Näin kysyttiin
Latu&Polku-lehden pyöräilybarometri toteutettiin verkkokyselynä kesäkuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 569 ihmistä, jotka tavoitettiin Suomen Ladun sosiaalisen median ja online-kanavien lisäksi muutamien harrasteyhteisöjen kautta. Ladun jäseniä vastaajista oli lopulta 36 %.
Miehiä (54 %) oli vastaajissa hieman enemmän kuin naisia. Vaikka ero ei ole merkittävä, se on huomionarvoinen verrattuna syksyllä 2018 toteutettuun hiihtobarometriin, jossa naiset edustivat enemmistöä. Koska molemmat lajit näyttäytyvät liikuntatutkimuksissa hyvin tasa-arvoisina, miehet suhtautunevat pyöräilyharrastukseen jonkin verran intohimoisemmin. Tätä päätelmää tukevat myös kyselyn vastaukset.
Kaikki pyöräilybarometriin osallistuneet vastasivat aluksi yleisiin pyöräilyä koskeviin kysymyksiin. Tämän jälkeen kysyttiin erikseen työmatkapyöräilystä, maantiepyöräilystä, maastopyöräilystä ja pyörämatkailusta. Näihin tarkentaviin kysymyksiin vastasivat vain ne henkilöt, jotka ilmoittivat pyöräilevänsä työmatkoja tai harrastavansa mainittuja lajeja.
Kysely kohdistettiin harrastajille. Otos ei vastaa koko kansaa tai edes tämän lehden lukijoita, vaan aktiivisia pyöräilijöitä, joista 1 500 vastaajan aineisto piirtää varsin tarkkaa kuvaa. Aineiston koko mahdollistaa myös alueellisten erojen tai mainittujen alalajien tarkastelun.
Vastaajien ylivoimainen enemmistö koostui 30–60-vuotiaista työikäisistä suomalaisista. Jakauma kertonee sekä kyselyn tekijästä, että kestävyysliikunnan suosiosta erityisesti aikuisväestön keskuudessa. Vastauksissa ikäryhmien väliset erot paljastuivat lopulta vähäisiksi.
Lue lisää seuraavista osioista:
Kolme neljästä pyöräilybarometriin vastanneesta kertoo tekevänsä kuntolenkkejä. Heistä noin 40 prosenttia ajaa maantiepyörällä.
74 % kaikista | 72 % naisista | 75 % miehistä | N=1155
Kysymyksen asettelussa maantiepyöräily määriteltiin pyörälenkkeilyksi, jota tehdään kuntoilumielessä mutta kalustoon katsomatta. Vain maastopyöräily rajattiin kysymyksen ulkopuolelle. Sekään ei silti tarkoita, etteikö kuntolenkkejä voisi polkea maastopyörällä kuten 38 % vastanneista tekeekin. Eikä kysymys ole vain maastopyöräilijöistä, sillä luku kasvaa, kun tarkastellaan kilpapyörän omistajia. Heistä peräti 46 % lenkkeilee myös maastopyörällä, mikä kertonee ennen kaikkea siitä, että Suomen olosuhteissa maastopyörästä on moneksi.
Sanan varsinaisessa merkityksessä maantiepyöräily on miehinen maailma. Kilpapyörän omistaa 55 % lenkkeilevistä miehistä, mutta vain 26 % naisista. Peruspyörällä ja hybridillä kuntoilevat puolestaan naiset. Ero on merkittävä, sillä peruspyörällä ajaa lenkkiä peräti neljännes naisista, mutta vain 5 % miehistä.
Pyörän selässä kuntoilijat viihtyvät yksin. Tavallaan se on ymmärrettävää, sillä sosiaalinen aspekti on yleensä sitä pienempi, mitä vauhdikkaammasta kestävyysliikunnasta on kysymys. Toisaalta pyöräilyä ei selvästikään mielletä joukkuelajiksi. Isomman porukan tarjoamaa vetoapua (tai juttuseuraa) kaipaa vain 14 % harrastajista.
Puolet vastaajista lenkkeilee useita kertoja viikossa ja yli 80 % vähintään viikoittain. Kyselyn perusteella tyypillinen kuntolenkki osuu pituudeltaan 25–50 kilometrin haarukkaan ja keskinopeus on 20–25 kilometriä tunnissa. Oheisesta taulukossa naisten ja miesten vauhdit on esitetty rinnakkain.
Joka toinen maantiepyörä on kuiturunkoinen. Levyjarruihin on siirtynyt kolmannes maantiepyöräilijöistä. Nämä kalustoon liittyvät kysymykset esitettiin kilpapyörän omistajille.
Lue lisää seuraavista osioista:
