Suomen sorateille on kätketty 10 000 kilometrin mittainen pyörävaellusreittien verkosto, joka yhdistelee upeita luontokohteita ja kulttuurimaisemia. Kokosimme yhteen kiinnostavimmat reitit eri puolilta maata.
Pyörämatkailusta on tullut retkeilyä. Jos takavuosina oli tavallista sotkea vilkkaasti liikennöityjen valtateiden varsia leirintäalueelta tai lakanamajoituksesta toiseen, yhä useampi pyöräilijä suuntaa nyt rauhallisille sivuteille ja leiriytyy luontoon.
Pyöräilyä ja kevytretkeilyä yhdistävän bikepackingin syntyyn on vaikuttanut moni asia. Niistä tärkein on juuri kevytretkeily, jonka myötä leiriytymiseen tarvittavien varusteiden paino ja pakkauskoko ovat pienentyneet merkittävästi.
Harrastepyöräilyssä vallalla oleva gravel-buumi on toinen otollinen tekijä. Leveämmät renkaat ovat laajentaneet reviiriä kestopäällysteeltä syrjäisille sorateille.
Vaikka ilmiö on globaali, Suomea voidaan perustellusti pitää gravel-pyöräilyn luvattuna maana.
Suomen valtion ylläpitämästä 78 000 kilometrin tieverkosta noin kolmannes on päällystämätöntä. Pyörävaelluksen kannalta sitäkin merkittävämpi on erilaisten yksityisteiden ja metsäautoteiden määrä: niitä on Suomessa yhteensä noin 350 000 kilometriä.
Vaikka metsäteiden verkosto on poikkeuksellisen laaja myös kansainvälisessä vertailussa, sekään ei vielä tee Suomesta pyörävaellusmaata. Pyöräilijän näkökulmasta valtaosa teistä ei nimittäin johda mihinkään. Niin kutsuvia kuin metsätiet ovatkin, ne päättyvät yleensä kesämökeille ja kääntöpaikoille.
Kuluvan vuosikymmenen aikana syntyneissä reittihankkeissa sorateiden pätkistä on kuitenkin parsittu toinen toistaan upeampia reittikokonaisuuksia.
Suomen sivuteille on kätketty aarre.
Digitaalinen opastus on suoraviivaistanut pyörävaellusreittien toteutusta. Reitit ladataan navigointilaitteisiin, eikä niitä merkitä maastoon lainkaan.
Uutta ei tarvitse rakentaa. Tieverkosto on olemassa ja se kestää käyttöä. Yksityisteillä saa liikkua, ja telttailu on jokaisenoikeus. Näin voisi ainakin ajatella.
Lain tulkinnan mukaan erillistä lupaa ei tarvita, jos jokaisenoikeuksiin perustuvasta toiminnasta ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Toisaalta digitaalinenkin reitti on matkailutuote. Vaikka tiekuntien ja maanomistajien kanssa ei tehdä varsinaisia sopimuksia, alalla sovelletaan niin sanottua sosiaalisen hyväksymisen periaatetta. Asianomistajia informoidaan, ja reittilinjauksista neuvotellaan tarvittaessa.
Olennaista on, että sorateiden verkosto on nähty uudessa valossa. Olemassa olevasta on yhdistelty pitkiä ja elämyksellisiä pyörävaellusreittejä.
Valtaosa reiteistä on syntynyt alueellisissa matkailuhankkeissa. Kunnissa pyörämatkailun arvo on ymmärretty, ja vaikka hankerahoituksella laadittujen reittien ylläpitoon ja koordinointiin liittyy joitain ratkaisemattomia kysymyksiä, jo nyt voidaan sanoa, että Suomeen on syntynyt poikkeuksellisen laadukas ja maantieteellisesti kattava bikepacking-reittien verkosto.
Seuraavilla sivuilla esiteltävät pyörävaellusreitit tarjoavat läpileikkauksen suomalaiseen maisemaan. Ne yhdistelevät kansallispuistoja ja muita tunnettuja luontokohteita, ja mikä tärkeintä, myös vähemmän tunnettuja paikallisia suojelu- ja virkistysalueita, joihin ei tulisi muutoin lähdettyä kauempaa.
