Anna-Liisa Loukon mukaan alkuvuotta ovat leimanneet useat muutokset. Yksi keskeisimmistä Suomen Ladun hallituksen tehtävistä oli uuden toiminnanjohtajan valinta. Rekrytointi keräsi lähes 180 hakijaa eri yhteiskunnan sektoreilta, mikä puheenjohtajan mukaan osoittaa Suomen Ladun kiinnostavuuden ja merkityksen laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Uusi toiminnanjohtaja Henrika Backlund on nyt aloittanut tehtävässään, ja hallitus on ilolla seurannut hänen työnsä käynnistymistä ja hänen innostustaan työhön.
Katsetta suunnataan jo vahvasti tulevaan. Suomen Latu käynnistää strategiatyön, johon halutaan mukaan koko yhdistyskenttä. Louko painotti, että järjestön tulevaisuutta ei voida rakentaa ilman avointa keskustelua jäsenyhdistysten kanssa. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa se, millainen järjestö Suomen Latu haluaa olla tulevaisuudessa, mistä perinteistä pidetään kiinni ja missä asioissa tarvitaan rohkeaa uudistumista.
Suomen Ladun rooli järjestökentässä
Puheessa korostui Suomen Ladun erityinen asema liikunnan järjestökentässä. Louko muistutti, että järjestö on historiansa aikana pysynyt poliittisten ristiriitojen ulkopuolella ja rakentanut identiteettiään sitoutumattomana toimijana. Hänen mukaansa juuri tämä on mahdollistanut toiminnan koko Suomessa ja hyvin erilaisten ihmisten parissa.
Muuttuva yhteiskunta kuitenkin haastaa järjestöä tavoittamaan uusia ryhmiä ja pitämään huolta siitä, että ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on aidosti kaikkien ulottuvilla – ketään ulkopuolelle jättämättä.
Louko arvioi myös liikunnan järjestökentän muutosta laajemmin. Hänen mukaansa Olympiakomitean painopiste on siirtymässä entistä vahvemmin huippu-urheiluun, mikä avaa Suomen Ladulle mahdollisuuden vahvistaa asemaansa koko kansan liikuttajana sekä ulkoilun vaikuttajana, edistäjänä ja edunvalvojana.
Järjestödemokratia perustuu luottamukseen ja kokonaisuuden huomioimiseen
Puheessa käsiteltiin myös järjestödemokratiaa ja luottamuksen merkitystä. Louko korosti, että hallitus, toimisto ja jäsenyhdistykset muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa tarvitaan avointa keskustelua ja toisten kuuntelemista – ja ennen kaikkea halua ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se vaatii myös yhteisen suunnan ja tavoitteiden kirkastamista sekä niihin sitoutumista.
Hän muistutti, että Suomen Ladun hallituksen tehtävänä on tehdä päätöksiä järjestön pitkän aikavälin edun näkökulmasta. Päätöksenteossa punnitaan samanaikaisesti järjestön arvoja ja historiaa, taloudellisia ja juridisia vastuita sekä vaikutuksia henkilöstöön, vapaaehtoisiin ja jäsenyhdistyksiin.
Suomen Ladun kolme tehtävää
Louko toi esiin näkemyksensä Suomen Ladun kolmesta keskeisestä tehtävästä, jotka hänen mukaansa muodostavat järjestön toiminnan ytimen myös tulevaisuudessa.
Ensimmäinen tehtävä on jäsenyhdistysten tukeminen ja niiden toimintaedellytysten vahvistaminen. Suomen Ladun vaikuttavuus rakentuu paikallisten ja valtakunnallisten yhdistysten kautta, ja siksi niiden tukeminen on keskeisessä roolissa. Yhdistyskenttä on muuttunut ja myös tuen muotojen on kehityttävä. Jotta yhdistykset voivat onnistua tehtävässään, kasvaa ja houkutella uusia ihmisiä mukaan, tarvitaan avointa keskustelua ja vuorovaikutusta koko järjestön sisällä.
Toinen tehtävä on valtakunnallinen ulkoilun ja ulkoiluolosuhteiden edunvalvonta. Kyse on vaikuttamistyöstä, jolla kaikki Suomessa asuvat saadaan ulkoilemaan. Suomen Ladun tehtävä on lisätä ulkoilun arvostusta yhteiskunnassa ja pitää esillä sitä, että ulkoilumahdollisuudet kuuluvat kaikille. Tämä työ ei aina näy heti, mutta sen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä siinä, millaisessa Suomessa ulkoilemme ja elämme.
Kolmantena tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestön perusedellytykset ovat kunnossa ja perusta on vankka. Tähän kuuluvat strateginen suunta, talouden kestävyys, henkilöstön hyvinvointi sekä selkeästi määritellyt perustehtävät.
Kiilopään tulevaisuus
Kiilopään tulevaisuus nousi puheessa erityiseksi teemaksi. Suomen Ladun hallitus on päättänyt perustaa Kiilopää-työryhmän kartoittamaan Kiilopään nykytila ja arvioida tulevaisuuden vaihtoehtoja.
Loukon mukaan Lapin matkailu on muuttunut voimakkaasti kansainvälisen matkailun kasvun myötä, mikä edellyttää myös Suomen Ladulta oman roolin uudelleenarviointia. Hän korosti, että Kiilopää herättää järjestössä vahvoja tunteita, mutta tulevaisuutta koskevat ratkaisut on tehtävä harkiten ja tietoon perustuen.
Suomen Ladun arvot
Puheen lopuksi Louko muistutti kahdesta Suomen Ladun arvosta, jotka toimivat keskeisenä ohjenuorana tulevaisuuden kehittämisessä ja strategiatyössä.
Ensimmäinen arvo on kaikille avoin yhteisö. Haluamme, että toimintaamme on helppo tulla mukaan. Toistemme kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen ovat meille tärkeitä. Olemme avoimia toimintaamme liittyvistä päätöksistä, rahoituksesta ja vaikutteista. Olemme hyviä kumppaneita suurelle yleisölle, sidosryhmille, medialle ja rahoittajille.
Toinen arvo on rohkeus uudistua. Yhteiskunta muuttuu, ja sen mukana myös me. Haluamme säilyttää merkityksellisyytemme myös tulevaisuudessa. Seuraamme, mitä ajassa tapahtuu ja mikä ihmisiä liikuttaa. Uudistumme yhteisönä. Teemme rohkeita valintoja tulevaisuuteen katsoen ja kokeilemme uteliaina uutta.
Suomen Ladun puheenjohtaja Anna-Liisa Louko piti puheensa Suomen Ladun järjestön kokouksessa 26.4.2026 Joensuussa. Puheen toimitettu versio: Marianne Holmberg.
Voit katsoa puheen tästä.