Osallistu kaavoitukseen

Ulkoilualueiden huomioiminen kaavoituksessa on äärimmäisen tärkeää! Muista, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen ja varmistaa ulkoilualueiden riittävyys ja läheisyys omassa asuinympäristössäsi. Näiltä sivuilta löydät tietoa ja neuvoja kaavaprosessiin vaikuttamiseen. Sivulta löydät muistilistat, mitä kaikkea pitää huomioida asemakaavan, yleiskaavan ja maakuntakaavan kaavaprosesseissa. Täältä löydät myös kaavatasojen kuvaukset, kaavaprosessin vaiheet ja vaikutusmahdollisuudet eri vaiheissa sekä neuvot, mitä voit tehdä, jos et ole tyytyväinen hyväksyttyyn kaavaan.

Onko ulkoilu huomioitu kaavassa?

Kun teet lausuntoa tai tarkastelet eri asteisia kaavoja ulkoilun näkökulmasta, voit käyttää hyödyksesi seuraavia tarkistuslistoja asioista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Asemakaava:

Kun lausut asemakaavasta, kiinnitä huomiota edellä mainittujen asioiden lisäksi esimerkiksi seuraaviin asioihin:

Asuinalueen sisäinen liikenne

  • Onko kävely- ja pyöräreittien selkeästä etenemisestä ja sujuvista linjauksista huolehdittu? Tämä vaikuttaa reittien käyttöasteeseen sekä arki- ja hyötyliikuntaan.
  • Kävely- ja pyörätiet on linjattu mahdollisuuksien mukaan siten, että ne kulkevat viheralueiden läpi (meluttomuus, virkistys)?
  • Onko jokaisesta asuinkorttelista hyvä yhteys lähipuistoon ja/tai kävely- ja pyöräteille?

Ympärivuotinen ulkoliikunta

  • Onko talvireitistöt (esim. hiihto) ja pistemäiset talviliikuntapaikat (esim. talviuintipaikat) huomioitu suunnittelussa?
  • Onko kesäulkoliikunnan mahdollistaminen huomioitu lähivirkistysalueiden mitoituksessa (esim. frisbeegolf)?
  • Onko ympärivuotiseen käyttöön soveltuvien ja helposti saavutettavien viheralueiden suunnitteluun ja toteutukseen panostettu?

Katso lisää: http://www.liikuntakaavoitus.fi/olosuhteet/lahiymparisto/

Yleiskaava:

  • Onko virkistys- ja ulkoilukäytön kannalta tärkeimmät alueet säilytetty hiljaisina?
  • Onko ranta-alueiden virkistysmahdollisuudet turvattu?
  • Onko viher- ja virkistysalueet eheitä ja viheryhteydet jatkuvia?
  • Onko virkistys ja vapaa-ajantoiminnoille varattu riittävästi tilaa?
  • Ovatko yhteydet asuinalueilta viherverkkoon sujuvat ja välittömät?

Katso lisää: http://www.liikuntakaavoitus.fi/olosuhteet/kunnallinen/

Maakuntakaava: 

Viheralueiden yhtenäisyys:

Onko maakuntakaavassa huomioitu viheralueiden yhtenäisyys ja jatkumo? Viheralueiden yhtenäisyys on oleellisesti liikunnan olosuhteita vahvistava tekijä.

Onko virkistysalue tarpeeksi monipuolinen? Maiseman ja lähiympäristön vaihtelevuus toimivat houkuttimena erityyppisillä alueilla liikkumiseen.

Onko luonnonolosuhteiden salliessa seudulliset ulkoilu-, retkeily- ja pyöräilyreitit sijoitettu niin, että ainakin joiltain reittien kohdilta on pääsy vesistöjen äärelle? Vesistö mahdollistaa monenlaisen liikuntaan liittyvän toiminnan ja lisäksi vesinäkymät koetaan poikkeuksetta miellyttävinä.

Virkistys- ja ulkoilualueiden riittävyys:

Onko virkistys- ja ulkoilualueille osoitettu riittävät aluevaraukset maakuntakaavassa?

Onko virkistys- ja ulkoilualueiden väliset reitit jatkuvia ja sujuvia?

Onko maakuntakaavassa kiinnitetty huomiota retkeilyalueisiin, luonnonsuojelualueisiin, kansallispuistoihin ja maisema-alueisiin?

