Plogging on lenkkeilyä, jolla on tarkoitus. ”Roskajuoksulla” saat monipuolista askel- ja syväkyykkytreeniä sekä pidät huolen siitä, että ulkoilualueet pysyvät puhtaana vastaisuudessakin.
Plogging on yhdistelmä ruotsinkielisistä sanoista plocka ja jogga – nyppiä ja juosta. Härmäläisittäin roskajuoksuksi kutsuttu laji sai alkunsa vuonna 2016, kun ruotsalainen alppihiihtäjä, vuorimaratoonari, maastopyöräilijä ja -juoksija Erik Ahlström muutti Pohjois-Ruotsista takaisin Tukholmaan ja huomasi pääkaupunkinsa muuttuneen roskaiseksi.
Roskien keräämisestä on tullut kuntoilutrendi, mutta myös sosiaalinen ilmiö.
Pian luontoa rakastavalle Ahlströmille selvisi, että myös monet muut paikalliset asukkaat olivat huolestuneita ympäristönsä roskaantumisesta ja erityisesti maalta mereen päätyvän jätteen määrästä.
Hän päätti yhdistää kaksi intohimoaan – juoksemisen ja luonnonsuojelun. Syntyi plogging.
Nyt ruotsalaisten uudesta trendilajista kohistaan niin Yhdysvalloissa kuin Manner-Euroopassakin. Sosiaalisessa mediassa on paljon ploggingiin vihkiytyneitä ryhmiä, jotka järjestävät tapahtumia ja yhteisiä lenkkejä.
Roskien keräämisestä on tullut kuntoilutrendi, mutta myös sosiaalinen ilmiö, kun ihmiset lähtevät jätelenkeille yhdessä ja jakavat kuvia saaliistaan netissä.
Suomessa roskajuoksu on vielä verrattain pienimuotoista: Facebookin Plogging Suomi/Finland -ryhmässä on reilu parisataa jäsentä, Nuuksio ja Nurmijärvi Plogging -yhteisöissä jo nelisen sataa. Nurmijärvellä myös kunnanvaltuutetut ovat ottaneet aktiivisen roolin roskatietoisuuden lisäämisessä.
”Moni on sanonut, että plogging on lisännyt heidän tietoisuuttaan roskien määrästä. Puhumme roskasokeudesta; olemme niin tottuneita roskiin, ettemme edes huomaa niitä ympäristössämme. Mutta kun alkaa katsoa tarkemmin, huomaa, että roskia löytyy tosi paljon.”
”Ploggingin avulla yleinen tietoisuus roskista on lisääntynyt ja kun roskia tulee eteen, niihin kiinnittää huomiota. Ne tekee mieli kerätä pois. Olemme vieneet tietoisuutta roskasokeudesta eteenpäin valtuustossa, mutta plogging on myös konkreettinen tapa siistiä ympäristöä itse”, Kaisu Paulanto, entinen Nurmijärven kunnanvaltuutettu, HYKSin neuropsykologi ja yksi Nurmijärvi Plogging -ryhmän perustajista kertoo.
Myös osa Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä järjestää roskajuoksuja.
Ympäristöhyötyjen lisäksi plogging on tehokasta intervallitreeniä. Kun juostessa käy välillä kyykkimässä ja kurottelemassa roskia, saa samalla lenkkiin luonnollista voima- ja liikkuvuusharjoitusta.
Roskajuoksu on myös erinomaista läsnäolon harjoittelua, kun huomio kiinnittyy ympäristön tarkkailuun.
Kun puhdistamme lenkkipolkujemme varret roskista, on siellä mukavampi myös hengästyä.
