Satakunnassa Eurassa sijaitsevan Koskeljärven retkeilykohteen tulevaisuus oli vaarassa, kun Metsähallitus päätti säästösyistä luopua alueen ylläpidosta. Suunnitelmissa oli lopettaa reittien ylläpito ja purkaa Latosaaren lintutorni sekä myöhemmin myös muita retkeilyrakenteita.
Ala-Satakunnan Retkeilijät päätti tarttua toimeen. Yhdistys teki Euran kunnalle aloitteen retkeilykohteen säilyttämisestä ja tarjoutui ottamaan käytännön huoltotyöt ja retkeilyrakenteiden kunnossapidon vastuulleen yhdessä alueen aktiivien kanssa.
Yhteistyöllä ratkaisu Koskeljärven säilyttämiseksi
Euran kunnalla oli vahva tahtotila säilyttää alueen retkeilyolosuhteet, ja Ala-Satakunnan Retkeilijöiden aloite sai kunnanhallituksessa yksimielisen tuen. Kunta, Metsähallitus ja yhdistys neuvottelivat järjestelystä, jolla retkeilykohteen ylläpito voitaisiin turvata.
Neuvottelujen tuloksena Euran kunta ja Metsähallitus solmivat Koskeljärven reiteistä ja rakenteista viiden vuoden käyttöoikeussopimuksen, johon sisältyy optio seuraavasta viidestä vuodesta. Kunta ja Ala-Satakunnan Retkeilijät puolestaan tekivät kunnossapitosopimuksen.
Sopimuksen saatua lainvoiman heinäkuussa 2026 vastuu Koskeljärven retkeilykohteen ylläpidosta siirtyi Metsähallitukselta Euran kunnalle. Ala-Satakunnan Retkeilijöiden organisoima talkooporukka vastaa jatkossa kohteen käytännön huoltotöistä.
Yhdistyksen edustajana ja yhteyshenkilönä koko prosessin ajan on toiminut Ala-Satakunnan Retkeilijöiden hallituksen jäsen ja Koskeljärven talkooaktiivi Harri Turunen.
”Olemme kunnossapitäneet alueen rakenteita jo takavuosina, mutta lopetuspäätöksen takia pariin vuoteen ei saatu tehdä siellä mitään. Halusimme pelastaa kohteen lopetukselta, joten oli keksittävä keinot”, kertoo Turunen.
Euran kunnanjohtaja Kari Kankaanranta kiittää yhdistystä sen merkittävästä roolista ratkaisun syntymisessä.
”Suuri kiitos Ala-Satakunnan Retkeilijöille, jonka aloite ja talkootyö mahdollistaa tämän järjestelyn Koskeljärvellä. Ilman yhdistyksen panosta kunta ei todennäköisesti olisi voinut resursoida alueen ylläpitoa ja hoitoa.”
Maa-alueet ja niiden hallinta jäävät edelleen Metsähallitukselle. Käyttöoikeussopimuksella kunta maksaa rakenteista ja reitistä Metsähallitukselle vuokraa 1 500 euroa vuodessa. Ala-Satakunnan Retkeilijöille kunta korvaa vapaaehtoistyöstä ja huollon organisoinnista 500 euroa vuodessa. Lisäksi kunta toimittaa kunnossapitoon tarvittavaa polttopuuta ja mursketta.
Talkootyöllä reitit kunnossa
Koskeljärvellä on edessä paljon töitä, sillä retkeilyrakenteisiin on ehtinyt kertyä parin vuoden ajalta korjausvelkaa. Kunnossapitoon kuuluu muun muassa siltojen ja pitkospuiden korjaamista, laavujen ja tulipaikkojen polttopuuhuoltoa, taukorakenteiden kunnostamista, käymälöiden tyhjentämistä, jätteiden pois kuljetusta sekä reiteille kaatuneiden puiden raivaamista.
”Kumppanisopimus kunnan kanssa tehtiin yhdistyksemme nimissä, mutta yksin emme mitenkään pystyisi kaikkea tekemään. Olemme pieni ja ikääntyvä yhdistys. Erittäin merkittävää talkootöissä onkin alueen kyläaktiivien, luontoväen, naapurien ja mm. VPK:n vapaaehtoisten panos. Paikalliset tuntevat Koskeljärven omakseen ja se kannustaa mukaan yhteisiin talkoisiin”, kertoo Ala-Satakunnan Retkeilijöiden puheenjohtaja Tiina Valtanen.
Erityisen tärkeässä roolissa on ollut Harri Turunen, jonka ammattitaito puuseppänä on tarpeen alueen puurakenteiden kunnostamisessa. Koskeljärvellä on noin 3,5 kilometriä pitkospuita, joiden kunnossapito vaatii jatkuvaa työtä.
Koskeljärvellä voi retkeillä ympäri vuoden
Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi. Sen asumattomat ja melko luonnontilaiset rannat tarjoavat erämaista luonnonrauhaa, ja alue kuuluu EU:n Natura 2000 -verkostoon yhtenä Etelä-Suomen arvokkaimmista lintuvesi- ja luontokohteista.
Koskeljärven retkeilykohde tarjoaa tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Alueella voi retkeillä, tarkkailla lintuja ja meloa. Talvella Koskeljärvellä voi esimerkiksi potkukelkkailla ja retkiluistella.
Koskeljärven länsirannalla kulkee noin kymmenen kilometriä retkeilyreittejä. Reittien varrella on kaksi laavua, useita tulipaikkoja ja käymälöitä. Alueelta löytyy myös lintutorni sekä muita taukopaikkoja. Kohde on tärkeä paikallisille ulkoilijoille, mutta siellä käy retkeilijöitä ja luontoharrastajia myös kauempaa. Jos reittien sillat ja pitkokset olisi poistettu, kulkeminen alueella olisi vaikeutunut merkittävästi.
Koskeljärven retkeilykohteen tulevaisuus on nyt turvattu, ja alueella voi jatkossakin retkeillä ympäri vuoden.
”Luonto tarjoaa hyvinvointia. Kunnan tavoitteena oli turvata Koskeljärven retkeilymahdollisuudet, mutta mahdollisimman kustannusneutraalisti. Näkemyksemme mukaan tässä on onnistuttu erinomaisesti ja lopputulos on kaikkien osapuolten kannalta hyvä”, summaa kunnanjohtaja Kari Kankaanranta.
Voisiko oma yhdistyksesikin ”adoptoida” uhanalaisen retkikohteen?
Jäsenyhdistyksissä tehtävä olosuhdetyö on yksi tärkeä osa Suomen Ladun toimintaa. Metsähallitus selvittää parhaillaan 65 eri retkeilykohteen tulevaisuutta: kohde saatetaan lopettaa kokonaan tai rakenteet purkaa, tai huolto voi siirtyä jonkun muun toimijan vastuulle. Viime vuoden jälkeen koko huolto tai ainakin polttopuiden toimittaminen on jo päättynyt Metsähallituksen 154 taukopaikalla.
Toistaiseksi Metsähallituksen retkeilykohteista jo 17 on kumppanien hoidossa ja suurin osa näistä on nyt kuntien tai kaupunkien vastuulla. Suomen Ladun jäsenyhdistykset voivat aktiivisuudellaan olla mukana pelastamassa oman alueensa tärkeiden retkikohteiden tulevaisuutta.
Teksti ja kuvat: Tiina Riikonen