Mitä suomalainen metsässä tekee?
metsasuhteita.fi/tiedonlahteita
Kuinka usein suomalaiset käyvät metsässä?
Mistä suomalaiset nauttivat eniten metsässä?
01 marjastus, sienestys ja muu keräily
02 muu liikkuminen kuin kuntoilu
03 kuntoilu
04 luonnon tarkkailu ja seuraaminen
Metsä on 83 prosentille suomalaisista tärkeä.
Suomalaisten metsäsuhteelle on ominaista halu toimia luonnon hyväksi ja tunne, että metsässä saa olla oma itsensä.
Vähintään muutaman kerran kuussa metsässä käy 60 % suomalaisista
Tämä selvisi suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja metsäsuhdetta kartoittavassa tutkimuksessa, jonka teki Kantar TNS yhdessä Suomen Metsämuseo Luston ja Suomen Metsäyhdistyksen kanssa.
Metsä on neljälle viidestä suomalaisesta henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä.
Suomalaisten suhde metsään jaettiin tutkimuksessa kuuteen erilaiseen tunteeseen perustuvaan tyyppiin. Joillekin ihmisille metsä antaa erityisesti seikkailun ja energian tunteita, kokemuksen ilosta, innostuksesta ja yhdessäolosta tai tunteen mielenrauhasta ja pyhyydestä.
Toisaalta monille metsän keskeistä antia on luonnollisuus ja läheisyys, metsän antama hallinnan ja taloudellisen turvan tunne tai metsän tuoma tunne suunnitelmallisuudesta, pätevyydestä ja osaamisesta.
Keskeistä on, ettei juuri ketään voi luokitella vain yhteen tunnetyyppiin, sillä jokaisen metsäsuhde on moniarvoinen. Se muuttuu muun muassa tarpeiden, roolien ja elämänvaiheiden sekä ajan ja paikan mukaan.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että iällä, asuinpaikalla, sukupuolella tai esimerkiksi sillä, omistaako metsää vai ei, ei ole selvityksen mukaan vaikutusta tunnetiloihin.
Jos tutkimuksessa esiin nousseita tunnetyyppejä kuulostelee omassa itsessään, niitä voi vahvistaa ja tietoisesti toteuttaa oman hyvinvointinsa lisäämiseksi. Metsä voi olla lääke.
Jos koet metsässä erityisesti rauhaa ja pyhyyttä, käy siellä silloin, kun mieli kaipaa hiljentymistä. Jos olet energinen seikkailija, lataa akkuja etsimällä uusia paikkoja, bongaa luolia ja kiipeä ylemmäs.
Erilaisten metsään kohdistuvien tunteiden tunnistaminen voi auttaa myös ymmärtämään ja hyväksymään toisten tapaa olla ja liikkua metsässä. Yksi tapa ei ole toista oikeampi tai parempi.
Erilaisten metsäsuhteiden tunnistaminen auttaa varmasti myös keskustelussa siitä, miten metsiämme tulisi hoitaa ja käyttää. Eri käyttömuotojen yhteensovittaminen kun muuttuu yhä tärkeämmäksi tulevaisuudessa.