Hanketyö on ollut mitä suurimmassa määrin kenttätyötä. Reittejä ei suunnitella kartalla, vaan pyörän selässä maastossa. Leiripaikat ja maaseudun palvelut on kartoitettu valmiiksi.
Reittisuunnittelun keskiössä on ollut saavutettavuus. Junayhteys on pyörämatkailun edellytys. Pitkään se oli myös pullonkaula, mutta viime vuosina VR:lläkin on tehty hyvää työtä.
Tarkemmat reittiselostukset ja vaativuusluokitukset löytyvät Pyörämatkailukeskuksen kokoamasta Bikeland.fi-palvelusta. Lähtökohtana on, että reitit ovat ajettavissa noin 40-millisillä renkailla, mutta uusiin gravel-pyöriin mahtuu usein leveämpääkin. Markkinoilla on yhä enemmän mukavasti rullaavia yli 50 mm vaihtoehtoja, jotka ovat erinomaisia pyörävaelluskäyttöön.
[01] Arctic by Cycle
Reitistö 4 000 km, Junayhteys Rovaniemi, Kolari ja Kemijärvi, Reittiohjeet bikeland.fi
Koko Lapin kattava massiivinen reitistö valmistui vaiheittain vuosina 2022–2023.
Rengasreiteistä koostuvaan verkostoon kuuluvat Ylläkselle ja Pyhä-Luostolle johtavat Santa’s Western (494 km) ja Eastern (472 km) Rovaniemeltä, Savukoskelle ja Sallatunturiin suuntaava Savotta Gravel Loop (478 km) Kemijärveltä, UK-puistoa sivuava Korvatunturi Gravel Loop (301 km) Savukoskelta, Pallas-Yllästunturin kansallispuistokierros (278 km) sekä kaikkia mainittuja yhdistelevä Cantral Lapland Gravel Loop (1 148 km). Kun mukaan lasketaan yhdysreitit ja leveämpää rengasta vaativat maastopyöräreitit, ajettavaa on pyöreät 4000 kilometriä.
Eniten huomiota on saanut osakseen Äkäslompolosta Jäämeren rannalle Altaan johtava Arktinen postitie ja erityisesti sen maastopyöräversio (436 km), joka tarjoilee Hetta-Pallas vaellusreitin maisemia ja Finnmarkin puuttomia ylänköjä. Saman reitin gravel-versio (347 km) ohittaa Pallaksen tunturijonon päällystettyjä sivuteitä pitkin ja tarjoaa herkkupaloiksi pitkät pätkät Norjan puolella säilynyttä postitietä.
Lapin reitistö hyödyntää laajaa autiotupien verkostoa. Sen varrella on matkailukeskuksia ja palveluita, mutta myös pitkiä ja vaativia erämaaosuuksia, joissa pyöräretkeilijältä vaaditaan omavaraisuutta.
[02] South by Cycle
Reitistö 900 km, Junayhteys Kouvola, Helsinki, Karjaa ja Hanko, Reittiohjeet bikeland.fi
South by Cycle yhdistelee uusimaalaista luontoa ja kulttuuria. Kymenlaaksosta Hankoon johtavalle 550 km pituiselle pääreitille voi lähteä myös Helsingistä, josta käsin itäisen ja läntisen osan voi ajaa erikseen. Koko reitille kannattaa varata 8–10 päivää.
Matkan varrella oleviin kulttuurikohteisiin lukeutuvat Strömforsin, Billnäsin ja Fiskarsin ruukkikylät, Mustion linna sekä Loviisan, Porvoon ja Tammisaaren viehättävät puukaupungit.
