Eduskuntavaalit 2027

Tausta

• Kansanterveyden ja -talouden sekä ihmisten toimintakyvyn kannalta Suomen väestön tulee liikkua enemmän.
• Ulkoilun lisääminen osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää on tehokas keino lisätä liikettä. Esimerkiksi:
  • Arkipäiväiset matkat kuljetaan entistä enemmän lihasvoimin, missä se on mahdollista.
  • Perheissä ulkoilu muodostuu luonnolliseksi osaksi yhdessäoloa.
  • Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ulko-opetus yleistyy.
  • Kouluissa pidetään vähintään yksi ulkoilupäivä vuodessa, mikä kirjataan opetussuunnitelmaan.
  • Työpaikoilla kannustetaan ulkoiluun työpäivän aikana.
• Erittäin suuri osuus ulkoilusta suuntautuu lähiluontoon, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä väestön ulkoilemisen ympäristönä.
• Ulkoilu mahdollistaa luontosuhteen kasvun, joka edelleen lisää ihmisten arvostusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan ja näin edistää ekososiaalista sivistystä.
• Ulkoilu on sosioekonomisesti tasa-arvoista toimintaa, jolla on hyvät mahdollisuudet ehkäistä segregaatiota.

Toimenpiteet

• • Suomen julkisen talouden ollessa erittäin vaikeassa tilanteessa, Suomen väestön toimintakyvyn laskiessa ja ihmiskunnan eläessä yli maapallon resurssien, meidän on panostettava valtion strategisena painopisteenä aineettomiin hyvinvoinnin lähteisiin, kuten ulkoiluun.
    • Ulkoilu lisää ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti, ja ulkoilun kysyntä on suurta. Ulkoilun olosuhteet ovat myös varsin edullisia rakentaa ja ylläpitää verrattuna liikuntapaikkoihin kokonaisuutena, minkä ansiosta ulkoilun olosuhteiden tuotos-panossuhde on korkea. Lisäksi ulkoilu mahdollistaa luontosuhteen kehittymisen.

• Osoitetaan vaalikaudella vuosittainen strateginen viiden miljoonan euron lisärahoitus ulkoilun edistämiseen joko omana ohjelmanaan tai osana laajempaa liikkeen lisäämisen ohjelmaa.

• Nykyinen Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia ulottuu vuoteen 2030. Tulevalla hallituskaudella tulee laatia järjestyksessään toinen Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia linjaamaan yhteistä näkemystä ulkoilun tulevaisuudesta.
• Tehdään kattava lainsäädännön läpikäynti siitä, miten voimme normiohjauksella edistää ihmisten ulkoilua ja liikettä.
  • Esimerkkinä tehdystä normiohjauksesta on perusopetuslakiin[1] tehty lisäys siitä, että esi- ja perusopetuksen tulee edistää liikunnallista elämäntapaa.
  • Lisätään liikunnallisen elämäntavan edistämisestä kirjaus myös varhaiskasvatuslakiin, lukiolakiin[2] ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta[3].
  • Huomioidaan ulkoilu liikunnallisen elämäntavan edistämisen keinona.
• Yhdyskuntasuunnittelussa priorisoidaan lähiviheralueita, ulkoilun olosuhteita ja lihasvoimin liikkumista.
• Elinympäristöjen suunnittelussa ihmisiä ”tuupataan”[4] aktiivisesti liikkumaan ulkona.
• Edistetään pyöräilyä mm. kaavoituksella, liikennesuunnittelulla, pyöräteiden ympärivuotisella ylläpidolla ja pyöräilyn taloudellisilla kannustimilla.
• On tärkeää, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden pyöräillä. Pyöräily on kestävä liikkumismuoto, joka kehittää lasta monipuolisesti ja mahdollistaa lapsen liikkumisen laajemmalle alueelle. Tuetaan pyörän ostoa lapselle verokannustimella tai muulla valtion taloudellisella kannustimella.
• Ulkoilun organisoinnin ja hallinnoinnin jäntevöittämiseksi ja selkeyttämiseksi uudistetaan ulkoilulaki, jossa määritellään mm. mitä ulkoilulla tarkoitetaan sekä kuntien ja valtion vastuut ulkoilun osalta. Mallia tulee ottaa liikuntalaista.
• Käytetään ulkoilua enemmän ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä sote-palveluissa.
  • Vahvistetaan lääkärikoulutuksessa tietoisuutta ulkoilun hyvinvointivaikutuksista.
  • Liikunnan Käypä hoito -suosituksia käytettäessä hyödynnetään ulkoilun laaja-alaisia hyvinvointivaikutuksia.
  • Otetaan käyttöön koko maassa ulkoiluresepti, joka käytännössä tarkoittaa sote-alan ammattilaisten antamaa suositusta tai ohjausta lisätä ulkoilua ja luonnossa liikkumista osana hyvinvoinnin, mielenterveyden tai toimintakyvyn tukemista.
  • Kootaan asiantuntijaryhmä laatimaan kansalliset ulkoilun suositukset, joissa tutkittuun tietoon perustuen kerrotaan ikäryhmittäin ihmisen terveyden kannalta ulkoilun vähimmäismääristä ja suositeltavista ulkoilun tavoista.
• Turvataan jokaisenoikeudet vähintään nykylaajuudessaan suomalaisen ulkoilukulttuurin ja väestömme luontosuhteen perustana.

