Aiemmin alkoholittomat oluet nähtiin lähinnä vähäkalorisena ja päihdyttämättömänä vaihtoehtona muille mallasjuomille. Nyt niitä on alettu brändätä myös urheilujuomiksi.
Viime talviolympialaisissa Saksan hiihtomaajoukkueen kerrottiin vaihtaneen urheilujuomat alkoholittomaan olueen. Maajoukkueen lääkäri Johannes Scherrin mukaan lähes kaikki hänen urheilijansa joivat alkoholitonta olutta suoritustensa aikana.
Perustreenaaja pärjää pitkälle myös pelkällä vedellä.
“Se on erittäin hyvä juoma heti treenin tai kilpailun jälkeen”, totesi hopea- ja pronssimitalit PeyongChangissa 2018 voittanut saksalainen olympiahiihtäjä Simon Schempp The New York Timesin haastattelussa.
Saksan hiihtomaajoukkueen lääkinnän lisäksi Scherr opettaa Münchenin teknillisessä yliopistossa urheilulääketiedettä. Tammikuussa 2012 Medicine & Science in Sports Exercise -lehdessä julkaistussa ja vertaisarvioidussa kaksoissokkotutkimuksessa Scherr selvitti, vähentääkö alkoholiton olut tulehdusta ja ylempien hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä urheilusuorituksien yhteydessä käytettynä.
Olut sisältää luontaisesti polyfenolisia yhdisteitä, joilla tiedetään olevan muun muassa solujen hapettumista, elimistön tulehdusta ja sairastumista ehkäiseviä sekä terveyttä ylläpitäviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat myös urheilusuorituksista palautumiseen.
Tutkimuksessa urheilijat joivat päivittäin 1–1,5 litraa alkoholitonta olutta kolmen viikon ajan ennen Münchenin maratonia ja kaksi viikkoa kilpailun jälkeen.
Välittömästi maratonin jälkeen mitatut veren tulehdusarvot olivat huomattavasti alhaisemmat alkoholitonta olutta juoneella ryhmällä kuin placeboa käyttäneellä vertaisryhmällä. Alkoholitonta olutta juoneilla urheilijoilla havaittiin myös vähemmän ylempiä hengitystieinfektioita kilpailun jälkeen kuin niillä, joille oli annettu lumejuomaa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 277 vähintään yhden puolimaratonin juossutta 33–51-vuotiasta miestä.
Polyfenolisia yhdisteitä on kasveissa, kuten ohrassa ja humalassa, joista olut valmistetaan. Suomalaisessa kansanperinteessä tätä lehdoissa viihtyvää köynnöskasvia on käytetty oluen maustamisen lisäksi rohtona kasvin ruuansulatusta ja unentuloa edistävien vaikutuksien vuoksi. Humala sisältää karvasaineita, kuten humulonia ja lupulonia, jotka sisältävät myös bakteereja tuhoavia aineita.
Niin urheilujuomien kuin alkoholittoman oluenkin etuna on, että ne palauttavat nopeasti urheilijoiden glykogeenivarastot. Erityisesti pitkäkestoisissa urheilusuorituksissa tai kilpailujen välillä kiinteää ravintoa on haastava syödä, jolloin on turvauduttava hiilihydraatteja ja suoloja sisältäviin urheilujuomiin.
Alkoholittoman oluen hyöty urheilujuomiin verrattuna on siis sen sisältämissä tulehdusta ehkäisevissä kasviperäisissä yhdisteissä. Ongelmana on, että vaikka alkoholiton olut sisältää kaliumia, se ei sisällä juurikaan natriumia, joka yhdessä kaliumin kanssa vaikuttaisi nestekierron tasapainottamiseen.
Lopulta urheilujuoman valinta riippunee treenin kestosta ja tehosta, menetetyn energiamäärän korvaamisen tarpeesta sekä harjoituksen tarkoituksesta. Perustreenaaja pärjää pitkälle myös pelkällä vedellä. Jos oluen mausta kuitenkin pitää, alkoholiton olut voi olla harmiton ja jopa hyödyllinen vaihtoehto treenijuomaksi. Lisäksi oluen juominen harjoituksen jälkeen on monelle mukava sosiaalinen tilanne. Alkoholiton olut on myös huomattavasti parempi vaihtoehto kuin alkoholillinen, sillä alkoholi lisää virtsaneritystä ja aiheuttaa siten nestehukkaa. Lisäksi alkoholilla voi olla kielteisiä vaikutuksia urheilijan solujen proteiinisynteesiin.
Alkoholiton olut on myös vähäkalorinen vaihtoehto niin keskikaljalle kuin monille urheilujuomillekin.
