Mikä on sinun suhteesi metsään?
Suomi on yksi maailman metsäisimmistä maista. Pinta-alastamme 70 % on metsää. Metsät tarjoavat suomalaisille aineetonta hyvinvointia, kuten kauniita maisemia, kulttuuria ja virkistystä.
Metsät toimivat suomalaisten terveystehtaana taloudellisesti kannattavasti.
Mitä lähempänä metsä on ihmistä, sitä tärkeämpi merkitys sillä on terveydelle.
Mikä on sinun suhteesi metsään?
Suomalaisten yleisin ensimmäinen vastaus liittyy metsässä tapahtuvaan harrastukseen, harvemmin ansiotyöhön. Nämä päällimmäiset ajatukset ja tunteet kertovat ihmisten todellisista arvoista, jotka valitettavan usein hukkuvat päätöksenteossa talousmittareiden ja työllisyysvaikutusten alle.
Miten nämä pehmeät arvot saadaan tasa-arvoisemmin esiin päätöksenteossa?
Tiedämme useiden eri tutkimusten perusteella metsien vaikuttavan positiivisesti kehoon, mieleen, oppimiseen ja kaveruussuhteisiin. Pehmeiden arvojen vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen on suuri, mutta niille ei ole mahdollista laskea “mottihintaa”.
Mutta tarvitseeko meidän tietää metsien taloudelliset terveyshyödyt? Eikö riittäisi, että tiedämme yli 4 miljoonan suomalaisen käyttävän vuosittain metsiä ja lähiulkoilureittejä virkistäytymiseen. Tai että suomalaisista 68 % oleskelee luonnossa, yli puolet marjastaa, 40 % sienestää, 40 % hiihtää ja 24 % keräilee kukkia.
Tai että olemme maailman onnellisin maa.
Määrätilastot ja kunniamaininnat ovat suuntana oikeat, mutta ne eivät yksin riitä, sillä raha puhuu päätöksenteossa. Tarvitsemme tarkempaa taloudellista tietoa päättäjille, jotta voimme arvioida virkistysalueen merkityksen kaavoituksessa, lähiulkoilureittien terveystaloudellisen merkityksen asukkaille tai budjetoida marjastuskampanjan kansalaisille.
Metsät toimivat suomalaisten terveystehtaana taloudellisesti kannattavasti, meidän on vain osattava tuoda tämä oikealla tavalla julki.
