Retkeilykaupunki
Kymmenkunta vuotta sitten Tampereella ei ollut virallisia nuotiopaikkoja eikä retkeilyreittejä. Leirintäalueistakin oli päinvastoin luovuttu. Vuonna 2017 kehityksen suunta kuitenkin muuttui.
Vuosikausia ohjelmassa ollut ja aina myöhemmäksi lykätty Kintulammi nousi jälleen esille, mutta tällä kertaa retkeilyalueen rakentaminen saattoi toden teolla alkaa.
Keskustasta noin 20 km päässä sijaitsevalle suunnilleen 600 hehtaarin laajuiselle alueelle toteutettiin lyhyessä ajassa 18 kilometriä retkeilyreittejä, viisi tulipaikkaa ja neljä laavua.
Kintulammin suunnittelussa oli mukana kolme retkeilevää arkkitehtia: Manu Humppi, Malin Moisio ja Mattias Puronniemi. Retkeilyrakenteet toteutettiin mahdollisuuksien mukaan kierrätystavarasta.
Lopputulema oli matalan kynnyksen retkeilykohde, joka koko maan mittakaavassa muodosti poikkeuksellisen mielenkiintoisen ja upean kokonaisuuden.
Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualue nimettiin vuoden 2020 retkikohteeksi ja siitä muodostui Tampereen retkeilypalveluiden käyntikortti. 10 000 kävijälle mitoitetussa kohteessa vieraili 40 000 retkeilijää.
Retkeilyn suosion lisääntyessä (osin pandemian vaikutuksesta) retkeilypalvelut muodostuivat olennaiseksi osaksi Tampereen tarjontaa. Vähitellen retkeilyrakenteita lisättiin muuallekin kaupungin läheisyyteen.
Tilastojen mukaan suunta on ollut oikea ja tarpeellinen. Viime vuonna kaupungin nuotiopaikoilla oli yli 200 000 käyttäjää. Luontoliikkumisesta ja retkeilystä oli tullut merkittävä hyvinvointivaikutusten tuottaja.
Retkeily ja muu luonnossa liikkuminen on sen kaltaista toimintaa, jossa kunta- tai aluerajoja ei välttämättä kaivattaisi. Tampereen retkeilypalveluiden malli on erinomainen esimerkki siitä, miten kohtuullisella organisoinnilla ja verrattain pienellä taloudellisella panostuksella voidaan saada aikaan huomattavia hyötyjä.
Retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelän opastuksella harasimme Tampereen ympäristön ja lähiseutujen hienoa palvelutarjontaa, jonka valikoitua satoa nostamme tähän esittelyyn.
Tampereella retkeilyä on viime aikoina kehitetty pitkäjänteisen ryhdikkäästi. Eräs toimintaa herätelleistä avainhenkilöistä on kaupungin retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä, jonka johdolla lähdimme katsastamaan lähiseutujen tarjontaa.
[01] Kintulammi
Kirkkokiven laavulla käy vuosittain 40 000 retkeilijää. Taukopaikka on retkeilypalvelupäällikön lempilapsi ja Tampereen retkeilykohteiden lippulaiva. Laavun sakraali muoto säväyttää kohteelle saavuttaessa.
[02] Siilinkari
Siilinkarin majakkaluoto sijaitsee Näsijärvellä kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Varsinkin talvella Siilinkari on todellinen lähiretkeilykohde. Retkiluistelurata ja latukahvila ovat auki – usein myös yökahvila. Mäkelä on viettänyt useita talviöitä Siilinkarin kupeessa kuvaten kaupungin valoja ja silhuetin muuttumista vuosien saatossa. Sääikkunan avautuessa teltta on pystyssä alle tunnissa kotoa lähdöstä.
[03] Pirkan Taival
Pirkan Taival retkeilyreitillä on ollut tarunhohtoinen maine retkeilijöiden keskuudessa. Pohjois-Pirkanmaalla sijaitseva reitti on kaikkiaan noin 350 kilometriä pitkä ja se yhdistää Ylöjärven, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Parkanon, Virtain ja Ruoveden kuntien keskustat ja joukkoliikennetarjonnan. Pirkan Taival kulkee Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen kautta ja myös Riuttaskorven virkistysmetsä osuu matkan varrelle. Parhaillaan retkeilyreitille valmistellaan ulkoilureittisuunnitelmaa. Tarkoituksena on kunnostaa klassikko uuteen kukoistukseen.