Luontokohteista tunnetuimpia ovat Sipoonkorven ja Nuuksion kansallispuistot, mutta reitin ehdoton vahvuus on siinä, että se yhdistelee myös pienempiä ja vähemmän tunnettuja kuntien virkistysalueita ja luonnonsuojelualueita. Näihin lukeutuvat ainakin Lohjanjärvi, Tammisaaren Västerby, Hangon Lappohja sekä Luukin ja Pirttimäen ulkoilualueet pääkaupunkiseudulla.
[03] HelsinkiNorth by Cycle
Pääreitti 326 km, Junayhteys Helsinki, Hyvinkää ja Mäntsälä, Reittiohjeet bikeland.fi
Kuluvana kesänä julkistetun Helsinkinorth by Cyclen kantava idea on irtiotto pääkaupunkia ympäröiviin maalaismaisemiin. Samalla se yhdistää South by Cyclen ja Häme by Cyclen.
Pitkä reitti (326 km) kulkee Nuuksion kansallispuiston halki Vihtiin, Karkkilasta Pikkupässi-rautatien pohjaa Hyvinkäälle, Mäntsälästä Mustijokea seuraillen Pornaisiin ja Sipoonkorven kautta Helsinkiin.
Kansallispuistojen lisäksi reitin kohokohtiin kuuluvat Kytäjä-Usmin retkeilyalue sekä Mustijokilaakson perinnemaisemat.
Reitistön lyhyemmät osuudet vastaavat viikonloppuretkien kysyntään ja vievät pyöräilijän mm. Tuusulanjärven kulttuurimaisemiin.
Reiteillä järjestetään myös opastettuja pyörävaelluksia ja tavaroiden kuljetuspalvelua.
[04] Häme by Cycle
Reitistö 600 km, Junayhteys Hämeenlinna, Riihimäki ja Humppila, Reittiohjeet hamebycycle.fi
Hämeenlinnan, Forssan, Lopen ja Evon väliselle alueelle sijoittuva Hämeen järviylänkö on Etelä-Suomen viimeisiä yhtenäisiä metsämantereita. Häme by Cycle yhdistää alueen upeimmat luontokohteet pitkäksi gravel-seikkailuksi, joka tarjoilee upeita harjumaisemia, erämaisia metsiä ja maaseudun rauhaa.
Reitin varrella oleviin valtakunnallisestikin tunnettuihin retkikohteisiin kuuluvat Saaren kansanpuisto, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot, Evon retkeilyalue ja Komion luonnonsuojelualue.
560 kilometrin pituisen runkoreitin sisään muodostuu kolme lyhyempää eri tavoin teemoitettua kierrosta.
[05] Lakeland by Cycle
Reitistö 1 100 km, Junayhteys Jyväskylä, Jämsä, Haapajärvi, Petäjävesi ja Keuruu, Reittiohjeet bikeland.fi
Keski-Suomen sorateille sijoittuva Lakeland by Cycle sisältää kolme noin viikon pituista rengasreittiä. Yhdysreitteineen se on pyörämatkailun mallioppilas: helposti saavutettava ja muokattavissa omaan tarpeeseen.
Jyväskylästä lähtevät Vanhan kirkon kierros (440 km) ja Hitonhaudan kierros (349 km) tarjoilevat rallipoluilta tuttua menoa: vuoristoratamaisia sorapätkiä ja nopeita mutkia. Ensin mainittu on saanut nimensä UNESCON maailmanperintöluetteloon kuuluvalta Petäjäveden puukirkolta. Luontokohteisiin kuuluvat Iso-Musta-järvellä sijaitseva Nyrölän laavusaari, Herajärven luonnonsuojelualueen vanhat metsät ja Muuramen harjupolku.
Hitonhaudan kierros vie Leivonmäen kansallispuistoon, Hitonhaudan rotkolaaksoon ja Kirkkoniemen luonnonsuojelualueelle. Reitin varrella on 20 uimarantaa.
Haapajärveltä lähtevän Vihreän kullan kierroksen (333 km) nimikin kertoo, että reitin varrella riittää talousmetsää, mutta myös kohokohtia, kuten Salamajärven kansallispuisto, Kuivajärven suojelualue ja kalapaikkana tunnettu Huopanankoski. Jyväskylästä johtavalle yhdysreitille osuu Pyhä-Häkin kansallispuisto.