[1] Lisäys perusopetuslain 2 §:n kohdassa, jossa säädetään opetuksen tavoitteista.

[2] Lisäys lukiolain 2 §:ään, jossa säädetään lukiokoulutuksen tarkoituksesta.

[3] Lisäys lakiin ammatillisesta koulutuksesta 2 §:ään, jossa säädetään ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoituksesta.

[4] ”Tuuppaus”-ajattelutavan mukaan ihmisen toimintaa voidaan ohjata ympäristöä suunnittelemalla. Tarkoituksena on ohjata ihmisiä tekemään heidän hyvinvointinsa kannalta parempia valintoja huomaamattaan.

Tausta

• Järjestöillä ja yhdistyksillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli ihmisten ulkoilun, liikkeen ja liikunnan edistämisessä.
• Ilman riittäviä resursseja järjestöjen ja yhdistysten toiminta kuihtuu, eivätkä ne pysty vastaamaan yhteiskunnan niille asettamiin tavoitteisiin.
• Kolmannen sektorin piirissä tehdään erittäin paljon vapaaehtoistoimintaa, jolla on monia myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten:
  • Vapaaehtoistoiminnasta saa yhteisöllisiä ja merkityksellisiä kokemuksia itselle ja muille.
  • Kun merkityksellisyyttä saa osallistumalla omana arvokkaana itsenään, tämä voi vähentää tarvetta hakea merkityksellisyyttä kuluttajuuteen perustuvien valintojen kautta, mikä kasvattaa ekososiaalisuutta.
  • Vapaaehtoistoiminnassa tehdyn työn vuosittaisen taloudellisen arvon on arvioitu olevan yli kolme miljardia euroa.[5]
• Perheillä on ratkaisevan tärkeä rooli lapsen ja nuoren liikunnallisen elämäntavan oppimisessa.
• Valtiolla ja kunnilla on vastuu panostaa ulkoilun olosuhteisiin.

[5] Vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnille Suomessa | Kansalaisareena

