Retkeilijän Vantaa
Vantaa on aliarvostettu joki niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin.
Helsingissä joella ei ole samanlaista kulttuurista merkitystä kuin monessa muussa kaupungissa. Vaikka Helsinki perustettiin jokisuuhun, kaupungin painopiste siirtyi jo varhaisessa vaiheessa toisaalle.
Luontokohteena Vantaanjoen vetovoimaa on verottanut ihmisen toiminta. Vuosien varrella sitä on ruopattu ja rakennettu. Jokeen on laskettu likavesiä. Vanhankaupunginlahdesta tuli hetkeksi kasvavan kaupungin viemäri.
Hanna Apajalahden kirjoittama Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas ilmestyy otolliseen aikaan. Joen arvo on vihdoin ymmärretty. Sen ympärillä on kuin onkin säilynyt arvokasta luontoa ja kulttuurimaisemaa. Patoja on purettu, ja veden laatukin on parantunut. Vaelluskalat nousevat taas jokeen.
Oppaassa Vantaanjoki on jaettu 12 osaan Erkylänjärvestä Vanhankaupunginkoskelle. Matkan varrelle mahtuu monta hyvää retkikohdetta, monipuolista ja arvokastakin luontoa.
Joen elpymisessä erilaiset kansalaisjärjestöt ja luontoaktiivit ovat olleet tärkeässä roolissa. Nyt valmistellaan padoista suurimman, Vanhankapunginkosken läntisen haaran museovoimalaitoksen purkamista. Sähköntuotannosta se on jo poistettu. Vastakkain ovat olleet luonto ja kulttuurihistoria.
Kirjan sivuilla nämä kaksi aihetta kulkevat sulassa sovussa. Paitsi retkeilyopas, kirja on kiinnostava historiankirjoitus etenkin joen vaikutuspiirissä asuville ihmisille.
Heitä on sentään yli miljoona.
Tapani Leppänen
Vantaanjoki – Seikkailijan opas, Hanna Apajalahti, 185 sivua, sh. 30 €
skskirjat.fi
Kesän kirjoissa muun muassa retkeillään Vantaalla ja Virossa, sukelletaan luontokuvauksen saloihin ja maastopyöräillään ruotsalaisittain.
Viron luonto tutuksi. Matka Suomesta Viroon ei ole pitkä, mutta naapurimme luonto on aivan erilaista. Teoksen kirjoittaja Indrek Rohtmets on sekä biologi että journalisti, joten luonnontuntemus ja sujuva kynänkäyttö ovat kohdallaan. Kirjassa esitellään sata luontokohdetta eri puolilta Viroa, monet suomalaisille tuntemattomia. Kohteet esitellään viidessä osiossa: Saaret, Hiidenmaa ja Saarenmaa, Pohjois- ja Keski-Viro, Koillis-Viro, Etelä-Viro ja Lounais-Viro. Kutakin osaa edeltää yleiskartta, johon numeroidut kohteet on merkitty. Teksti ja kahdesta kolmeen kuvaan esittelee kunkin kohteen yhdellä aukeamalla. Meheviä luontokuvauksia höystetään viittauksilla historiaan, uskomuksiin ja kansanperinteeseen. Teoksen on suomentanut Aura Koivisto ja tarkistanut Juha Valste. Suomentajan huomautukset antavat lisätietoa suomalaisille tuntemattomammista yksityiskohdista. [RH]
atlasart.fi
Etelä-Suomessa riittää retkeiltävää, satojen sivujen verran. Konkaritoimittaja Raija Hentman on päivittänyt Etelä-Suomen retkeilyoppaan ensimmäistä osaa, ja uusia retkikohteita esitellään peräti 75. Myös vanhoja kohteita on käyty läpi ja päivitetty reitti- ja palvelukuvauksia. Retkeilyoppaan ensimmäisen osan päivittämiseen meni kokonaiset kaksi vuotta ja se kattaa pääkaupunkiseudun läntisen puolen 100 kilometrin kaarelta. Retkeilyoppaan itäisen osan päivitystä jäämme odottamaan. [PK]
minervakustannus.fi
Varusteet jäävät monissa retkeilykirjoissa sivuosaan. Ne ovat tärkeitä lukuja, mutta aiheen laajuudesta johtuen joko pintaraapaisuja tai Olli Aulion aikakaudelta. Ossi Määtän Vaellusvarusteet (33 €) on paitsi ajanmukainen, ennen kaikkea asiantuntevasti ja tarkasti laadittu tietokirja, jonka yli 300 sivua on pyhitetty pelkästään vaellusvarusteille. Kirja on tietopaketti vaellusharrastusta aloitteleville, ensimmäisestä talvireissusta haaveileville sekä kaikille niille, jotka haluavat päivittää varustetietoaan ja oppia varusteiden toimintaperiaatteista. [TL]
