Näin kysyttiin
Latu&Polku-lehden pyöräilybarometri toteutettiin verkkokyselynä kesäkuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 569 ihmistä, jotka tavoitettiin Suomen Ladun sosiaalisen median ja online-kanavien lisäksi muutamien harrasteyhteisöjen kautta. Ladun jäseniä vastaajista oli lopulta 36 %.
Miehiä (54 %) oli vastaajissa hieman enemmän kuin naisia. Vaikka ero ei ole merkittävä, se on huomionarvoinen verrattuna syksyllä 2018 toteutettuun hiihtobarometriin, jossa naiset edustivat enemmistöä. Koska molemmat lajit näyttäytyvät liikuntatutkimuksissa hyvin tasa-arvoisina, miehet suhtautunevat pyöräilyharrastukseen jonkin verran intohimoisemmin. Tätä päätelmää tukevat myös kyselyn vastaukset.
Kaikki pyöräilybarometriin osallistuneet vastasivat aluksi yleisiin pyöräilyä koskeviin kysymyksiin. Tämän jälkeen kysyttiin erikseen työmatkapyöräilystä, maantiepyöräilystä, maastopyöräilystä ja pyörämatkailusta. Näihin tarkentaviin kysymyksiin vastasivat vain ne henkilöt, jotka ilmoittivat pyöräilevänsä työmatkoja tai harrastavansa mainittuja lajeja.
Kysely kohdistettiin harrastajille. Otos ei vastaa koko kansaa tai edes tämän lehden lukijoita, vaan aktiivisia pyöräilijöitä, joista 1 500 vastaajan aineisto piirtää varsin tarkkaa kuvaa. Aineiston koko mahdollistaa myös alueellisten erojen tai mainittujen alalajien tarkastelun.
Vastaajien ylivoimainen enemmistö koostui 30–60-vuotiaista työikäisistä suomalaisista. Jakauma kertonee sekä kyselyn tekijästä, että kestävyysliikunnan suosiosta erityisesti aikuisväestön keskuudessa. Vastauksissa ikäryhmien väliset erot paljastuivat lopulta vähäisiksi.
Lue lisää seuraavista osioista:
60 % kaikista barometriin vastanneista pyöräilee töihin. Heistä noin 60 % ajaa työmatkansa vuoden ympäri ja peräti 45 % joka päivä, säässä kuin säässä.
60 % kaikista | 61 % naisista | 58 % miehistä | N=935
Pyöräilybarometrin vastauksista erottuu aktiivinen työmatkapyöräilijä, jonka ajoihin vuodenaika tai sää vaikuttavat vain vähän. Työmatkapyöräily on enemmän valinta kuin vaihtoehto ja aika monelle pyöräilijälle elämäntapa.
Valtaosalle työmatkapyöräily on kuntoa ylläpitävää hyötyliikuntaa. Vain kolme prosenttia vastaajista kertoo hyödyntävänsä työmatkojaan ensisijaisesti tavoitteellisena harjoitteluna.
Kalustopuolella Suomen maine cyclocross-pyörien luvattuna maana saa vahvistusta. Aktiivisten pyöräilijöiden keskuudessa crossarit ja niin kutsutut sorapyörät ovat yleisimpiä työmatkapyöriä heti hybridien jälkeen. Tässäkin tilastossa erottuvat välineorientoituneet miehet. Peruspyörällä tai hybridillä tekee työmatkansa puolet naisista, mutta vain neljännes miehistä.
Sähköavusteisella pyörällä työmatkansa taittaa 8 % vastaajista sukupuoleen katsomatta.
Pyörällä poljetun työmatkan pituus on keskimäärin 10 kilometriä. Tyypillisin työmatka eli vastausten mediaani on pituudeltaan 7 kilometriä.
Lue lisää seuraavista osioista:
»Maantiepyöräily
»Maastopyöräily
»Pyörämatkailu