Toimenpiteet

• Valtion liikuntabudjetista ei tule leikata. Järjestöille ja yhdistyksille on annettava rauha kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti, jotta ne voivat lisätä väestön liikkumista ja liikuntaa.
  • Järjestöjen ja yhdistysten tukeminen tukee myös kaikkea sitä muuta yhteiskunnallista hyvää, mitä kolmannella sektorilla tehtävästä vapaaehtoistoiminnasta saadaan.
• Perheet tulee tunnistaa yhä vahvemmin lasten ja nuorten ulkoilun ja liikkeen lisäämisen perustaksi, jonka vuoksi Liikkuva perhe -toiminnassa tehtyyn erittäin hyvään työhön tulee osoittaa lisärahoitusta.
• Kunnat luovat ulkoilun edellytyksiä, joita valtion tulee tukea. Valtion tulee osoittaa vuosittainen avustus kunnille ulkoilun olosuhteiden edistämiseen (esimerkiksi miljoonan euron vuosittainen avustusmääräraha). Tällainen avustus on jaettu kaksi kertaa:
  • Avustus vuonna 2021: Valtiolta mittava tuki lähivirkistysalueiden kunnostukseen – Ympäristöministeriö
  • Avustus vuonna 2025: Suomi liikkeelle -ohjelmasta tukea lähivirkistysalueiden kunnostukseen – Ympäristöministeriö
• Tuetaan esteettömiä ja hyvin saavutettavia ulkoilun olosuhteita.
• Metsähallituksen Luontopalveluiden rahoitus turvataan, jotta se pystyy edistämään luonnon virkistyskäyttöä sekä ylläpitämään riittäviä ja laadukkaita ulkoilun olosuhteita alueillaan.
• Ulkoilun edistämiseksi tuetaan taloudellisesti ulkoilutoimijoiden yhteistyöverkoston Ulkoilufoorumin toimintaa.

Tausta

• Suomen Ladun ja Taloustutkimuksen toteuttamassa Perheliikuntabarometrissa (2025) ulkoilu ja luonto nousevat keskeisiksi tekijöiksi suomalaisten lapsiperheiden yhteisessä liikkumisessa.
• Perheiden yhteisen liikkumisen hyödyt ovat laajemmat kuin vain fyysinen aktiivisuus. Yhteisen liikkumisen avulla tuetaan koko perheen hyvinvointia ja vuorovaikutusta. Liikunnallisen tuen kohdistaminen erityisesti lapsiin on kuitenkin tärkeää, koska liikkuva lapsuus ennustaa liikunnallista aikuisuutta.
• Omatoiminen perheliikunta on usein taloudellisesti edullista, matalan kynnyksen liikkumista tai arkiliikuntaa omassa lähiympäristössä. Luontosuhteen rakentuminen alkaa jo lapsuudessa, ja lapsuusajan luontokokemuksilla on erityisen vahva side aikuisiän ulkoiluaktiivisuuteen ja luonnossa koettuun hyvinvointiin (Chawla, 2020). Nämä vahvistuvat tutuissa paikoissa ja arjen tilanteissa, kuten metsäretkillä, pihaleikeissä tai puutarhatöissä.
• Arkiliikunnan haasteet Perheliikuntabarometrissa:
  • Arkiliikunta – kuten kävelymatkat, piha- ja kotityöt sekä leikkipuistoulkoilu – korostuu erityisesti perheissä, joissa on pieniä lapsia. Perheiden omatoimisessa liikkumisessa korostuvat helposti saavutettavat ulkoilulajit.
  • Taloudelliset tekijät: Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen nähdään perheissä parhaimpina tapoina liikkua, koska ne eivät vaadi suuria rahallisia panostuksia ja tulevat osaksi arkea pienillä investoinneilla. (ks. huomio alla)
