Jokamiehenoikeudet Unescon listalle

Suomen Latu tekee työtä jokamiehenoikeuksien mahdollistaman perinteisen ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön viemiseksi Unescon elävän kulttuuriperinnön listalle.

Unescon elävän perinnön sopimus

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisesta allekirjoitettiin vuonna 2003. Sopimuksen piiriin kuuluu tällä hetkellä yli 170 valtiota.

Suomi allekirjoitti elävän kulttuuriperinnön sopimuksen vuonna 2013. Sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto.

Unesco ylläpitää sopimukseen liittyen kahta kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan lisätä tietoisuutta elävän, aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä ihmisille ja vaalia sitä.

Yleissopimuksen tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön kunnioittaminen sekä lisätä tietoisuutta aineettomaan kulttuuriperinnön merkityksestä.

Miksi jokamiehenoikeudet kuuluisivat Unescon listalle?

Kukaan ei voi omia elävän perinnön ilmiötä, vaan se kuuluu ihmisille, jotka sitä käyttävät ja harjoittavat. Jokamiehenoikeudet ja niiden mahdollistama ulkoilu ovat arvokkaita suomalaisille.

Luonnossa liikkumiseen liittyvät jokamiehenoikeudet ja vastuut. Oikeus marjastaa, sienestää ja retkeillä. Vastuu olla aiheuttamatta haittaa tai vahinkoa maanomistajille, luonnolle tai muille jokamiehenoikeuden käyttäjille. Oikeus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. 

Suomen Latu haluaa olla mukana lisäämässä tietoisuutta jokamiehenoikeuksien arvosta ja merkityksestä suomalaiselle luonnossa olemisen ja liikkumisen kulttuurille.

Jokamiehenoikeudet mahdollistavat meillä helpon pääsyn luontoon, metsään ja vesille. Jokamiehenoikeudet antavat mahdollisuuden harrastaa ja toimia luonnossa monin tavoin vahinkoa ja haittaa aiheuttamatta – maanomistajasta riippumatta. Se on ainutlaatuista ja arvokasta.

Jokamiehenoikeudet antavat tasa-arvoisesti kaikille mahdollisuuden liikkua, harrastaa ja virkistäytyä metsissä ja vesialueilla. Marjastus, sienestys, uiminen, soutelu, retkeily, hiihto, pyöräily, luonnon tarkkailu, kävely, telttailu ja vaikkapa lumikenkäily ovat monen suomalaisen vapaa-aikaan liittyviä harrastuksia, jotka jokamiehenoikeus tavalla tai toisella mahdollistaa. Noin puolet kaikista luontokäynneistä perustuu jokamiehenoikeuksien käyttöön.  

Suomalaiset jokamiehenoikeudet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuiset, samantapaisia oikeuksia on Ruotsissa ja Norjassa.

Mitä on tehty?

Unescon sopimukseen kuuluu aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi. Tätä varten Museovirasto avasi 2016 Suomen elävän perinnön wiki-luettelon.

Erilaiset yhteisöt voivat esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään wiki-luettelossa.

Wiki-luettelossa olevia asioita ja ilmiöitä voi hakea edelleen seuraavalle tasolle, Suomen kansalliseen elävän perinnön luetteloon. Wiki-luetteloon pääsevät kaikki, mutta kansalliselle listalle pääsystä päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Tällä hetkellä kansallisessa luettelossa on 52 aineettoman perinnön ilmiötä ja luetteloa täydennetään seuraavan kerran vuonna 2019.

Listalta löytyvät myös jokamiehenoikeudet.

Jokamiehenoikeuksia hakivat kansalliselle listalle Suomen Latu, Suomen ympäristökasvatuksen Seura ja Suomen luonnonsuojeluliitto. 

Vasta kansalliselta listalta valitaan ehdotukset Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Suomen ehdotukset listalle ovat tällä hetkellä saunominen ja kaustislainen viulunsoittoperinne. Muita ehdokkaita ei ole vielä nimetty.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Suomen Latu jatkaa selvitystä jokamiehenoikeuksien viemiseksi Unescoon yhdessä muiden pohjoismaisten ulkoilujärjestöjen kanssa.

Ennen Unesco-ehdokkuutta on käytävä pitkä ja laaja kansalaiskeskustelu jokamiehenoikeuksista. Järjestön suunnitelmissa on kutsua eri tahoja – maanomistajista matkailuteollisuuteen ja retkeilijöistä viranomaisiin – tarkastelemaan tätä vanhaa kulttuuriperinnettä mahdollisimman monesta näkökulmasta. Samalla kuullaan kaikkia mahdollisia sidosryhmiä, joita asia koskettaa. Unescon sopimus korostaa yhteisöjen roolia keskustelijoina.

Kansallisessa luettelossa olevia ilmiöitä on mahdollista hakea mukaan Unescon kansainväliselle listalle yhden asian vuosivauhdilla.

Suomen Latu tulee kerämään myös tietoa, tekemään selvityksiä ja järjestämään osallistavia toimintoja jokamiehenoikeuksien perinteisiin liittyen.

Suomen Latu on ollut mukana myös YLEn Mennään metsään -kampanjassa. Unescon listalle pääsevät vain sellaiset tavat, joita kansalaiset arvostavat ja aktiivisesti käyttävät. Siksi Mennään metsään -kampanja pyytää jokaista kertomaan, montako kertaa käy metsässä kahden syksyisen viikon aikana 24.9.–7.10.2018.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle edes ehdolle pääseminen on vielä vuosien päässä, mutta matka on alkamassa.