tunnistettu ja vaaratilanteisiin varauduttu.
Kokonaisvaltainen turvallisuus koostuu kolmesta osa-alueesta, joiden merkitys painottuu toiminnan ja osallistujien mukaan:
Psyykkinen turvallisuus
Henkilön oma psyykkinen hyvinvointi. Jokaisella osallistujalla on mahdollisuus kokea onnistumisia, eivätkä osallistujat joudu tilanteisiin, jotka aiheuttavat hallitsematonta pelkoa. Osallistuminen vapaaehtoisia ja osallistuja voi halutessaan keskeyttää milloin tahansa. Mahdolliset pelko- ja kuormitustilanteet käsitellään asianmukaisesti.
Sosiaalinen turvallisuus
Ryhmän ilmapiiri ja vuorovaikutus. Ryhmässä varmistetaan, että kaikki edistävät turvallista ilmapiiriä ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Epäasialliseen käytökseen puututaan.
Fyysinen turvallisuus
Fyysinen hyvinvointi, tapaturmien ja loukkaantumisien välttäminen. Käytettävät menetelmät, varusteet ja rakenteet ovat turvallisia. Fyysinen kuormitus on osallistujiin suhteutettuna sopivalla tasolla ja järjestäjällä on valmius suunnitelmien muuttamiseen.
LAKI KULUTUSPALVELUJEN TURVALLISUUDESTA
Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta koskee erityisesti elinkeinotarkoituksessa järjestettyä toimintaa, mutta myös yhdistyksiä silloin, kun toimintaan osallistuu henkilöitä, jotka eivät ole järjestävän yhdistyksen jäseniä. Laki velvoittaa yhdistyksiä tunnistamaan toiminnassa toteutua riskejä, tekemään toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi, seuraamaan ja kehittämään toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi, sekä dokumentoimaan tehdyt toimenpiteet. Suomen Latu suosittelee samoja turvallisuustoimenpiteitä myös vain jäsenille suunnatussa toiminnassa.
Kulutuspalvelujen turvallisuus (Tukes)
Palveluntarjoajan yleiset velvollisuudet (Tukes)
Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta (Finlex)
Webinaari lakimuutoksesta (Suomen Latu)
Webinaari lakimuutoksesta olosuhteet ja välinevuokraus (Suomen Latu ja Tukes)
YLEINEN DOKUMENTOINTIVELVOLLISUUS
Yleinen kirjaamisvelvollisuus koskee kaikkia palveluita ja palveluntuottajia, eli yhdistyksiä silloin, kun palvelua käyttää henkilö, joka ei ole yhdistyksen jäsen. Huolellinen suunnittelu ja toimenpiteiden kirjaaminen kannattaa kuitenkin aina -toimenpiteet helpottavat käytännön toteutusta ja antavat varmuutta vapaaehtoistyöhön.
Laissa ei enää edellytetä määrämuotoisen turvallisuusasiakirjan käyttämistä. Suunnitteluun kannattaakin valita sellaiset asiakirjapohjat, jotka sopivat omaan toimintamuotoon ja sen vaatimuksiin. Turvallisuusdokumentoinnin tarkoitus on aina ensisijaisesti oman toiminnan suunnittelu, toteutus, seuranta ja kehittäminen. Dokumentin muoto on vapaa, mutta sen on oltava kirjallisessa muodossa (tekstiä, kuvaa, videoita jne.):
- Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi, sekä niiden perusteella toteutetut turvallisuustoimenpiteet
- Havaitut turvallisuuspoikkeamat
- Välineiden, rakenteiden ja tilojen hankinta, tarkastaminen ja huolto
- Vapaaehtoistenpätevyys ja koulutus
- Osallistujien opastaminen ja toiminnan säännöt
- Hätä- ja onnettomuustilanteissa toimiminen
- Onnettomuuksien raportointi
Erilaisia dokumentointipohjia on koottu toimintamuotojen alle, josta asiakirjat ovat ladattavissa yhdistysten ja ohjaajien käyttöön.