  • Säännöllisyyden haaste: Vaikka lähes kaikki perheet liikkuvat yhdessä, vain 2/3 lapsiperheistä ulkoilee tai liikkuu yhdessä säännöllisesti.
• Piilo 2023 -tutkimuksen mukaan ulkoillessaan kaksi kolmesta lapsesta touhuaa jatkuvasti. Liikettä tulee ulkoilemalla: arkipäivinä 59 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista ulkoili vapaa-ajalla vähintään yhden tunnin päivässä. Vapaapäivinä 56 prosenttia lapsista ulkoili yli kaksi tuntia päivässä ja 22 prosenttia yli kolme tuntia. Oma piha on tyypillisin ulkoleikkipaikka. Kaupungeissa puistoilla ja leikkipuistoilla on suuri merkitys: esimerkiksi ulkomaalaistaustaisista lapsista lähes puolet leikki enimmäkseen leikkipuistossa, ja muista lapsista poiketen omassa pihassaan leikki heistä vain 31 prosenttia.
• Aktiivinen kulkeminen matkalla varhaiskasvatukseen tai hoitopaikkaan:
  • Talvisin 31 prosenttia, syksyisin ja keväisin 41 prosenttia ja kesäisin 46 prosenttia lapsista käveli tai pyöräili matkan varhaiskasvatukseen.
  • Matkan pituus oli yhteydessä aktiiviseen kulkemiseen. Valtaosa lapsista kulki alle puolen kilometrin matkan aktiivisesti joko kävellen tai pyöräillen (87 %). Matkan kasvaessa yli puolen kilometrin aktiivisesti kulkevien osuus pieneni huomattavasti (0,5–1 km: kävellen tai pyöräilevien osuus 58 %; 1,1–2 km: osuus 29 %).
• Move! 2025 -tulokset kertovat, että lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on kokonaisuutena parantunut hieman, mutta edelleen noin kolmannes kulkee tasolla, joka voi kuormittaa terveyttä tai arkea. Tulokset vaihtelevat alueittain. Terveydenhuollolle ja kouluille tulokset tarjoavat perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön käytännön tietoa ja välineitä lapsen fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen arjessa.
• LIITU 2024 -tutkimuksessa (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa) perheen rooli ja tuki näyttäytyvät merkittävinä tekijöinä lasten liikkumisessa. Perheen sisäisellä vuorovaikutuksella ja myönteisellä puheella on suuri merkitys nuoren liikkumismotivaatiolle. Perheympäristö toimii keskeisenä alustana sille, miten liikunnasta keskustellaan ja millaisia liikunnallisia arvoja lapselle välittyy.
  • Suurin osa lapsista ja nuorista kokee vanhempiensa tukevan heidän liikkumistaan.
  • Koulumatkat ja kyyditseminen: Perheet tukevat liikkumista myös arjessa. Alle viiden kilometrin koulu- ja opiskelumatkat kuljetaan edelleen pääosin aktiivisesti kävellen tai pyöräillen. Toisaalta tutkimus antaa viitteitä siitä, että vanhempien autokyydissä kulkeminen on arjessa luultua yleisempää.
  • Perheen taloudellisella tilanteella ja vanhempien koulutuksella on suora yhteys lasten aktiivisuuteen.
  • Hyväosaisempien perheiden lapset liikkuvat muita enemmän omatoimisesti vapaa-ajallaan, ja heidän ruutuaikansa on vähäisempää.
• Osana Liikkuvat-kokonaisuutta Suomen Ladun johtaman Liikkuva perhe -toiminnan päämääränä on perheiden liikunnallisen elämäntavan ja perheliikunnan toimintakulttuurin vahvistuminen.

