VUODENAIKOJA SOMESSA
Matti Melan elämää pohjoisessa voi seurata myös Facebookissa. Löydät Matti Melan päivitykset täältä.
Eräs jääjärvistä sijaitsi Kiilopään ja Ahopään tunturialueella ja synnytti alueelle useita kuruja.
Jääkauden sulamisvaiheessa 10 000 vuotta sitten muodostui Saariselän alueelle lukuisia jääjärviä. Purkaessaan vesiään niiden laskujoet huuhtoivat maa-ainekset ja paljastivat näyttäviä kallioisia kuruja.
Eräs jääjärvistä sijaitsi Kiilopään ja Ahopään tunturialueella. Melko lyhyestä olemassaoloajasta huolimatta järven laskujoet jättivät jälkeensä kymmenkunta upeaa kallioista entistä jokilaaksoa. Jokien putouskorkeudet tunturin laelta laaksoon olivat suuret ja kulutus on ollut voimakas.
Samankaltaisia jokia ei Lapista löydy nykyisin. Tunturilumien sulamisvedet ovat vesimäärältään aika vaatimattomia verrattuna jääjärvien vesialtaisiin. Nykyisten kurujen pohjilta löytyy enää pieniä puroja ja vähäisiä sulamisvesilampia muistona hurjasta menneisyydestä.
Kun tänä päivänä istuu kallion kielekkeellä ja ihastelee vieläkin lähes kokonaan ilman irtomaata olevaa kivistä maastoa, näkee selvästi muinaisen virran leveyden ja voiman. Se on ruopinut kymmeniä metriä syviä poteroita ja muokannut paikoin yli 100 metrin levyisiä uomia.
Vanhoista rantapenkereistä näkee selvästi joen sivurajat. Kurut eivät kuitenkaan ole kovin pitkiä, useimmat selvästi alle kilometrin. Kun putouskorkeus laskee lähempänä laakson pohjaa, veden kulutus vähenee nopeasti.
Kaikki alueen kurut ovat keskenään hyvin eri näköisiä. Osa sijaitsee kokonaan paljakalla, osa läpäisee koivuvyöhykkeen ja päättyy mäntymetsään. Kurujen loppupäässä on usein hietikkoalue muistona vanhasta suistosta. Monien kurujen pohjat ovat lohkarekasojen peittämiä. Kivikko on peräisin kallioseinämien pakkasrapautumisesta, joka jatkuu hitaana edelleen.
