Kurkistaisitko tänä kesänä tuttuun luontokohteeseen erikoisesta perspektiivistä? Avovesissä uinti on oivaa luontoliikuntaa ja elämän ihmettelyä veden pinnan molemmin puolin. Iisalmelainen tietokirjailija, liikunnanohjaajaopiskelija ja luonnossa rauhoittuja Vuokko Nissinen listasi viisi ajatusta avovesiuinnista.
[01] Uimaripoiju on varusteista tärkein
Kirkasvärinen poiju näyttää uimarin paikan muille vesilläliikkujille. Useissa malleissa on lokero, jossa kulkevat niin eväät kuin muut henkilökohtaiset tavaratkin. Vuokko korostaa poijun merkitystä: ”Huolen hetkellä uimari saa ajatteluaikaa kellumalla poijun varassa. Poiju ei ole pelastusväline, mutta tarvittaessa väsyneen kaverin voi hinata poijun avulla rantaan.”
Toiseksi tärkein varuste on uimalasit.
”Avovedessä uin samoilla laseilla kuin uimahallissakin. Avovesilasit ovat maskimaisia, ja sopivan mallin löytäminen on vaikeaa. Tärkeintä on, että lasit tuntuvat omilta, suojaavat silmiä ja auttavat näkemään pinnan alla”, Vuokko opastaa.
Muitakin avovesiuintia helpottavia varusteita kannattaa Vuokon mukaan harkita.
”Uimalakki lämmittää, pitkät hiukset saattavat kastuessaan olla raskaat, ja kirkas lakki myös auttaa uimaria näkymään. Sitten ovat märkäpuvut, joiden suhteen on kaksi koulukuntaa. Osa kokee puvun estävän nautinnon, sillä veden virtausta ei silloin tunne iholla ja ote vedestä kärsii. Uisin itse mieluiten ilman, mutta puku pidentää muutoin hyvin lyhyttä kautta.”
Märkäpukua hankkiessa on valittava uintiin, ei yleiseen vesiurheiluun tarkoitettu asu.
Monipuolisuutta lajiin voi hakea räpylöistä ja lättäreistä. Räpylöiden avulla saa jaloille kestovoimaharjoitusta ja vauhtia matkantekoon. Swimrun-harrastajat suosivat käsivetoa voimistavia lättäreitä, mutta nekin heikentävät veden tuntua.
[02] Hio uintitekniikka kuntoon
Avovedessä uinti muuttuu nautinnoksi, kun tekniikka on kunnossa ja hengityksen hapuilu ei syö intoa. ”Suosittelen aloittamaan hallissa opettajan avulla. Altaassa ohjaaja näkee myös vedenalaiset liikkeet”, muistuttaa uintivalmentajanakin toimiva Vuokko. Tärkeintä on asennoitua iloitsemaan oppimisesta matkana, sillä uinti monen muun lajin tavoin vaatii toistoja toimiakseen.
![[02] Oikea uintitekniikka palkitsee. Kuva: Vuokko Nissinen.](/media/sites/3/avovesiuinti-2.jpg)
[03] Ota kaveri mukaan
Kaveri on hyvä ottaa mukaan erityisesti turvallisuussyistä. ”Joskus juuri uimaseura tekee elämyksestä erityisen. Kun vedot osuvat yksiin ja kaverin näkee tasaisesti joka toisella hengityksellä. Tällaisina hetkinä hymyilyttää”, tunnelmoi Vuokko.
![[03] Uimakaverit tuovat turvallisuutta. Kuva: Vuokko Nissinen.](/media/sites/3/avovesiuinti-4.jpg)
[04] Muista kiitollisuus luonnon äärellä
”Olipa vastassa tuuli, virtaus tai ukkonen, edetään avovedessä aina luonnon ehdoilla. Kunnioittamalla luontoa suojelee itseään”, neuvoo Vuokko. Hän myös muistuttaa luonnon terveysvaikutuksista: ”Elämme liian steriilissä ympäristössä. Avovedessä uimari saa luontobakteerien hyvän huuhtelun ja vastustuskyky oikeanlaista tekemistä.”
Vuokko kannustaa etsimään luontoelämyksiä erilaisista vesistöistä.
![[01] ”Pienten lampien tyyneys ja rauhallisuus pitää sisällään jotain erityisen kaunista.” toteaa Vuokko ja kannustaa etsimään elämyksiä erilaisista vesistöistä. Kuva: Tom Toivonen.](/media/sites/3/avovesiuinti-1.jpg)
”Itse pidän erityisesti runsassaarisista järvistä, ja myös lempeästi virtaavat joet ovat ihania uintipaikkoja.”
![[04] Tutussa rannassa voi sukellella ja tutkia, mitä kaikkea veden alla on. Kuva: Terhi Ilosaari.](/media/sites/3/avovesiuinti-3.jpg)
[05] Rauhoita ajatukset ja pysyttele sinnikkäänä
”Huolen ilmaantuessa auttanee ajatus siitä, että pelot ovat vain omassa mielessä, siellä ne ovat suuria. On ajateltava, että kaikki on hyvin. Lajitoveri vierellä hälventää pelkoja. Jos satunnaiset vesikasvien kosketukset häiritsevät, voi ajatella kävelevänsä niityllä. Sielläkin heinät hivelevät.”
![[05] Uintilenkille ei lähdetä koskaan yksi. Tuki voi uinnin sijaan vaikka soutaa tai sup-lautailla. Kuva: Vuokko Nissinen.](/media/sites/3/avovesiuinti-5.jpg)
Vedessä hengittäminen saattaa Vuokon mukaan tuntua alkuun vaikealta. ”Totuttautua voi uimalla kasvot pohjaa kohden niin kauan kuin hengittämättä pystyy ja pysähtyä aina tarvittaessa hengittämään. Hiljalleen oppii, että happi on siinä ihan lähellä. Ei ole mitään hätää. Vuosien harjoittelun jälkeen huomaa ajoittavansa hengityksen veden ja aaltojen rytmiin”, Vuokko kertoo ja tiivistää lajin tärkeimmät ajatukset: ”Lopulta avovesiuinnissa on kyse kyvystä rauhoittaa itseään. Mielen varusteiksi on pakattava sinnikkyyttä sekä halua yrittää ja uskaltaa.”