Toimenpiteet

• Ulkoiluun kasvetaan läpi elämän – vahvistetaan vanhemmuuden tukea
  • Koska liikuntatottumukset luodaan jo varhain ja valtaosa lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista valinnoista – kuten elintapojen oppimisesta – tapahtuu perheissä, tunnistetaan ja tuetaan monialaisesti perheiden rooleja toimintakyvyn ja liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa varhaisista vuosista alkaen.
  • Ulkoilu on osa liikunnallista elämäntapaa. Ulkoilun perusta luodaan jo neuvolassa ja perheissä, sitä vahvistetaan varhaiskasvatuksessa ja koulussa, ja mahdollisuuksia tulee tarjota kaikissa elämänvaiheissa.
  • Vahvistetaan perheiden liikunnallista toimintakulttuuria ja tuetaan lasten liikunnallisen elämäntavan kehittymistä tarjoamalla eri toimijoille tietoa, työkaluja ja yhteisiä toimintamalleja.
• Perheiden ulkoilu on yhteinen, yhteiskunnallinen asia
  • Luodaan puitteet perheiden liikkumiselle yhteiskunnan eri tasoilla.
  • Varmistetaan Liikkuvat-kokonaisuuden valtakunnallinen koordinaatio liikunnallisen elämäntavan edistämisessä kaikissa ikä- ja väestöryhmissä.
  • Perheiden liikkumista tukevat rakenteet, normiohjaus, resurssit ja perhenäkökulman huomiointi päätöksenteossa.
  • Perheiden liikunnallista elämäntapaa vahvistavat suunnitelmallinen johtaminen sekä yhteistyö yli hallinto- ja sektorirajojen.
• Perheiden ulkoilu on tehtävä helpoksi osaksi arkea
  • Perheiden ulkoilun mahdollisuudet ja merkitys arjessa tulee tunnistaa ja tuoda esiin, jotta ulkoilu olisi perusasia arjessa ja arjen rakenteet tukisivat sitä paremmin. Ulkoilun merkityksestä tulisi antaa riittävästi tietoa sekä vinkkejä ja ideoita ulkoiluun lasten kanssa jo varhaislapsuudesta ja neuvolasta alkaen.
  • Vaikutetaan varhaiskasvatuksen ja koulun ulko-oppimisen kulttuuriin.
  • Kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun, palvelujen ja työelämän tulee tehdä ulkoilusta helppo ja houkutteleva valinta perheille.
  • Lähiluonto, kävely- ja pyöräilymahdollisuudet sekä ulkoiluun kannustavat käytännöt ovat keskeisiä. Ulkoilun olosuhteet tulee tuoda lähemmäksi perheitä, ja ne tulee asettaa keskiöön kaupunkisuunnittelussa, jotta ne palvelevat paikallisesti asukkaita paremmin.
• Perheiden kohtaamiset hyödynnetään
  • Vahvistetaan toimijoiden osaamista ja tietoisuutta (koulutukset, työpajat, verkostot), jotta mahdollistetaan liikkumisen puheeksi ottaminen eri toimintaympäristöissä ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö.
  • Huomioidaan yhdenvertaisuus ja perheiden moninaisuus sekä perheiden osallisuus.
  • Kehitetään perheiden liikuntaneuvontaa osana liikuntaneuvonnan valtakunnallista kokonaisuutta.

Tausta

• Ulkoilun vuoden tarkoituksena on yhden vuoden aikana:
  • Tapahtumien, toimintojen, kampanjoiden, viestinnän ja somen kautta innostaa ihmisiä ulkoilemaan ja virkistäytymään luonnossa.
  • Lisätä tietoutta ulkoilun monista myönteisistä vaikutuksista ja luontoympäristöjen (erityisesti lähiluonnon) merkityksestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
  • Lisätä ymmärrystä ja tietoutta ulkoilun merkityksestä liikunnallisen elämäntavan edistäjänä.
  • Osoittaa ulkoilun arvo sekä yksilöille että yhteiskunnalle.
  • Lisätä ulkoilualan toimijoiden yhteistyötä ja tietoutta jokaisenoikeuksista.
• Norjassa järjestettiin vuonna 2025 neljännen kerran Ulkoilun vuosi.
  • Ulkoilun vuosi järjestetään Norjassa joka kymmenes vuosi perustuen Stortingin ulkoiluaktiviteetteja koskevaan raporttiin.
  • Norjan Ulkoilun vuoden luovat yhdessä ulkoilujärjestöt, vapaaehtoiset, ulkoilutoimikunnat, keskus- ja paikallisviranomaiset, koulut, yritykset ja yksityishenkilöt.
  • Pääviestit: ”Tutustu paikalliseen luontoon”, ”Kokeile uusia ulkoiluaktiviteetteja” ja ”Kutsukaa toisenne ulos”.
  • Pääkohderyhmät:
    1. Lapset ja nuoret
    2. Luonnossa liikkumisesta kiinnostuneet
    3. Ulkoilusta kiinnostuneet
• Ruotsissa Ulkoilun vuosi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021.
  • Esittelyvideo Ruotsin ulkoilun vuodesta: Nya höjder för friluftsliv under friluftslivets år 2021 – textad

