Talviuintipaikan rakentaminen

Uutta talviuintipaikkaa suunniteltaessa on hyvä olla ajoissa yhteydessä kaupungin liikuntatoimeen ja tekniseen toimeen. Tässä kaksi esimerkkiä talviuintipaikan rakentamisesta yhteistyössä kaupungin kanssa:

Yhteydenotto Espoon kaupungille riitti siihen että kaupunki rakensi kesäkauden uimakopeista meille talviuimareille toimivan pukusuojan ja toi pumpun veteen pitämään avannon auki pakkasella sekä rakensi avannon päälle kopin. Uimarit eivät osallistuneet näihin töihin…Espoon kaupunki sponsoroi seuraamme hoitaen kaikki avantoon ja pukukoppiin liittyvät kulut. Voimme toki esittää toiveita kaupungille ja maltilliset toiveet yleensä otetaan hyvin vastaan.
Espoon Kallvikin Talviuimarit ry

Ensimmäiset 15 vuotta seura toimi kaupungilta vuokratussa huvilassa. Silloin kaupungilta saatiin lähinnä tarvikeavustuksia (mm. maaleja) huvilan kunnostukseen. Sauna rakennettiin talkootyönä. Sittemmin kaupunki halusi kaavoittaa huvilatontin OK-tontiksi ja tarjosi jääkarhuille uuden tontin 200 m päästä. Se lohkaistiin osittain yleisestä uimarannasta. Jääkarhut rakensi tontille pääosin lainarahalla uudet toimitilat, jotka valmistuivat 2005. Kaupunki rahoitti rakentamista merkittävästi: kaupunginhallituksen avustus 25.000 €, kaupunginvaltuuston avustus 30.000 € (jaettiin 5 vuoden ajalle). Lisäksi tontista ei peritty vuokraa useaan vuoteen. Myöhemmin kaupunki ruoppasi Vehkalahden uimarannan ja samassa yhteydessä myös jääkarhujen uimapaikan. Kaupunki myös osti vanhan talkootyönä tehdyn saunan (14.400 €) jonka sitten myi edelleen. Kaupungin avustusten ehtona oli, että myös muut kuin seuran jäsenet voivat käyttää talviuintipaikkaa. Tämä on ollut seuran talouden kannalta hyvä ratkaisu. Vierasmaksut ovat merkittävä tulonlähde (v. 2015 yli 32.000 €) ja niiden tuotto on koko ajan lisääntynyt. Silti jäsenmäärä on myös kasvanut."
Joensuun Jääkarhut ry

(Talviuintipaikan rakentamisesta on myöhemmin tulossa oma erillinen materiaali Suomen Ladun julkaisemana, joten tätä aihetta ei käsitellä tässä koonnissa enempää.)