Maastopyöräilyn olosuhteiden kehittäminen

Tälle sivulle on koottu PyöräPolku-hankkeen materiaalipankki, eli tiedostoja ja linkkejä, joista löytyy runsaasti lisätietoja ja esimerkkejä maastopyöräilyreittien kehittämiseen.

  • Case Mäntyharju Repovesi Matkailuhankkeena EU-tuella toteutettu 33 km maastopyöräilyreitti sekä patikka- ja melontareitit taukopaikkoineen Mäntyharjulta Repoveden kansallispuistoon.
  • Case Syöte Syöte on toiminut Metsähallituksen pioneerialueena maastopyöräilyn edistämisessä. Kansallispuistoon ja sen lähialueille on perustettu eri hankkeilla yhteensä noin 80 km merkittyjä maastopyöräilyreittejä. Reitit perustuvat pitkälti luonnonpolkuihin.
  • Case Iisalmi Paloisvuori Harrastajien talkootyönä toteuttamat merkityt mtb-reitit kaupungin lähiulkoilualueelle: helpompi ja vaativampi maastopyöräilypolku (yht. 14 km).
  • Case Lieto Pyöräilyseura suunnitteli ja rakensi harrastus-, harjoittelu- ja kilpailureitin. Kunnan aktiivinen tuki mahdollisti kansainvälisen tason kilpailuradan keskelle kunnan taajamaa ja koulujenkin käyttöön.
  • Case Pori, Porinmetsän polku Porin kansallisessa kaupunkipuistossa merkittiin polkureitti maastopyöräilyn harrastamiseen ja kulun ohjaamiseen vilkkaalla ulkoilualueella. Reitti tuotettiin edullisesti ja nopeasti harrastajien ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä.
  • Case Nivala Pyssymäen mtb-reitit Pyöräilyseuran aktiivit toteuttivat kaksi reittiä: 28 km XCM –reitti ja 4,4 km XCO –rata. Reitit perustettiin seuran harrastus- ja kilpailutoimintaa varten, yksityismaille ja maanomistajien myötävaikutuksella. Hanketta rahoitettiin EU-Leader-tuella.
  • Case Viitasaari Savivuoren XCO-rata Kaupunki monipuolisti lähiliikunta-alueensa palveluita rakentamalla alueelle maastopyöräilyn harjoittelu- ja kilpailureitin. Kaupunki ylläpitää reittiä liikuntapaikkana. Reitti on kaupunkilaisten virkistyskäytössä ja käyttäjiä tulee kauempaakin.
  • Case Ylläs-Levi Metsähallitus perusti 55 km maastopyöräilyreitin kahden suuren matkailukeskuksen välille. Reitti oli osa EU-tuella toteutettua mittavaa kesämatkailun kehittämishanketta. Osa reitistä kulkee kansallispuistossa, missä pyöräily muuten ei ole sallittua.
  • Case Vantaa Korso XCO Pyöräilyseura suunnitteli ja toteutti harrastus- ja kilpailukäyttöön pääkaupunkiseudun ensimmäisen xco-radan. Seura vuokrasi alueen ja vastaa reitin ylläpidosta yhteistyössä kaupungin vihertoimen kanssa. Ohessa laaja polkuverkosto ja yhteydet pääkaupunkiseudun muille luontoalueille.
  • Case Jämi Matkailualueen yhteisenä hankkeena kehitettiin monipuolisia mtb-reittejä eri kohderyhmille. Alueen haasteena oli puolustusvoimien harjoitusalueen ja eri liikkumismuotojen yhteensovittaminen ja turvallisuus. Hanketta rahoitti Ely-keskus EU-tuella ja toteuttajana oli mm. kuntien ja matkailuyrittäjien omistama liikuntayhtiö.
  • Case Heinola ulkoilukartta Heinolan kaupungin uudessa ulkoilukartassa esitellään ulkoilu- ja retkeilyreitit myös maastopyöräilyn liikuntapaikkoina. Lisäksi kartalle on merkitty mtb-harrastajien suosimia luonnonpolkuja valmiina reittiehdotuksina.
  • Case Oulun polkukartta Maastopyöräilyn harrastaja julkaisi kartan alueen parhaista maastopyöräilypoluista. Polut eivät ole merkittyjä tai ylläpidettyjä reittejä vaan kartta esittelee jokamieskäyttöön soveltuvia polkuja ja niistä muodostuvia reittiehdotuksia lisätietoineen.
  • Case Rakennettu MTB-lähiliikunta Useita esimerkkejä koulujen pihoille tai niiden läheisyyteen rakennetuista pyöräilyn lajitaitojen harjoittelupaikoista, esim. pienimuotoinen taitorata tai moduleista koottava pump track -rata. Paikat kannustavat lapsia ja nuoria liikunnalliseen ajanviettoon.


  • Takaisin