Näin kysyttiin
Latu&Polku-lehden pyöräilybarometri toteutettiin verkkokyselynä kesäkuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 569 ihmistä, jotka tavoitettiin Suomen Ladun sosiaalisen median ja online-kanavien lisäksi muutamien harrasteyhteisöjen kautta. Ladun jäseniä vastaajista oli lopulta 36 %.
Miehiä (54 %) oli vastaajissa hieman enemmän kuin naisia. Vaikka ero ei ole merkittävä, se on huomionarvoinen verrattuna syksyllä 2018 toteutettuun hiihtobarometriin, jossa naiset edustivat enemmistöä. Koska molemmat lajit näyttäytyvät liikuntatutkimuksissa hyvin tasa-arvoisina, miehet suhtautunevat pyöräilyharrastukseen jonkin verran intohimoisemmin. Tätä päätelmää tukevat myös kyselyn vastaukset.
Kaikki pyöräilybarometriin osallistuneet vastasivat aluksi yleisiin pyöräilyä koskeviin kysymyksiin. Tämän jälkeen kysyttiin erikseen työmatkapyöräilystä, maantiepyöräilystä, maastopyöräilystä ja pyörämatkailusta. Näihin tarkentaviin kysymyksiin vastasivat vain ne henkilöt, jotka ilmoittivat pyöräilevänsä työmatkoja tai harrastavansa mainittuja lajeja.
Kysely kohdistettiin harrastajille. Otos ei vastaa koko kansaa tai edes tämän lehden lukijoita, vaan aktiivisia pyöräilijöitä, joista 1 500 vastaajan aineisto piirtää varsin tarkkaa kuvaa. Aineiston koko mahdollistaa myös alueellisten erojen tai mainittujen alalajien tarkastelun.
Vastaajien ylivoimainen enemmistö koostui 30–60-vuotiaista työikäisistä suomalaisista. Jakauma kertonee sekä kyselyn tekijästä, että kestävyysliikunnan suosiosta erityisesti aikuisväestön keskuudessa. Vastauksissa ikäryhmien väliset erot paljastuivat lopulta vähäisiksi.
Lue lisää seuraavista osioista:
Yli puolet pyöräilybarometriin vastanneista harrastaa maastopyöräilyä. Määritelmään kuului, että lenkit poikkeavat metsäteiltä myös pienemmille poluille.
55 % kaikista | 38 % naisista | 70 % miehistä | N=869
Maastopyöräily on vahvassa nosteessa siitäkin huolimatta, että oletettavasti harrastajien osuus jonkin verran korostuu Latu&Polku-lehden lukijoissa. Vastausten perusteella laji puhuttelee selvästi enemmän miehiä.
Alueellisiakin eroja on. Asukaslukuun suhteutettuna maastopyöräilyä harrastetaan selvästi eniten Pohjois-Suomessa ja selvästi vähiten pääkaupunkiseudulla. Kun tarkastellaan vauhdikkaampia lajeja, enduroa ja alamäkipyöräilyä, asetelma kääntyy kuitenkin päinvastaiseksi. Muu Suomi edustaa molemmissa tilastoissa pitkälti keskiarvoja.
Yleisin maastopyörä on 29-tuumainen jäykkäperä, siinä missä 26-tuumaiset alkavat olla katoavaa kansanperinnettä. Alueellisesti Pohjois-Suomi on läskipyörien luvattu maa. Pohjoisessa läskipyörällä ajaa joka toinen harrastaja, pääkaupunkiseudulla alle viidennes. Sähköpyörien yleistyminen näkyy poluilla ja tilastoissa ja korostuu hieman pääkaupunkiseudulla.
29-tuumainen rengas on ylivoimaisesti suosituin. Pyörän tekniikkaa koskevat kysymykset rajattiin aktiivisessa harrastekäytössä oleviin maastopyöriin.
Lue lisää seuraavista osioista:
»Työmatkapyöräily
»Maantiepyöräily
»Pyörämatkailu