[04] Kaarinanpolku
Kaarinanpolkua ei ollut vielä 1970-luvulla olemassa, mutta Tampereen Versojen kämppä oli ja sen sijainti osui sopivasti Vaavu-, Paali- ja Matalajärvien alueelle Kangasalan kunnan pohjoisosissa. Partiokämppä seisoi Matalajärven rannalla, mutta sai nimekseen ”Paalis” viereisen Paalijärven mukaan. Lapsuuden retket kohteelle ja sen ympäristöön esimerkiksi läheiselle Saarijärvelle partiolippukunta Kalevan Karhujen kämpälle jättivät pysyvän jäljen Petri Mäkelän sydämeen. Vuosituhannen vaihteessa Kangasalan kaupungin osaavat ihmiset saivat aikaan Kaarinan polun ja se ulottui molempien tuttujen partiokämppien tuntumaan. Etenkin pohjoisosiltaan reitti on hienoa retkeilymaastoa, vaikka se kulkeekin pääsääntöisesti talousmetsissä.
[05] Hervantajärven retkeilyalue
Hervantajärven retkeilyalueella polveilee noin 10 km opastettuja polkureittejä. Aluetta käytetään monipuolisesti muun muassa kävelyyn, hiihtoon, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun. Nuotiopaikat sijaitsevat Viitastenperällä ja Makkarajärvellä. Viitastenperän nuotiopaikan yhteydessä on uniikki, luonnonmukaisesti suunniteltu laavukokonaisuus puuliitereineen ja kuivakäymälöineen. Viitastenperältä jatkuvat opastamattomat luonnonpolkuyhteydet Kangasalan Kaarinanpolulle ja Lempäälän Birgitan polulle. Metsän kätköissä piilottelee Pirkanmaan valtakuntien – Tampereen, Kangasalan ja Lempäälän – ”kolmen kunnan rajapyykki”.
[06] Polsonlahti
Upeissa ja avarissa järvimaisemissa sijaitseva tulipaikka Näsijärven itärannalla. Kohde on tavoitettavissa niin kajakilla ja veneellä kuin jalkapatikassa polkuja pitkin. Polsonlahti täydentää Näsijärven ja Teiskon retkeilypalvelutarjontaa.
[07] Iso-Naistenjärven laavu
Pirkkalan Ympäristöyhdistys ry hoitaa laavun viikoittaisen kunnossapidon sekä nuotiopuiden toimittamisen puuliiterille, joka sijaitsee Iso-Naistenjärvelle kulkevan polun varressa. Matkaa puuliiteristä laavulle järven pohjoisrannalla on noin 100 m. Valtatie 3:n linjaus Lempäälästä Pirkkalaan on uhkana kohteen säilymiselle.
[08] Kaakkurijärvet
Nokialla sijaitseva Kivikesku on karu ja jopa erämaatunnelmainen järvi. Sen kaakkoisrannalla on kaksi huollettua nuotiopaikkaa, mutta oma kirves on hyvä olla mukana. Parkkipaikka sijaitsee Koukkujärventien varressa, mistä Kivikeskuun rämemetsän ja pienten suolampien ohitse johtava kilometrin polku on helppokulkuinen, vaikka paikoin kivikkoinen ja juurakkoinen. Reitin varrella sijaitseville lammille on asennettu tekosaarekkeita, joilla kaakkurit pyritään vakiinnuttamaan alueelle. Kivikesku on osa Kaakkurijärvien pienten lampien ja järvien muodostama Natura-aluetta, jolla pesii yksi Etelä-Suomen suurimmista kaakkuripopulaatioista.
[09] Birgitan polku
Birgitan polku on renkaanmuotoinen retkeilyreitti Lempäälän kauniissa järvi- ja metsämaisemissa. Reitillä on yli 50 km merkittyä patikointipolkua ja se valittiin vuoden 2006 retkikohteeksi. Pääosin yksityisissä talousmetsissä kulkeva reitti tarjoaa hyvät mahdollisuudet pienestä päiväretkestä pitkään vaellukseen. Lähtöpaikan ja päätepisteen voi valita mieleisekseen. Matkan varrella on runsaasti tauko- ja nuotiopaikkoja sekä laavuja yöpymiseen. Välillä poiketaan taajama-alueilla ja kuljetaan kevyenliikenteenväyliä ja maanteitä pitkin.
[10] Pyhä- ja Näsijärven melontareitit
Reitit palveluineen sijaitsevat aivan keskustan tuntumassa kaupungin etelä- ja pohjoispuolella Pyhä- ja Näsijärvellä. Palvelukohteet ja nuotiopaikat Kaupin virkistysmetsän rannoilla Näsijärven reitillä ovat saavutettavissa myös maita myöten. Pyhäjärvellä palveluja löytyy Viikinsaaresta, Lehtisaaresta ja Saunasaaresta. Ohjeellisia melontareittejä on yhteensä noin 35 km, ja niiden varrella on 11 tulipaikkaa ja 19 rantautumispaikkaa.
