Maastopyöräreittiluokitus
Suomen Ladun maastopyöräilyhanke tuotti yhteisen kansallisen standardin maastopyöräreittien vaativuusluokitteluun.
Suomen Ladun maastopyöräilyhanke tuotti yhteisen kansallisen standardin maastopyöräreittien vaativuusluokitteluun.
Suomen Ladun maastopyöräilyhankkeessa kehitettiin yhteinen kansallinen tapa maastopyöräreittien vaativuusluokitteluun. Yhteinen vaativuusluokittelu lisää reittien turvallisuutta, havainnollistaa reittien luonnetta sekä innostaa uusia harrastajia liikkumaan selkeästi merkityillä ja helpommin lähestyttävillä reiteillä. Hankkeen toteutusta varten on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön hankeavustus.
Maastopyöräilyn suosio on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla viime vuosikymmenen aikana. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2022 tekemän tutkimuksen (LVVI3) mukaan maastopyöräilyä harrasataa 11,8% suomalaisista. Tutkimusajankohdan jälkeen harrastuksen suosio on edelleen jatkanut kasvuaan esimerkiksi käytössä olleen työsuhdepyöräedun sekä muutenkin laajentuneen pyörävalikoiman myötä. Lajia harrastavien määrän onkin todettu kaksinkertaistuneen viimeisen 20 vuoden aikana ja keskimäärin uusia harrastajia lajin pariin tulee laskennalliset noin 1 500 joka kuukausi. Myös pyörämatkailu on ollut viime vuosina kasvussa ja se on laajentanut kotimaisten lomakohteiden ympärivuotista matkailukautta.
Jatkuvasti kasvavat harrastajamäärät lisäävät painetta laadukkaiden ja turvallisten maastopyöräreittien touteuttamiseen. Useat kaupungit, kunnat ja matkailutoimijat ovat jo havahtuneet puutteeseen ja tällä hetkellä uusia reittihankkeita on toteutettu tai parhaillaan suunnitellaan useilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Vaikka maastopyöräily on jokaisenoikeuksien piiriin kuuluva laji ja harrastettavissa monipuolisesti jo valmiiksi luonnosta löytyvillä ihmisen tai eläinten luomilla polkuverkostoilla, niin valmiiden nimenomaan maastopyöräilyn näkökulmasta luotavien reittien etu on kuitenkin siinä, että ne ohjaavat suuremmat harrastajamäärät rakennetuille polkuverkostoille. Oikein rakennetut reitit ovat kestävämpiä käytössä sekä lisäävät turvallisuutta käyttäjien keskuudessa.
Aikaisemmin toteutettujen maastopyöräreittien rakentamisen yhteydessä havaittiin puutteena yhtenäisen maastopyöräreitin vaativuusluokittelun puuttuminen kansallisella tasolla. Reittien suunnittelijat ja toteuttajat ovat käyttäneet vaativuusluokittelussa tapauskohtaisesti parhaaksi kokemaansa luokittelutapaa tai kehittäneet oman mallinsa. Tämän hankkeen tavoitteena on ollut luoda Suomeen yksi yhteinen kansallinen vaativuusluokituksen ohjeistus ja käytänne. Kansallisen luokitustavan kehityksessä hyödynnettiin Keski-Euroopassa yleisesti jo käytössä olevaa luokitustapaa, mikä edesauttaa myös pyörämatkailun näkökulmasta maastopyöräilyreittien vaativuusluokittelun tunnistettavuutta. Yhtenäinen luokitus lisää reittien turvallisuutta ja käytettävyyttä sekä luo selkeyttä reittien käyttäjille, rakentajille, ylläpitäjille ja turvallisuuden valvojille. Vastaavia valtakunnallisesti yhteneväisiä maastopyöräreittien vaativuusluokittelun käytänteitä on jo toteutettu monissa maissa, missä laji nauttii myös suurta suosiota. Vaativuusluokittelua kehitettäessä on ollutkin tarkoitus hakea hyviä kokemuksia ja käytänteitä kansainvälisten esimerkkien ja mallien kautta.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen (Uuvi) kanssa. Yhdessä Uuvin kanssa luodaan myös maastopyöräreittien kehittämisopas, jonka yhdeksi osaksi myös vaativuusluokitus tulee. Opas avaa tarkemmin lukijalleen maastopyöräreittien perustamiseen ja toteuttamiseen huomioitavia yksityiskohtia.
Niin oppaan muihin sisältöihin kuin myös vaativuusluokitukseen ollaan haettu monipuolisesti kokemuksia etenkin yleisesti euroopassa käytössä olevista käytänteistä. Hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyötä muiden maastopyöräreittien toteutuksessa keskeisesti mukana olevien tahojen kanssa niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Mukana jo hankkeen kehitysvaiheessa on ollut useita alalla toimivia henkilöitä niin Pyörämatkailukeskuksen, Metsähallituksen, Tukesin, Kajaanin ammattikorkeakoulun, kuntien ja kaupunkien sekä myös reittisuunnittelun piiristä. Lisäksi hankkeen suunnitteluvaiheessa on käyty keskusteluja myös laajasti muidenkin alan toimijoiden kanssa.
Hankkeen aikana maastopyöräilyreittien vaativuusluokitusjärjestelmä on myös otettu osaksi Metsähallituksen julkaisemaa Luontoon-palvelua.
ITRS (International Trail Rating System) on kansainvälinen polkujen luokittelujärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä pyöräilijän ennakkotietoa ja turvallisuutta tarjoamalla selkeät kriteerit reittien arviointiin. Järjestelmä perustuu neljään pääkategoriaan: tekninen vaativuus, fyysisen kunnon vaatimus, putoamisvaaralliset alueet ja reitin sijainti. Osana hanketta käännettiin ITRS-materiaalit suomeksi ja tuotiin luokittelumalli suomalaiseen kontekstiin.
Tämä suomenkielinen opas esittelee ITRS-järjestelmän keskeiset periaatteet, luokitustasot ja käytännön sovellukset. Se toimii työkaluna ennen kaikkea reiteillä liikkuville harrastajille ja auttaa tekemään maastopyöräilystä sekä saavutettavampaa että turvallisempaa kaikilla taitotasoilla.
Kansiosta löytyy myös maastopyöräilyreittien vaativuusluokituksen sisällöntuotannon ohjeisto Lipas- ja Luontoon-palveluihin.