Tutkimustietoa ulkoilusta

Tältä sivulta löydät tutkimuksia ulkoilusta, luonnon terveysvaikutuksista, liikunnan terveysvaikutuksista, ulkoilun ja liikunnan talousvaikutuksista sekä linkit Teaviisariin ja Lipas.fi -sivustolle, niiltä sivuilta löydät kuntakohtaista tietoa terveydestä, liikunnasta ja rahankäytöstä. Täältä löydät myös linkin kansalliseen kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tietopankkiin, Kulkulaariin.

Tutkimuksia ulkoilusta:

 

  • Lue Luonnonvarakeskuksen sivuilta, miten ja missä suomessa asuvat ulkoilevat. Ulkoilutilastot 2010. Tutkimuksen koko raportti luettavissa täältä. 
    • 85 prosenttia meistä harrastaa kävelylenkkeilyä, 58 prosenttia marjastaa, 28 prosenttia ulkoilee koiran kanssa ja 8 prosenttia maastopyöräilee. Useimmat meistä harrastavat useaa ulkoilulajia ja monille meistä ulkoilu on elämäntapa. 
    • LVI2-tutkimuksesta voit lukea lajikohtaisesti, mitä kaikkea ulkoilua suomen väestö harrastaa ja kuinka usein. 
    • Tässä tutkimuksessa on selvitetty myös, missä suomen väestö ulkoilee ja kuinka pitkät etäisyydet kodeista on lähimpiin ulkoilupaikoihin kuten vesistöihin, lähimetsiin tai isompiin metsäalueisiin. 
    • Luonnon virkistyskäyttötutkimuksia on tehty kaksi kertaa 2000 ja 2010. LVI3-tutkimus on jo suunnitteilla, tavoitteena on, että sama vertailukelpoinen tutkimus saadaan tehtyä kymmenen vuoden välein. 

 

  • Ulkoilun olosuhteet suomen kunnissa. Suomen Ladun Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hankkeen loppuraportista (2011) voit lukea, millaisia ulkoilun olosuhteita eripuolilla suomea on. Tutkimukseen otettiin mukaan 15 erikokoista kuntaa ympäri suomea.
    • Vaikeat kulkuyhteydet tai pitkä välimatka rajoittavat ulkoilua 26,2 prosentilla kyselyyn vastanneista.

    • Mitä lähempänä kotia kevyen liikenteen väylät sijaitsevat, sitä todennäköisemmin sekä miehet että naiset harrastavat työmatkaliikuntaa.

    • Ylivoimaisesti suurin yksittäinen kehittämisen tarpeessa oleva liikuntapaikka on lähiulkoilureitit (63 % vastaajista)

 

Tutkimuksia luonnon terveysvaikutuksista:

Luontoliikunnan puolesta on helppo puhua. Todisteita luontoliikunnan hyödyistä terveydelle on saatu monesta tutkimuksesta ja hankkeesta. Luonto on kultakirstu jokaisen terveydelle.

 

  • Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen on Metsähallituksen vuoteen 2025 ulottuva terveyden edistämisen ohjelma. 

    • Projektin päätavoitteena on innostaa ihmiset liikkumaan ja oleilemaan luonnossa useammin ja pidempään. Luonnossa liikkuminen aktivoi ihmisiä ja edistää terveyttä, iästä ja kunnosta riippumatta.

 

  • Metsätutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia (HYV)-hanke. Ohjelman esittely Luonnonvarakeskuksen sivuilla: Metsästä hyvinvointia (HYV) 2008-2013
    • Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman yksi pääteema on luonnon virkistyskäyttö ja hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja sovittaa yhteen metsien eri käyttötapoja. 
    • Ohjelman materiaaleissa on perusteltu laajasti luonnon terveysvaikutuksia. Todistettua on, että: "Luonnossa liikkuminen parantaa  fyysistä ja psyykkistä terveyttä", "Luonnossa ihminen rentoutuu, tämä näkyy verenpaineen ja pulssin tasoittumisena luonnossa ja stressihormonin erityksen vähenemisenä."

 

  • Metsähallituksen Luonto liikuttamaan  − ESR-hanke 2013 −2015: Luonto liikuttamaan -hankkeen loppuraportti
    • Projektissa kehitettiin luontolähtöisiä toimintamalleja ja palveluita väestön terveys- ja hyvinvointihaasteisiin.
    • Luonnossa liikkuminen toimii ennaltaehkäisevänä lääkkeenä. Luonnossa liikkuminen esimerkiksi lisää vastustuskykyä parantavien valkosolujen määrää.
    • Luonnossa liikkuminen parantaa keskittymiskykyä ja kognitiivista suorituskykyä.