Onko maakuntakaavassa varmistettu tavanomaisempien luonnonalueiden säilyminen?

Onko varmistettu mahdollisuudet lyhyiden päiväretkien tekoon?

Pitkien ulkoilureittien huomioiminen ja muut alueen liikuntaolosuhteet:

Onko pitkien ulkoilureittien kuten hiihtoreittien, maastopyöräilyn, vaelluksen ja patikoinnin, vene- ja kanoottireittien sekä pyöräteiden jatkuvuus ja sujuvuus huomioitu maakuntakaavassa?

Onko reitit suunniteltu siten, että ne yhdistävät erilaisia toimintoja, kuten esimerkiksi liikuntakeskuksia ja autiotupia tai nuotiopaikkoja?

Onko alueen erityispiirteitä ja vetovoima-alueita hyödynnetty ulkoilun olosuhteiden kehittämisessä?

Katso lisää: http://www.liikuntakaavoitus.fi/olosuhteet/seudullinen/

 

 

Kaavatasot

Kaavoitus luo edellytyksiä hyvälle elinympäristölle. Kaavoituksen aikana sovitetaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. Kaavoitus sisältää eri tasoja: asemakaavan, yleiskaavan ja maakuntakaavan.

Yleiskaava ja asemakaava

Yleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Yleiskaavassa voidaan esimerkiksi määritellä liikenneväylien sijainti. Asemakaava on yksityiskohtaisempi. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen, esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus.

Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta ja kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Asemakaavan laatii kunta. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuitenkin muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan hyväksyminen voidaan kunnan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

Maakuntakaava

Maakunnan liitto vastaa maakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaava toimii myös ohjeena kuntien kaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle, jolla vaikutetaan alueidenkäyttöön.

Katso lisää:
http://www.ym.fi/fi-fi/maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus

Valmisteilla olevia kaavoja esimerkiksi:

Uudenmaan vaihemaakuntakaava

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava

Miten kaavoihin vaikutetaan?

Yhdistys voi antaa mielipiteitä ja lausuntoja kaavoituksesta kaavoituksen eri vaiheissa, jos kaava jollakin tapaa koskee yhdistystä tai sen toimintaa. Kaavoitukseen voivat osallistua myös yksityishenkilöt. Kaavoitukseen osallistumisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kaavoitusprosessi voidaan jakaa yleensä neljään eri vaiheeseen 1) aloitus, 2) valmistelu, 3) ehdotus ja 4) valmis kaava. Kaavoitukseen voi vaikuttaa sen kaikissa vaiheissa.

1) Aloitusvaihe

Usein kunnan viranomainen tekee aloitteen kaavan laatimisesta. Aloitteen voi myös tehdä maanomistaja, kuntalainen tai yritys. Kaavoitusprosessi alkaa suunnittelutyön ohjelmoinnilla ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan mm. miten kaavan laatimisesta aiotaan tiedottaa, millaiset ovat osallistumisjärjestelyt ja milloin on mahdollisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Suunnitelmassa tiedotetaan myös erilaiset selvitystarpeet, esimerkiksi ulkoiluun liittyen voidaan tehdä virkistysverkkoselvitys tai virkistysalueiden ja reittien tarkistus.

Tässä vaiheessa kannattaa olla yhteydessä maakuntaliittoon ja esittää oman yhdistyksen lisäämistä osallisten luetteloon, jos se ei siellä jo ole. Näin varmistat saavasi ajoissa tiedon maakuntakaavoituksen käynnistymisestä ja pääset mukaan alusta asti.

Aloitusvaiheessa osallisille tiedotetaan kaavoituksen alkamisesta (vireilletulosta ilmoittaminen) sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Merkittävistä kaavoista voidaan järjestää viranomaisneuvottelu aloitusvaiheessa tai myöhemmin valmisteluvaiheessa, ennen kuin osallisille varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen.

  • Varmista, että yhdistys on osallisten luettelossa.


2) Valmisteluvaihe

Osallistumisen kannalta valmisteluvaihe on keskeinen. Valmisteluvaiheessa tehdään tärkeimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut, kuten tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuksia. Valitun vaihtoehdon pohjalta valmistellaan kaavaluonnos. Tässä vaiheessa kaavaa käsitellään kunnan toimielimissä tarpeen mukaan.