Toimenpiteet

• Suomessa tulee Norjan ja Ruotsin tapaan järjestää Ulkoilun vuosi.
• Valtion tulee rahoittaa Ulkoilun vuotta vähintään yhdellä miljoonalla eurolla, jotta Ulkoilun vuosi olisi riittävän laaja.
  • Ulkoilun vuosi voi jakaa rahaa edelleen esimerkiksi uusille toiminnoille ja toimintatavoille, joilla ihmisten ulkoilu lisääntyy.
• Ulkoilun vuosi on hyvä keino edistää kulttuurinmuutosta kokoamalla laajasti yhteiskunnan eri toimijoita edistämään ulkoilua.
• Osana luontoterveysohjelmaa vuonna 2027 järjestetään valtakunnallinen Terveyttä luonnosta -teemavuosi, jossa tuodaan esille luonnon laajoja hyvinvointivaikutuksia ihmiselle. Otetaan oppia teemavuodesta Ulkoilun vuoden järjestämisessä ja toteuttamisessa.

Tausta

• Olemme eläneet poikkeusaikoja useamman vuoden ajan. Tämän vuoksi varautumisen merkitys on kasvanut yhteiskunnassamme. Poikkeusaika voi johtua monenlaisista häiriöistä ja kriiseistä, kuten pitkäaikaisista sähkökatkoksista, vedenjakelun häiriöistä, luonnontuhoista, vakavista tartuntataudeista tai pahimmillaan sotilaallisista konflikteista.
• Suomessa on saatavilla paljon hyvää varautumistietoutta, mutta vähemmän koulutusta siihen, millaista osaamista ja taitoja ihmisellä tulee olla selviytyäkseen omatoimisesti poikkeusaikoina. Erilaisissa varautumisoppaissa todetaan, mitä välineitä on tärkeää olla, mutta niiden käyttöä ei opasteta. Todetaan esimerkiksi, että retkikeitin on tärkeää olla, muttei opeteta sen käyttöä.
• Retkeilytaidot ovat tärkeässä osassa poikkeusaikoina selviytymisessä. Selviytymistaitoina retkeilytaidot nähdään laajasti, ja niihin luetaan esimerkiksi osaaminen käyttää retkeilyvälineitä ja hyödyntää luonnonantimia (marjastus, sienestys ja kalastus), puunkäytön ja puuhuollon osaaminen sekä fyysisen, henkisen ja sosiaalisen terveyden ylläpito.
• Selviytymistaitojen lisäksi retkeilytaidot ovat jo itsessään tärkeitä taitoja, joilla edistetään ulkoilua ja luonnon virkistyskäyttöä ja näin ollen fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Hyvinvointi ja yhteisöllisyys parantavat kansakunnan valmiutta kohdata poikkeusajat. Suomen luonto ja siellä virkistäytyminen tuleekin nähdä entistä vahvemmin tärkeänä osana ihmisten henkistä kriisinsietokykyä.
• Koronapandemia osoitti, että ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeä osa henkistä kriisinsietokykyä poikkeusaikoina.

Toimenpiteet

• Järjestöillä ja yhdistyksillä on paljon osaamista retkeilytaidoista ja niiden kouluttamisesta. Tätä osaamista on tärkeää hyödyntää Suomen väestön poikkeusaikojen selviytymistaitojen vahvistamisessa.
• Valtion tulee osana varautumisen vahvistamista edistää retkeilytaitoja poikkeusaikojen selviytymistaitoina myöntämällä järjestöille ja yhdistyksille hankerahoitusta.
• Lisätään kaikenikäisten ihmisten mahdollisuuksia kartuttaa selviytymistaitojaan. Siksi hankerahoituksen on katettava kaikenikäiset ihmiset.
• Painotetaan hankkeissa, että jokaisen on hyvä hallita poikkeusaikojen toimintataidot, koska perheen tai muun yhteisön aktiivisin henkilö saattaa häiriö- tai kriisitilanteessa olla erityistehtävissä tai muuten poissa.
• Valtion tulee edistää ulkoilua osana väestön henkisen kriisinsietokyvyn vahvistamista.