Raaka kuusenkerkkäsiirappi
Kuusenkerkistä on helppo valmistaa kotikonstein siirappia laittamalla kerkkiä ja sokeria noin yhden senttimetrin paksuisissa kerroksissa vuorotellen kannelliseen, puhtaaseen lasipurkkiin. Kun suljetun purkin jättää aurinkoiselle ikkunalaudalle, siirappia alkaa muodostua hiljalleen auringon lämmön vaikutuksesta. Kun kaikki sokeri on sulanut siirappimaiseksi, kerkkäsattumat voi halutessaan siivilöidä pois. Kerkkäsiirappi säilyy puhtaassa, tiiviissä lasipurkissa jääkaapissa jopa puolesta vuodesta vuoteen.
Kuusenkerkkäjuoma
7dl tuoreita kuusenkerkkiä
3l vettä
1 iso appelsiini tai sitruuna kuorineen
1dl sokeria
Lämmitä vesi kattilassa, lisää kuusenkerkät ja kiehauta niitä 20 minuuttia. Ota kattila pois liedeltä ja lisää sokeri sekoittamalla. Paloittele ja lisää joukkoon appelsiini tai sitruuna kuorineen. Sekoita hyvin. Laita seos jääkaappiin vähintään 12 tunniksi. Siivilöi ja kaada juoma lasipulloon. Tarjoile kylmänä ja lisää joukkoon muutama tuore kuusenkerkkä. Voit korvata osan sokerista myös koivusokerilla eli ksylitolilla, jossa on 40 prosenttia vähemmän kaloreita kuin valkoisessa sokerissa. Ksylitoli on tutkitusti hyväksi myös hampaille ja ehkäisee niiden reikiintymistä. Aikoinaan ksylitoli valmistettiin koivusta, mutta nykyelintarvikkeisiin se on tuotettu Suomessa eurooppalaisen puuteollisuuden sivuvirrasta.
Puiden vuosikasvaimet ja lehdet ovat pullollaan terveyttä ylläpitäviä ainesosia, kuten C-vitamiinia.
Kuusi. Alkukesästä aukeaa luonnon oma karamellipuoti, kun kuusen raikkaan vihreät vuosikasvaimet pilkahtavat esiin. Kuusenkerkät maistuvat mukavan kirpsakoille, ja ne sopivat naposteltavaksi sellaisenaan tai hunajan kera. Ne sopivat mausteeksi salaatteihin ja paistoksiin, ja niistä voi valmistaa siirappeja, hilloja ja hyytelöitä. Kuusenkerkistä voi valmistaa teetä tai niillä voi maustaa komputsaa. Kuusenkerkät sisältävät hyvän määrän A- ja C-vitamiinia, antioksidantteja, kivennäis- ja hivenaineita sekä antibakteerisia eteerisiä öljyjä. Kuusenkerkkäsiirappia ja -juomaa on käytetty perinteisesti flunssan ja keuhkoputkentulehduksen hoidossa sekä yskänlääkkeenä.
Kuusenkerkistä voi valmistaa teetä tai niillä voi maustaa komputsaa.
Mänty. Myös männynkerkkäjuomaa on kansanlääkinnässä käytetty hengitysteiden tulehduksien helpottamiseen, sillä kerkät irrottavat limaa, ja niillä on antiseptisiä vaikutuksia. Männynkerkistä voi valmistaa siirappia, ja niitä voi käyttää mausteena. Männynneulasia voi hyödyntää myös muina vuodenaikoina mausteena esimerkiksi uuniruoissa ja retkipannulla, kuumissa juomissa sekä flunssan nujertamiseen höyryhengityksen avulla. Männynneulaset sisältävät C- ja E-vitamiinia ja karoteenia. Ne sisältävät myös haihtuvia öljyjä sekä hartseja, minkä vuoksi niitä ei tulisi käyttää suuria määriä kerrallaan tai pitkäjaksoisesti.
Männynkerkistä voi valmistaa siirappia, ja niitä voi käyttää mausteena.
Pihlaja. Harmaakarvaiset pihlajansilmut yllättävät veikeällä maullaan, joka muistuttaa mantelilikööriä, marsipaania ja karvasmantelia! Pihlajansilmut ja -lehdet sisältävät C-vitamiinia, B1-vitamiinia ja B2-vitamiinia. Pihlajansilmuja voi napostella sellaisenaan, ja niillä voi koristella ja maustaa salaatteja sekä jälkiruokia. Pihlajan nuorista lehdistä voi valmistaa teetä, ja niitä voi myös säilöä kuivattamalla tai hiostamalla. Entisaikaan pihlajia kasvatettiin pihapiirissä siinä uskossa, että ne pitävät sairaudet ja onnettomuudet loitolla. Pihlajanlehdet sisältävät pienen määrän kasvimyrkkyjä, ja siksi niitä tulisi nauttia vain pienissä määrin.
Pihlajanlehdet sisältävät pienen määrän kasvimyrkkyjä, ja siksi niitä tulisi nauttia vain pienissä määrin.
Koivu. Koivunsilmut- ja lehdet ovat C-vitamiinipommeja; tuoreet lehdet sisältävät tätä piristävää ja immuniteettia vahvistavaa vitamiinia jopa 140–240 mg/100g! Rauduskoivun lehdissä on hieman enemmän C-vitamiinia kuin hieskoivun lehdissä. Koivunsilmut sopivat herkuteltaviksi sellaisenaan tai mausteeksi ja koristeeksi jälkiruokiin ja salaatteihin. Tuoreiden lehtien maku on raikas ja muistuttaa hieman persiljaa. Alkukesän lehtiä kannattaa myös kuivattaa maustekäyttöön, yrttiteesekoituksiin tai viherjauheeseen. Koivunlehdet lisäävät virtsaneritystä, ja niitä käytetään myös yrttiteenä puhdistuskuuriluontoisesti noin viikon kerrallaan. Erityisesti diabeetikoiden kannattaa huomioida, että koivunlehtien sisäinen käyttö saattaa laskea verensokeria.
