Telttakaupoilla voi polttaa tonnin tai säästää satasia. Mitä rahalla saa ja mistä kannattaa maksaa?
Nordisk Oppland on tyyppiesimerkki pohjoismaisiin oloihin suunnitellusta kolmen vuodenajan tunneliteltasta. Tähän juttuun se valikoitui, koska täsmälleen sama malli on saatavana kolmessa eri hintaluokassa.
Tarkoituksena on opetella lukemaan teknisiä tietoja ja ymmärtämään mistä erot syntyvät.
Hinnan ja painon välillä vaikuttaa olevan suoraviivainen yhteys. Opplandista on olemassa kolme versiota: PU (379 €), SI (669 €) ja LW (999 €). Hinnat ovat kahden hengen teltoille, jotka painavat valmistajan ilmoituksen mukaan 3 800 g (PU), 2 900 g (SI) ja 1 700 g (LW).
Erot ovat merkittäviä, mutta paino on vain yksi tekijä. Äärimmilleen vietynä kaikki halutut ominaisuudet yhdistyvät vain harvoin samassa tuotteessa.
Nyt kun vertailu kohdistuu käytännössä samaan telttaan, laadun ei pitäisi olla ratkaiseva muuttuja. Hinta muodostuu materiaaleista ja tuotteiden erot niiden ominaisuuksista. Valintoja on pyritty optimoimaan kokonaisuutena eri käyttötarkoituksiin.
Suurimmat erot syntyvät telttakankaasta. PU-version ulkoteltta on polyuretaanipinnoitettua polyesteriä, kahdessa muussa silikonipinnoitettua nailonia eli silnylonia. Silnylon on painoonsa nähden vahvempaa, mikä selittää suuren osan painoerosta.
Polyesteri on edullisempi materiaali, mutta se ei tee teltasta automaattisesti huonompaa. Kulutuskestävyydeltään PU-versio voi olla jopa parempi.
Ripstop-nailonin etuna on repäisylujuus. Polyesteriin verrattuna materiaali joustaa ja jakaa tuulikuormaa tasaisemmin. Teltta sietää äkillisiä puuskia paremmin, minkä vuoksi nailonista on muodostunut ensisijainen valinta vaativimpiin tunturiolosuhteisiin.
Polyesterikangas säilyttää muotonsa ja ottaa iskut suoraan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei teltan rakenne kestäisi tuulta. Nordiskin mukaan Oppland PU on testattu 22 m/s tuulessa. On huomionarvoista, että vain pieni osa retkeilijöistä leiriytyy sellaisissa olosuhteissa.
Oppland SI-mallissa käytetty 40 denierin silnylon vastaa yleisimpiä markkinoilla olevia vaellustelttoja, kun taas LW-mallin 10 denierin kangas edustaa ehtaa kevytretkeilyä. Sen paino on käytännössä noin puolet SI-mallin kankaasta.
Vedenpitävyyttä mittaavissa vesipilariarvoissa on pieniä eroja, mutta niillä ei ole käytännön merkitystä. Tässä mielessä laatuteltan ostaja voi nukkua yönsä rauhassa.
Materiaalien erot korostuvat juuri sateella. Siinä missä polyesteri säilyttää muotonsa, nailonkangas venyy kastuessaan. Nailontelttaa joutuu toisinaan kiristelemään, ja mitä ohuempi kangas on, sitä enemmän se elää ja vaatii virittelyä. Rahalla saa siis kevyempiä materiaaleja, mutta samalla tulee hankkineeksi itselleen ylimääräistä puuhaa.
LW-mallin kohdalla työnkuvaan kuuluu myös yleinen varovaisuus, sillä ohuet kankaat ja minimalistiset yksityiskohdat kysyvät huolellisuutta.
Mekaaninen kulutus kohdistuu pohjakankaaseen. Vaikka kulutuskestävyyttä on vaikea vertailla paperilla, voidaan olettaa, että PU-version paksu polyesterikangas on näistä kolmesta kestävin. SI-mallin nailonkangas kestää normaalia käyttöä, mutta LW-mallin ohut pohja vaatii jo erityistä huolellisuutta telttapaikan valinnassa.