 

  • Metsähallituksen ja Oulun seudun yhteinen Open-hanke ja raportti Terveyttä luonnosta
    • Luontoalueet lähipuistoista kaukaisempiin erämaihin mahdollistavat monet luontoharrastukset. Jopa lyhytaikainen luonnossa käynti tuottaa terveyshyötyjä.
    • Liikunta luonnossa koetaan usein helpompana kuin sisätiloissa. Luonnossa juostaan kovempaa ja suoritetaan liikuntaohjelmat loppuun.

 

 

  • Metsähallituksen julkaisu Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista - Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista
    • Luonnossa mieli virkistyy. Kansallispuistoissa ulkoilevat havaitsivat puistossa käynnillä olevan positiivisia vaikutuksia erityisesti mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin.
  • Harri Silvennoisen väitöstutkimus: Metsämaiseman kauneus ja metsänhoidon vaikutus koettuun maisemaan metsikkötasolla.
    • Väitöskirjassa mielenkiintoista tietoa maisemakokemukseen vaikuttavista tekijöistä. Metsänkäsittelyllä voidaan lisätä maiseman kauneutta – vuodenaika ja henkilön tausta vaikuttavat merkittävästi maisemakokemukseen.

Tutkimuksia liikunnan terveysvaikutuksista:

Liikunta on terveyden ylläpidon peruspilari. Kaikenlainen liikunta tukee ja lisää terveyttä monipuolisesti. Valitsitpa luontoliikunnan tai sisällä kuntoilemisen, voit kiittää itseäsi hyvästä valinnasta. 

 

  • UKK-instituutin tietoa terveysliikunnasta -sivustolta löydät paljon faktaa liikunnan terveysvaikutuksista. Muun muassa seuraavat faktat:
    • Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia aineenvaihduntaan, verenkiertoelimistöön, tuki- ja liikuntaelimistöön ja psyykkiseen hyvinvointiin.
    • Liikunta voi vähentää monien sairauksien riskitekijöitä.
    • Liikunta auttaa painonhallinnassa. Liikunta esimerkiksi lisää rasvan ja etenkin vyötärörasvan menetystä ja tehostaa painonpudotuksen aikaansaamaa insuliiniherkkyyden paranemista ja vaikuttaa edullisesti painonhallinnan tuloksen pysyvyyteen.
    • Liikunta parantaa unta.

 

  • Suomen Sydänliiton sydän.fi -sivuilta löydät paljon käytännön vinkkejä ja ohjeita sydänterveydestä huolehtimiseen. Sivuilla on paljon tietoa liikunnan vaikutuksista sydänterveyteen. 

 

 

 

Tutkimuksia ulkoilun ja liikunnan talousvaikutuksista:

 

  • Liikunnan rahavirrat Suomessa 2005
    • Liikunnan taloustutkimus on jo vanha ja tiedot ovat päässet vanhentumaan liikunnan talouden kasvaessa. Tulokset auttavat kuitenkin hahmottamaan liikunnan taloudellisia vaikutuksia.
    • Liikunnan talouden volyymi oli vuonna 2005 noin 2,6–2,7 miljardia euroa. Tästä summasta yksittäiset kotitaloudet maksavat eniten n. 1,8 miljardia euroa. Keskimäärin suomalainen aikuinen käyttää vuodessa liikuntaharrastuksiin 570 euroa. 

 

  • Naapurimaassamme Ruotsissa on tehty kattava ulkoilun taloustutkimus. Ruotsissa ulkoilu tuottaa 34 miljardia kruunua vuodessa ja työllistää välillisesti 75 600 työntekijää. Ruotsalaiset käyttävät vuodessa keskimäärin ulkoiluun 96 580 kruunua vuodessa. Lue lisää täältä.  

 

 

 

 

  • Teollisuusmaissa fyysisen inaktiivisuuden on laskettu aiheuttavan n. 1,5-3,0 % terveydenhuollon suorista kokonaiskustannuksista. Lue lisää tutkimuksesta täältä. 

 

  • 2-tyypin diabeteksen maksut yhteiskunnalle on vuodessa n. 833 miljoonaa euroa. 2.tyypin diabeteksen suuri riskitekijä on vähäinen liikunta. Lue lisää täältä. 

 

  • Liikunta ylläpitää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet maksaa yli 2,5 miljardia vuodessa yhteiskunnalle. Tule-sairauksien suuri riskitekijä on vähäinen liikunta. Lue lisää täältä.

 

Muita hyödyllisiä tilastoja ja tutkimuksia:

 

  • TEAviisari näyttää kuntakohtaisesti, miten eri kunnissa toimitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Käy kurkkaamassa oman kuntasi tilanne. Näitä lukuja kannataa hyödyntää paikallisen vaikuttamisen työkaluina.

 

  • Lipas - Liikuntapaikat.fi -sivustolta näet, miten kunnat panostavat alueen liikuntapalveluihin ja millaisia liikuntapaikkoja kunnastasi löytyy.

 

  • Kulkulaari -sivustolle on koottu kattavasti tietoa kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi esimerkiksi järjestöjen toimijoille, virkamiehille ja kuntapäättäjille.