Osallistuminen järjestetään siten kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty. Valmisteluvaiheessa kaikille osallisille järjestetään tilaisuus mielipiteen esittämiseen. Tämä tapahtuu yleensä asettamalla kaavaluonnos ja valmisteluaineisto nähtäville. Tämän jälkeen kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä ja muilta lausuntoja pyydetään tarpeen mukaan. Mielipiteet ja lausunnot hyödynnetään kaavaehdotuksen laadinnassa.

  • Yhdistyksiltä voidaan pyytää lausuntoa luonnosvaiheessa. Ota huomioon, että tarvittaessa lausunnon voi antaa, vaikkei sitä pyydettäisikään. Kuka tahansa osallinen, eli henkilö tai yhdistys jota kaava jollakin tapaa koskee, voi antaa mielipiteen luonnoksesta.


3) Ehdotusvaihe

Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Tästä tiedotetaan kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Nähtävillä asettamisesta tiedotetaan ainakin kunnan ilmoitustaululla ja paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Kunnan mahdollisuuksien mukaan tiedotus tapahtuu myös sähköisesti. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat nähtävillä olon aikana esittää kaavasta mielipiteensä eli tehdä muistutuksen.

Lausunto pyydetään viranomaiselta ja muistutus asianosaisilta esim. yhdistyksiltä. Joskus termejä muistutus ja lausunto käytetään toistensa synonyymeina, mutta virallisesti muistutus-sanaa käytetään edellä mainitussa yhteydessä.
Kaavan laatija tekee muistutuksista ja lausunnoista yhteenvedon ja arvioi, onko kaavaehdotusta tarpeen niiden johdosta tarkistaa. Tämän jälkeen merkittävistä kaavoista järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Muistutuksen tehneet saavat pyydettäessä kaavoittajalta perustellun vastauksen.
Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, jos muistutukset ja lausunnot johtavat merkittäviin muutoksiin.

  • Muistutuksen yhteydessä ilmoita yhdistyksen osoite ja pyydä kirjallista vastausta perusteluineen esitetyistä mielipiteistä.

4) Hyväksymisvaihe ja valmis kaava

Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liitto. Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuitenkin muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan hyväksyminen voidaan kunnan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

Kaavoittaja ilmoittaa hyväksymistä koskevasta päätöksestä niille muistutuksen tekijöille ja kunnan jäsenille, jotka ovat sitä pyytäneet sekä saattaa päätöksen yleisesti tiedoksi.

  • Muistutuksen yhteydessä ilmoita yhdistyksen osoite ja kirjallisesti pyydä kaavoittajaa ilmoittamaan kaavan hyväksymisestä.

Katso lisää:

Ympäristöministeriön Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa -opas

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Birdlife Maakuntakaavan tarkistuslista

 

Jos olet tyytymätön hyväksyttyyn kaavaan, voit toimia seuraavilla tavoilla.

Maakuntakaavan kohdalla maakuntakaavasta voi hakea muutosta valittamalla asianomaiseen ministeriöön.
Yleis- tai asemakaavoihin haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.

Jatkovalitukset käsitellään Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asema-kaavan kohdalla hallinto-oikeuden päätökseen ei saa kuitenkaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos alueen pääasiallinen maankäyttö on ratkaistu lainvoiman saaneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa.

Tuomioistuinprosessin aikana tuomioistuin pyytää kunnalta lausunnon valituksista sekä pyytää kuntaa toimittamaan kaavaa koskevat asiakirjat. Tämän jälkeen valittajille varataan mahdollisuus antaa vastineensa lausunnoista. Prosessin aikana tuomioistuin voi myös järjestää katselmuksia, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

Katso lisää muutoksenhausta oman kuntasi Internet-sivuilta sekä maankäyttö ja rakennuslaki 188–191 § ja kuntalaki 90 §.

Kaavamerkinnät

Maakunta-, yleis- ja asemakaavat esitetään kartalla. Kaavoihin kuuluvat myös kaavamerkinnät. Ympäristöministeriö on antanut asetuksen, jossa esitetään kaavoissa käytettävät kaavamerkinnät. Kaavamerkinnän sisältöä ei voi muuttaa.
Ympäristöministeriön asetus muodostaa perustan kaavojen merkintäjärjestelmälle.