Ohuiden kankaiden myötä ovat yleistyneet erilliset maavaatteet (footprint). Sellainen on saatavissa myös Opplandiin ja lisää merkittävästi etenkin LW-mallin huolettomuutta silloin, kun viimeisillä grammoilla ei ole merkitystä.
PU-mallissa sisäteltan materiaali on polyesteriä, kahdessa muussa nailonia. Lainalaisuudet ovat samat kuin varsinaisessa telttakankaassa: polyesteri on selvästi raskaampaa.
Polyesteristä valmistettu sisäteltta hengittää usein hieman heikommin, mutta tätäkin on vaikea arvioida paperilla. Se voi olla myös aavistuksen lämpimämpi ja tietyissä oloissa herkempi kondensaatiolle, eli teltan kattoon tiivistyvälle kosteudelle. Kondensaation kannalta paljon suurempi merkitys on joka tapauksessa ulkoteltan tuuletuksella, ja sehän on kaikissa malleissa sama.
SI- ja LW-malleissa sisäteltan kangas on saman painoista, mutta LW:ssä se on kudottu huomattavasti ohuemmasta ja tiheämmästä kuidusta. Painonsäästön sijaan tavoitteena on selvästi ollut pakattavuus.
Pakkauskoko on tärkeä osa kevytretkeilyä ja valottaa samalla Nordiskin suunnittelufilosofiaa. Malliversioita ei ole tehty pelkästään hinta tai paino edellä, vaan materiaalien ominaisuuksia on pyritty optimoimaan eri käyttötarkoituksiin kokonaisuutena.
Tämä näkyy myös kaarien kohdalla. Kahdessa kalliimmassa mallissa listalle ilmestyvät DAC:in valmistamat NSL Featherlite -kaaret. Ne ovat PU-mallin alumiinikaaria kevyemmät ja samalla joustavammat. Tästä ominaisuudesta mitataan suurin hyöty yhdessä joustavan nailonkankaan kanssa. Kaaret ja kangas muodostavat yhdessä rakenteen, joka jakaa kuormaa tasaisesti.
Koska PU-mallin polyesterikangas ei juuri veny, kaaret joutuvat kantamaan suuremman osan kuormasta. Polyesterikankaan heikkoudesta on tavallaan tehty hyve: jäykähkö kangas ja tukevat kaaret pitävät teltan muodossaan ilman jatkuvaa kiristelyä.
Huomionarvoinen yksityiskohta on myös se, että kevyimmässä LW-mallissa DAC:in kaaret ovat itse asiassa aavistuksen paksummat (8,7 mm) kuin SI-mallissa (8,5 mm). Paperilla ero tuntuu merkityksettömältä, mutta käytännössä Nordisk on kompensoinut ohuemman telttakankaan vahvemmilla kaarilla, jotka tasapainottavat teltan rakennetta.
Lähtökohtaisesti LW ei siis kestä tuulta huonommin, vaan tekee sen eri tavalla.
Mitä rahalla saa?
Taulukon tähdet eivät kerro siitä, mikä versio on paras tai kuinka hyvä teltta Nordisk Oppland on. Ne kertovat, millaisista valinnoista teltan hankinta muodostuu valmistajasta riippumatta.
Polyesteri tarjoaa ennen kaikkea huolettomuutta. Oppland PU on painavin, mutta samalla edullisin ja kulutuskestävin vaihtoehto. Jos telttaa ei ole tarkoitus kantaa pitkiä matkoja, edulliselle hinnalle saa vastinetta.
SI-versiossa teltan paino putoaa lähes kilon ilman suuria kompromisseja, minkä vuoksi se on useimmille vaeltajille tasapainoisin ja järkevin valinta.
LW vie painonsäästön pisimmälle, mutta samalla materiaalit muuttuvat herkemmiksi, ja teltta vaatii käyttäjältään enemmän huolellisuutta. Kallis hinta on perusteltavissa, jos paino tai pakkauskoko on tärkein yksittäinen kriteeri.
