SUOMEN LATU 80
Kaikki sai alkunsa hiihdosta – tai pikemminkin suksista. Alussa olivat toki myös suo, kuokka ja Jussi, mutta kalhu ja lyly, ne pitivät tänne saapuneet ihmisetw liikkeessä, auttoivat ravinnon hankinnassa ja selviämään pitkääkin pidemmän talven yli.
Suomen asutushistoria olisi hyvin erilainen ilman suksia ja hiihtotaitoa, Lallin murhanhimoinen hiihto Köyliönjärven jäällä ei olisi edes myytti, eikä talvisodan lopputulosta ilman hiihtotaitoisia joukkoja viitsi edes lähteä arvailemaan.
Ilman vahvaa kansallista suhdetta hiihtoon, olisi tuskin edes perustettu Suomen Latu -nimistä järjestöä edistämään hiihtoa ”kansalaistapana”.
Hiihto on avain Suomen ja suomalaisuuden ymmärtämiseen: se avaa kulttuurimme syvärakenteen, se kertoo, mitä Suomi ”olennaltaan” on.
Mutta maailma muuttuu. Kulttuuri, viihde, ilmasto. Ja viime vuosikymmeninä muutoksen laukka on ollut entistä rajumpi.
Nykyisin noin 40 prosenttia suomalaisista ilmoittaa hiihtävänsä vähintään kerran vuodessa. Se on suuri määrä ihmisiä, mutta ei hiihdolla enää ole kansallista erityisasemaa. Monimuotoisuus on liikunnassakin ajanut yhden totuuden yli. Ja se on tietysti hyvä asia.
Suomen Ladussa se on ymmärretty onneksi aina. Nimestään huolimatta Latu on ulkoilujärjestö, joka on jo kahdeksan vuosikymmenen ajan edistänyt hiihdon lisäksi kymmeniä eri ulkoilulajeja ja -toimintamuotoja Suomessa.
Tiesitkö, että Suomen Latu toi aikanaan lentopallon Suomeen? Käänsi säännöt ja aloitti lajin propagoinnin. Kun tutustuu järjestön historiaan, niin se hämmästyttää: Ai, tässäkin Suomen Latu on ollut mukana?
Monimuotoisuus on ollut aina osa Latua.
Latu&Polku on Suomen Ladun julkaisema aikakauslehti. Me juhlimme 80-vuotiasta ulkoilujärjestöä julkaisemalla liitteen sekä avaamalla sähköisen lehtiarkiston Suomen Ladun jäsenien käyttöön. Arkistosta löytyvät näköislehdet vuodesta 1945 lähtien.
Panu Könönen
Upean, 60-sivuisen liitteen juttujen lähdeluettelot löydät täältä.
Tyhjänkulkemisen lyhyt historia, lähteet
Acerbi Giuseppi, Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape in the years 1798 and 1799. London 1802.
Kari Kaarina, Haltin valloitus. Kisakalliosäätiö 1978.
Kemppinen Kullervo, Lumikuru. WSOY 1958.
Kemppinen Kullervo, Eräretkeily. WSOY 1966.
Kojo Raimo O. (toim.), Pohjois-Suomen retkeilyopas. Suomen matkailuliitto tetkeilyosasto 1975.
Laaksonen Jouni, Retkeilijän opas. Otava 2013.
Laaksonen Jouni, Vaeltajan opas. Edita 2008.
Laaksonen Jouni ja Ahola Joel, Retkeilijän autiotuvat. Karttakeskus 2013.
Laine Pekka & Rovamo Pertti, Nuotiolla. Gummerus 2014.
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) -tutkimus, Metsäntutkimuslaitos 2010, www.metla.fi/metinfo/monikaytto/lvvi.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2016: Biotalouskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin.
Lönnrot Elias, Vaeltaja – Muistelmia jalkamatkalta Hämeestä, Savosta ja Karjalasta 1828. SKS 2002.
Massaurheilu-lehden 1940-luvun vuosikerrat
Mäkinen Vesa, Lapin matkailutieto. Suomen Matkailuliitto retkeilyosasto 1980.
Niemelä Osmo, Suomen karttojen tarina. Maanmittauslaitos, Karttakeskus, Suomen Kartografinen Seura 1998.
Partanen Seppo J., artikkelit kirjassa Lomasuuntana Suomi. Hipputeos 2009.
Partanen Seppo J. (toim.), Tunturivaeltajan opas. Suomen matkailuliitto 1988.
Ramsay August, Jalkamatkoilta. Werner Söderström 1891.
Sorjonen T. I., Eräretkeilyn opas. WSOY 1949.
Tourula Marjo & Rautio Arja, Terveyttä luonnosta. Thule-instituutti, Oulun yliopisto ja Metsähallitus 2013.
Tuormaa Milla, Perälä Markus, Perälä Rae, Partanen Seppo J., Retkelle luontoon ja menneisyyteen. Hipputeos 2006.
Ulkoilu elämäntavaksi, Suomen Latu 1938-1988. Suomen Latu ry. 1987.
Viiden vuosikymmenen vaellus. Tunturilatu 1996.
www.metsa.fi/kansallispuistotyhteensa
www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous
www.metsa.fi/tulenteko-ja-puunottoluvat
Sukset jalassa/Hiihtoa ja hiihdättämistä, lähteet
Jantunen, T., Suksille – hiihtäjän kirja, Kirjapaja, Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi, 2008
Koskenniemi, V. A., Kootut teokset II, WSOY, 1955
Leino, E., Hiihtäjän virsiä, Otava, 1900
Leinonen, K., Oulun Hiihdot – Oulun hiihdosta Tervahiihtoon 1889 – 1988, Oulun Hiihtoseura, Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1989
Nansen, F., Suksilla poikki Grönlannin – kertomus norjalaisen Grönlannin retkikunnan matkasta 1888 – 1889, Otava 1896
Rimpiläinen, M., Talermo, R., Alppihiihtäjät – suomalaisen laskettelun historia, Art House, Oy, Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä, 2006
Tunturi/Juhlakirjatyöryhmä, Viiden vuosikymmenen vaellus – Tunturilatu 1946 – 1996, Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1999
Turunen, M., Pitkä Latu – Legenda suksesta, Maahenki, Bookwell Oy, Porvoo 2015
Luonto on luokkahuone, lähteet
edu.fi -opettajan verkkopalvelu. Järjestöt. Viitattu 2.1.2018 osoitteessa http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/kestava_kehitys/kumppanit/jarjestot
Hellström, M. 2008. Sata sanaa opetuksesta. Keskeisten käsitteiden käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Marttila, M. 2016. Elämys- ja seikkailupedagoginen luontoliikunta opetussuunnitelman toteutuksessa: Etnografinen tutkimus. Studies in Sport, Physical Education and Health 237. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Simula, M. 2012. Luonnossa liikkumisen kulttuuriset representaatiot: diskurssianalyysi suomalaisten luonnossa liikkumista käsittelevistä haastatteluista. Studies in Sport, Physical Education and Health 182. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
Suomen Latu ry -verkkosivusto. 2018. Luonnossa kotonaan. Viitattu 2.1.2018 osoitteessa https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lastentoiminta/luonnossa-kotonaan.html
Suomen Latu ry -verkkosivusto. 2018. Meidän tarinamme. Viitattu 2.1.2018 osoitteessa https://www.suomenlatu.fi/ota-yhteytta/tietoa-meista/historiamme.html