Jokamiehenoikeudet ovat kansallisaarre, joita ei kannata pitää itsestäänselvyyksinä.
Suomen Latu on nostanut nykyisten jokamiehenoikeuksien ja -velvollisuuksien vaalimisen yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan.
Suomi on kuuluisa luonnostaan ja jokamiehenoikeuksistaan.
Olemme saaneet jokamiehenoikeudet kansalliseen elävän perinnön luetteloon, ja ehdottaneet niiden säilyttämistä ennallaan hallitusohjelmassa. Ensi vuonna käynnistämme eri sidosryhmien kanssa hankkeen, jossa arvioidaan jokamiehenoikeuksien sopivuutta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Suomi on kuuluisa luonnostaan ja jokamiehenoikeuksistaan. Emme edes ymmärrä, kuinka upea kansallisaarre meillä on käytössämme − siitä on tullut monelle itsestäänselvyys. Havahduin itsekin jokamiehenoikeuksien ainutlaatuisuuteen, kun kuulin ulkomaalaisten vieraideni ihastelevan niitä.
Jos asuisimme Englannissa, saisimme kulkea vain 2−3 metriä leveillä ja aidatuilla, julkisilla poluilla, koska patikointi toisen mailla on kielletty.
Jos asuisimme Keski-Euroopassa, saisimme leiriytyä retkillä lähinnä vain leirintäalueilla, koska tilapäinen yöpyminen luonnossa ei ole yleisesti sallittua.
Jos asuisimme Belgiassa, niin emme saisi kerätä marjoja ja sieniä ilman maanomistajan lupaa.
Ja jos asuisimme Walesissa, niin vesillä liikkuminen ei todellakaan olisi itsestään selvää. Walesissa nimittäin vain kaksi prosenttia joista on melottavissa tai uitavissa.
Itsestäänselvyyksiä on hyvä toisinaan purkaa:
Jos meillä ei olisi jokamiehenoikeuksia, niin joka neljännen suomalaisen 15 kertaa vuodessa tekemä patikkaretki jäisi tekemättä ja joka kahdeksannen suomalaisen viisi kertaa vuodessa tekemä telttaretki jäisi toteuttamatta. Metsiin jäisivät myös marjat, kun joka toisen suomalaisen 8 kertaa vuodessa poimimat 50 miljoonaa kiloa marjoja jäisivät keräämättä.
Suomen Latu haluaa vaalia jokamiehenoikeuksia, jotta 400 miljoonaa ulkoilukertaa vuodessa saataisiin tehtyä ja niistä saatavat hyvinvointihyödyt turvattaisiin myös tulevaisuudessa.
