Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeudet mahdollistavat haittaa aiheuttamattoman liikkumisen ja oleskelun metsässä ja luontoalueilla. Ne ovat tärkein luontosuhteemme rakentaja ja kansallisaarre.

Koko jokamiehenoikeusvideosarjan voit katsoa tästä.

Mitä jokamiehenoikeudella voi tehdä?

Jokaisen luonnossa liikkujan on osattava toimia oikein. Moni asia, joka ei kuulu jokamiehenoikeuteen, on tosiasiassa lailla kiellettyä, eikä pelkästään huonoa käytöstä.

Jokamiehenoikeudella saa

• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, kuten viljelyksessä olevilla pelloilla tai istutuksilla
• oleskella tilapäisesti siellä, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• kulkea vesistössä ja jäällä

Jokamiehenoikeudella ei saa

• aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai häiriötä toiselle tai ympäristölle
• häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa puita
• ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai oksia
• häiritä kotirauhaa
• roskata
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
• tehdä avotulta ilman maanomistajan lupaa

Lataa tästä käyttöösi juliste jokamiehenoikeuksista. (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan)

Everyman´n rights in a nutshell. (PDF, opens in new window)

Tarkempaa tietoa eri aiheista löydät alta

Mihin jokamiehenoikeudet perustuvat?

Jokamiehenoikeudet pohjautuvat suomen lainsäädäntöön ja useaan eri lakiin. Jokamiehenoikeuksien perusteet tulevat perustuslaista ja sen liikkumisenvapauden oikeudesta, yhdenvertaisuusperiaatteesta ja laillisuusperiaatteesta. Tästä voit lukea tarkemmin jokamiehenoikeuksia mahdollistavista ja rajoittavista tekijöistä.

Liikkumisen mahdollistaa

Jokamiehenoikeudet ovat yleisiä ja kuuluvat samanlaisina kaikille

Oikeudet ovat siis samanlaiset riippumatta esimerkiksi luonnossa liikkuja iästä, maanomistuksesta, kansalaisuudesta tai asuinpaikasta. Jokamiehenoikeus on samanlainen riippumatta siitä, onko kyläläinen vai ei tai omistaako maata jossain muualla vai ei.

Jokamiehenoikeus ei riipu käytön tarkoituksesta

Mikäli toimitaan jokamiehenoikeuden reunaehtojen sisällä, eli vähäistä suurempaa haittaa aiheuttamatta, ei ole väliä, retkeilläänkö esimerkiksi yksin, oman perheen kanssa, oman seuran tai yhdistyksen kanssa vai liikutaanko kaupallisella retkellä, jolloin joku maksaa retken vetäjälle jotakin. Sillä ei siis ole merkitystä jokamiehenoikeuden käyttämisen näkökulmasta, kuka liikkuu ja miksi vaan sillä, millaiset vaikutukset toiminnasta on ympäristöön. 

Jokamiehenoikeuden käyttäminen ei riipu maanomistuksesta

Jokamiehenoikeuden sisältö on sama riippumatta siitä, kenen maalla ollaan. Usein koetaan, että etenkin valtion mailla tai joutomaan näköisillä sähkölinjanalustoilla olisi jollakin tavalla erilaiset oikeudet toimia. Oikeudet ovat kuitenkin yhtäläiset maanomistajasta riippumatta. Siten valtion maalta ei saa hakea joulupuuta tai maa-aineksia, kunnan maata ei saa roskata eikä sitä saa käyttää kompostina ja sähkölinjan alustankin omistaa joku, joten sielläkään ei saa ajaa moottorikelkalla.

Maksuttomuus

Jokamiehenoikeuden käyttöä ei voi määrätä maksulliseksi. Yksittäinen maanomistaja ei voi kieltää alueellaan liikkumista ilman lakiin nojautuvia perusteita. Eikä liikkumista tai oleskelua maa- tai vesialueella voi määrätä maksulliseksi kuin esimerkiksi jonkin tapahtuman yhteydessä.

