Kevät- ja syyspäivän tasauksen aikaan päivä ja yö ovat samanmittaisia kaikkialla maapallolla.
Useimpien mielestä vuodenaikojen vaihtuminen on fantastinen asia. Yleensä seikka otetaan luonnollisena itsestäänselvyytenä, eikä sen tärkeyttä ja kaikkia merkityksiä tule välttämättä aina pohtineeksi. Jossakin toisaalla maapallolla vuodenaikoja on kaksi (monsuuni ja kuivakausi), meillä Suomessa niitä on neljä, ja Lapissa vuodenaikoja on peräti kahdeksan.
Lapissa vuodenaikoja on peräti kahdeksan.
Kesä- ja talvipäivän seisaukset ja kevät- ja syyspäivän tasaukset ovat kaikissa kulttuureissa olleet vuodenkierron huippukohtia kaukaisesta esihistoriasta lähtien. Pakanallisessa ajantiedossa ja kristillisessä almanakassa seisaus- ja tasauspäivien tärkeä merkitys inhimillisen elämän vuodenkierrossa on yhä nähtävillä monella tapaa eritoten huomattavina juhlina ja kirkkopyhinä. Luonnontieteellisessä maailmankuvassa sen sijaan syy vuodenaikojen vaihteluun löytyy maapallon 23,5 asteen akselikulmasta suhteessa kiertorataan.
Talvipäivän seisauksena napapiirin arktisella puolella on kaamos ja kesäpäivän seisauksena yötön yö. Kevät- ja syyspäivän tasauksen aikaan päivä ja yö ovat samanmittaisia kaikkialla maapallolla. Akselikulmassa on kuitenkin syklistä heilahtelua ja huojuntaa, mistä johtuen maapallolla vallitsevat jääkaudet ja niiden väliset lämpökaudet vuorottelevat vuosituhansien saatossa. Juuri nyt satumme elämään lämpökautta, eikä tällaista faktaa kannata unohtaa.
