Tekojärvestä kansallispuistoksi
Lintuparatiisina tunnettu Lauwersmeerin kansallispuisto levittäytyy Lauwersmeer-järven ympärille. Entinen merenlahti muuttui lintujen suosimaksi tekojärveksi, kun Lauwerszee-lahti erotettiin pengereellä ja sulkuporteilla Pohjanmereen kuuluvasta Vattimerestä vuonna 1969.
Järvellä ja sen rantaniityillä, ruovikoissa ja kosteikoilla talvehtii satoja tuhansia muuttolintuja: mm. arktisia hanhia, meriharakoita ja nokikanoja näkyy suuria määriä. Pesiviä lajejakin on yli sata, niiden joukossa myös viime vuosina alueen pesimälajistoon palannut merikotka.
Kansainväliseen kosteikkojen suojelusopimukseen kuuluvaa kohdetta pitävät avoinna rantaniityillä laiduntava ylämaankarja ja konik-hevoset.
Kansallispuistoja Alankomaissa on yhteensä 20.
Lauwersmeerin kansallispuisto
Missä?
Groningenin ja Friisinmaan provinssien rajalla Pohjanmeren rannalla.
Koko
6 000 ha, josta vesialueita 2 000 ha.
Perustettu
2003
Muuta huomioitavaa
Tärkeä muuttolintujen talvehtimis- ja pysähdyspaikka
Suomesta yön pimeyttä on vielä kohtuullisen helppoa löytää, mutta Keski-Euroopassa valosaasteettomat kolkat ovat vähissä. Alankomaissa Pohjanmeren rannikolla sijaitsevassa Lauwersmeerin kansallispuistossa tähtikirkas yö on matkailuvaltti.
Friisinmaan ja Groningenin provinssien rajalla sijaitseva Lauwersmeerin kansallispuisto on virallisestikin pimeä paikka, sillä kansallispuisto on yksi kansainvälisen valosaasteen torjuntaan pyrkivän IDA-yhdistyksen (International Dark-Sky Association) kohteista. Tällaisia luokiteltuja kohteita on maailmassa tällä hetkellä yhteensä yli sata.
Pimeys ja tähtien tuike ei 17 miljoonan asukkaan Hollannissa, ja väkirikkaiden naapurimaiden ympäröimänä, ole ollenkaan itsestään selvää, vaan pitkälti kadonnut luonnonvara, sillä valosaate ulottuu lähes kaikkialle.
Pohjanmeren rannikon saarilla ja muuta maata harvemmin asutulta rannikolla tähtitaivaan voi nähdä. Kansallispuistossa pimeyttä on tuotteistettu ja taivaalla erottuvasta linnunradasta ja tähtien tuikkeesta on tehty matkailutuote lähes Lapin revontulimatkailun tapaan.
Markkinointimateriaalien lisäksi tarjolla on erilaisia teemaan sopivia retkiä, yösafareita sekä lyhyitä omatoimisesti patikoitavia reittejä, joilla voi turvallisesti ihailla yötaivasta. Tosin reittejä kiertää hyvin urbaaneillakin kohteilla, kuten satamassa. Löytyypä alueelta myös pyöräilyhullun Hollannin pimein pyöräilyreitti! Reiteille löytää, kun nappaa infotiskiltä mukaansa alueen pimeät kohteet esittelevän kartan.
Leuto talvi on armollinen tähtitaivaan tuijottajille; musta, lumeton maa korostaa pimeyttä ja lämpötila on keskitalvellakin useimmiten selvästi plussan puolella. Toisaalta lämpö tietää sitä, että joka talvi ei päästä kanaaleihin luistelemaan. Tunnetuin luistelutapahtuma, lähes 200 kilometriä pitkä, Elfstedentocht, ”Yhdentoista kaupungin kierros”, on Friisinmaan suosituimpia urheilutapahtumia.
Täysin pimeää ei Dark Sky Parkissakaan kuitenkaan ole: avoimilla paikoilla taivaanrannassa kajastaa lähes aina jokin keinovalonkajo.
Pimeys tarkoittaa myös hiljaisuutta, toista ylellisyyttä. Järven rannalla tähtitaivasta katsellessa ei kuulu kuin satunnaisen ohi ajavan auton ääni. Hollannin harvaan asutuimmalla seudulla ei liikennettä juuri yöaikaan ole.