[06] South-East by Cycle
Reitti 409 km, Junayhteys Kouvola ja Lappeenranta Reittiohjeet outdooractive.fi
South-East by Cycle liittyy etelärannikkoa seurailevaan South by Cycle -reittiin. Kouvolasta lähtevä kierroksen alkumatka johtaa vaihtelevien maalaismaisemien halki Kymenlaakson rannikolle. Virolahdella siirrytään Salpapolulle ja edelleen kohti rajaseudun syrjäisiä erämaita. Lappeenrannassa näkymät vaihtuvat eteläisen Saimaan järvimaisemiin ja Väliväylää myötäileviin metsäosuuksiin.
Virolahden ja Lappeenrannan välillä kulkeva Suomen salpa -reitti (220 km) on mainio vaihtoehto sotahistoriasta kiinnostuneille. Salpalinjaa seurailevalla reitillä on kaksi sotahistoriallista museota ja yli 200 bunkkeria, josta ainakin yhdessä voi yöpyä. Reitin varrella olevat palvelut voi ostaa suoraan Visit Kotka Haminan verkkokaupasta.
[07] Saimaa by Cycle
Reitistö 2000 km, Junayhteys Joensuu, Kitee, Savonlinna, Parikkala, Kesälahti, Viinijärvi, Heinävesi ja Punkaharju, Reittiohjeet bikeland.fi
Tänä keväänä valmistuneen Pohjois-Saimaan kierroksen (707 km) sisälle mahtuu neljä lyhyempää pyörävaellusreittiä. Näistä Pyhäselän kierros ulottuu Joensuuhun ja linkittyy aikanaan valmistuvaan Pohjois-Karjalan reitistöön. Myöhemmin tavoitteena on reitistön laajentuminen myös etelään koko Saimaan alueelle.
Kolovesi on yksi monista pitkän reitin kohokohdista. Vaikka kaikki kansallispuiston salaisuudet eivät avaudu pyöräilijälle, Hirviniemen telttailualueella saa hyvän käsityksen.
Koloveden lisäksi reitistön ehdottomia kohokohtia ovat Lintulan ja Valamon luostarit sekä Pohjois-Saimaan kanavat ja Punkaharjun luonnonsuojelualue.
Reitillä voi hyödyntää myös Saimaan vesiliikennettä.
[08] Posion Bikepacking-reitit
Reitistö 600 km, Juna-bussi Rovaniemen kautta, Reittiohjeet bikeland.fi
Posion reitistön päivälenkeistä on yhdistelty kaksi pidempää pyörävaellusreittiä. Kokonaisuutta leimaa syrjäinen erämaan tuntu.
Posion kierros (295 km) yhdistää paikkakunnan pääkohteet osin unohdettuja metsäautoteitä pitkin. Reitin varrella on Palotunturi, Korouoman kanjoni ja vanhat metsät sekä kirkasvetinen Livojärvi ja Lapin Rivieraksi kutsutun Säikänsalmen hiekkaranta.
Kitkan kierros (309 km) ulottuu Rukalle. Tämän reitin varrella ovat Oulangan klassikkokohteet sekä Riisitunturin kansallispuisto, jonka läpi ajetaan Metsähallituksen upeaa yksityistietä.
[09] Flatland Route
Reitti 320 km, Junayhteys Oulainen, Vihanti ja Ruukki, Reittiohjeet outdooractive.fi
Pohjois-Pohjanmaan kierros on juuri niin tasainen kuin sopii olettaa. Flatland Route on 320 km pituinen ympyräreitti, jonka oululaiset aktiivit ajavat samoilla silmillä, mutta johon voi retkivauhdilla laskea vajaan viikon päivät.