skskirjat.fi
Luontokuvaus on yksi valokuvauksen alalajeista ja sitä se on myös monissa opaskirjoissa. Jussi Murtosaaren laatima Upea Suomen luonto – Valokuvaajan käsikirja (29,95 €) keskittyy pelkästään siihen. Alalajien alalajeista pääsevät puhumaan myös Lassi Kujala (linnut), Kirsi MacKenzie (maisemat), Jari Peltomäki (linnut), Konsta Punkka (nisäkkäät), Taru Rantala (lähikuvaus) ja Jaakko Ruola (drone-kuvaus). Luontokuvausta käsitellään siis laaja-alaisesti. Perusasioitakin käydään läpi, mutta oman kameran toiminnot on opeteltava erikseen. [TL]
docendo.fi
Vallisaari ja Kuninkaansaari olivat vuosisatoja sotilaskäytössä ennen avautumistaan yleisölle vuonna 2016. Siviileiltä suljettu saari kehittyi upeaksi luontokohteeksi, jota nyt yritetään säästää rajoituksin lisääntyvästä liiketoiminnasta huolimatta. Saarien luontoarvoista kerrotaan muissa teoksissa, sillä tämä kirja keskittyy historiaan. Kirjoittaja Ove Enqvist on sotatieteiden tohtori, komentaja evp. Tekstissä käydään saarien historia läpi Ruotsin vallan ajasta autonomian aikaan ja itsenäisyyden ajan sotilaskäyttöön. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren yleisölle avaamisen edellytyksenä oli, että saarten toiminta rahoittaa itse itsensä. Siinä on jo itsessään ristiriita luonnon suojelemisen, rakentamisen ja toiminnan lisäämisen välillä. Sotien jälkeen saaret olivat useiden perheiden koti, puutteistaan ja kulkemisen hankaluuksista huolimatta rakas paikka. Kirjan kuvitus on kiinnostava yhdistelmä vanhoja mustavalkokuvia museoiden arkistoista, vanhoja karttoja, linnoituspiirustuksia, muutamia akvarelleja sekä Aalto-yliopiston dosentti ja valokuvataiteilija Taneli Eskolan upeita kuvia. Historiasta kiinnostuneille teos avaa näkymiä, joita ei saarilla kiertäessä huomaa ilman kirjan vinkkejä. [RH]
atlasart.fi
Calazo on kustantanut pinon ulkoilulajien perusteoksia. Tällä kertaa vuorossa on Maastopyöräily (26,90. €). Vaikka alkuteokset ovat ruotsalaisia, suomennokset eivät ole pelkkiä käännöksiä. Muutamia ”kukkasiakin” aina mahtuu, mutta Mikko Lamminpään toimittamana Andreas Danielssonin ja David Elmfeldtin kirja huomioi hyvin myös suomalaiset lukijat. Resepti on hyväksi havaittu. Kalusto, huolto, ajotekniikka ja reittien suunnittelu käydään läpi havainnollistavien kuvien kera. Mainio kirja myös maastopyöräilyohjaajille, joita Danielsson on kouluttanut ”Ruotsin Ladussa” eli Friluftsfrämjandetissa. [TL]
calazo.fi
Suomen upeimmat muinaiskohteet. Tuomo Kesäläinen tuli alun perin tunnetuksi Suomen luolia, sittemmin myös rotkoja ym. geologisia erikoisuuksia esittelevistä kirjoistaan. Tässä teoksessa esitellään yhdellä sivulla tai aukeamalla lyhyin tekstein sekä kuvalla tai kahdella 72 muinaiskohdetta. Kohteet on jaoteltu 15 eri tyyppiin, esimerkkeinä esihistorialliset asuinpaikat, hiidenkiukaat ja lapinrauniot, kuppikivet ja -kalliot, linnavuoret, muinaistiet, rajakivet ja rangaistuspaikat. Kirja tarjoaa automatkalle ja pyöräretkelle mielenkiintoisia poikkeamia totutuilta reiteiltä. Useimmille kohteille ei julkisilla pääse, joskin joitain sijaitsee asutuksen keskellä. Kustakin esitellystä kohteesta ote GT-kartasta ja maastokartasta auttavat löytämään perille. [RH]
karttakauppa.fi