Kohokohtia ovat Liminganlahden lintuvedet, Perämeren loputtomilta tuntuvat hiekkarannat ja kalasatamat sekä vanha Puu-Raahe. Reitti seurailee rauhallisia sivuteitä, joista oman lukunsa muodostavat 1950-luvulla tulvasuojiksi rakennetut Pyhäjoen penkkatiet.
Junayhteys löytyy Oulaisista tai Limingasta lähtevän yhdysreitin kautta Oulusta.
Navigointi pyörävaelluksella
Karttasovellusten ja GPS-laitteiden käyttö on monelle arkea, mutta digitaalisen reitin seuraaminen voi herättää kysymyksiä. Riittääkö akku? Löytyykö verkkoa? Mikä laite tai sovellus kannattaa valita?
Yksinkertaisimmillaan pyörävaellusreitti on GPX-jälki eli digitaalinen reittiviiva, jonka voi ladata mihin tahansa GPS-paikannusta hyödyntävään laitteeseen tai karttasovellukseen. Jotkut suosivat puhelinta, toiset erillistä pyöräilytietokonetta, GPS-laitetta tai kelloa. Kaikki mainitut laitteet saa kiinni ohjaustankoon, mutta parhaimmillaan ne myös täydentävät toisiaan ja toimivat varajärjestelmänä.
Pyöräilijöiden suosimia navigointisovelluksia ovat esimerkiksi Ride with GPS, Komoot, OsmAnd ja MapOut (iOS). Kiinnostava vaihtoehto on myös kesällä uudistunut Trailmap. Kotimaisen sovelluksen vahvuutena ovat Suomen maastokartat sekä taustakartta, jossa näkyvät eri reittivaihtoehtojen vaativuusluokitukset. Jotkut matkailutoimijat julkaisevat reittejään myös Outdooractive-palvelun kautta.
GPX-jäljen lisäksi reitin tekijät lisäävät kartalle niin sanottuja POI-pisteitä (Point of Interest), jotka sisältävät esimerkiksi leiri- ja vesipaikkoja sekä lisätietoa reitin varrella olevista palveluista. Nämäkin tiedot siirtyvät laitteisiin GPX-jäljen mukana, mutta eri sovellusten tapa ja kyky esittää rikastettua tietoa vaihtelee. Jotkut ominaisuudet voivat edellyttää myös maksullista tilausta.
Myös Garminin ja Suunnon laitteet tukevat GPX-tiedostoihin tallennettuja kohdepisteitä, mutta urheilukellojen ja pyöräilytietokoneiden käyttöliittymä on suunniteltu ensisijaisesti navigointiin. Niissä kohdepisteiden tiedot näkyvät yleensä pelkistetysti.
Kannattaa muistaa, että Bikeland-sivusto täydentää navigointisovellusta myös matkan aikana. Reitin suunnittelu ja ajonaikainen navigointi voivat hyvin tapahtua eri laitteilla, eikä mitään tiettyä sovellusta välttämättä tarvita.
Pyörävaelluksella on huolehdittava laitteiden varauksesta. Kovin isoa ongelmaa siitä ei kuitenkaan muodostu, kunhan tiedostaa, että puhelimen näytön jatkuva käyttö syö virtaa – eikä pelkästään navigointi, vaan esimerkiksi kuvaaminen ja muu käyttö.
Erillisen navigointilaitteen käyttö puhelimen rinnalla on usein perusteltua juuri virrankulutuksen vuoksi. Vaikka urheilukellon ruudulta voi seurata käytännössä vain reittiviivaa, useimmissa tapauksissa se riittää. Tarpeen tullen voi aina pysähtyä ja kaivaa puhelimen kartan esiin.
Pyöräilytietokoneen tai kellon akku kestää jatkuvassa käytössä päiviä, ja sen lataamiseen tarvitaan vain murto-osa puhelimen lataamiseen tarvittavasta energiasta.
Pitkällä retkellä virtapankki on välttämätön varuste. Tärkein keino puhelimen virransäästöön on kuitenkin navigoida offline-tilassa. Syrjäseuduilla se on välttämätöntä, kun mobiiliverkkoa ei ole tarjolla.