Käyttämiseen ei tarvitse lupaa

Jokamiehenoikeuden käyttämiseen ei tarvitse suostumusta tai lupaa. Tavallisesta, jokamiehenoikeuden reunaehtojen sisällä tapahtuvasta liikkumisesta tai leiriytymisestä ei voi myöskään vaatia lupaa. Maanomistajan kanssa neuvotteleminen ja sopiminen etukäteen jokamiehenoikeuksien rajatapauksista kuuluu kuitenkin hyviin sosiaalisiin tapoihin.

Liikkumista rajoittaa

Ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa

Jokamiehen oikeuden käyttäminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle tai luonnolle. Vähäistä suuremmalla haitalla tarkoitetaan todellista ja todennettavaa haittaa. Sitä ei ole paha mieli siitä, että joku keräsi herkkutatit tai se, että ei itse pidä vaikkapa pyöräilijöistä. Tyypillisesti esimerkiksi viljapellolla kulkeminen rikkoo kasvustoa ja aiheuttaa todellista taloudellista haittaa.

Ei voi perustaa pysyvää käyttöoikeutta toisen maahan

Tällä tarkoitetaan, että esimerkiksi veneellä voi rantautua rantaan ja lähteä siitä retkeilemään ja telttailemaan. Venettä ei saa kuitenkaan pysyvästi säilyttää toisen maalla ilman maanomistajan kanssa sopimista.

Tilapäiselläkään käyttöoikeudella ei ole turvaa

Jos metsä hakataan ja puolukkamaat katoavat tai jos entinen, tärkeäksikin koettu maisema muuttuu, ei jokamiehenoikeuden käyttäjällä ole siihen mitään sanomista. Mustikoita voi kerätä, jos metsä on sellainen, että niitä sattuu kasvamaan. Maanomistaja voi aina käyttää maataan haluamallaan tavalla ja silloin jokamiehenoikeudella toimimisen mahdollisuudet voivat nopeastikin muuttua tai poistua kokonaan.

Käyttöä ei voi perusteettomasti kieltää

Jokamiehenoikeuden käyttämistä ei voi perusteettomasti kieltää. Luonnonsuojelulaki kieltää pystyttämästä maa- tai vesialueelle sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pelkästä mielihalusta (tai siksi, ettei pidä jostain toiminnasta) ei voi kieltää kulkemista tavallisessa metsässä tai rajoittaa esimerkiksi maihinnousua. 

Lakiin nojautuvia perusteita ovat esimerkiksi kulkukielto soramontulla (vaarallinen työmaa-alue), viranomaisen antama maihinnousukielto lintuluodolle tai kulkukiellot puolustusvoimien harjoitusalueilla.

Erityiseen käyttöön otetut alueet eivät ole käytettävissä jokamiehenoikeudella

Tyypillisiä erityiseen käyttöön otettuja alueita ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot, puutarhat, tuotantolaitokset ja niiden lähiympäristöt ja piha-alueet. Luonnonsuojelualueilla voi olla jokamiehenoikeuden käyttämistä koskevia rajoituksia.  

Rakenteiden käyttö ei ole jokamiehenoikeutta

Rakenteen omistaja päättää rakenteensa käytöstä, eikä rakenteiden käyttö ole koskaan jokamiehenoikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansallispuistoissa tai kunnan virkistysalueella olevat tulipaikat ja laavut ovat kaikkien käytettävissä, koska Metsähallitus tai kunta on osoittanut ne kaikkien käyttöön.

Esimerkiksi laavun tai lintutornin omistaja voi halutessaan kieltää muita käyttämästä rakennetta ilmoittamalla siitä esimerkiksi paikan päällä olevalla kyltillä. Esimerkiksi "Metsälän laavu vain kyläyhdistyksen käyttöön" kieltää muita kuin kyläyhdistykseen kuuluvia käyttämästä rakennetta.

Jos alueella, jolla voidaan liikkua jokamiehenoikeudella, on esimerkiksi laituri, laavu tai lintutorni, eikä lähistöllä näy kieltoja, näitä rakenteita voi käyttää levähtämiseen ja esimerkiksi lintutorniin voi nousta. Rakenteita ei tietenkään saa rikkoa.

Syvenny asiaan

Syvennä osaamistasi jokamiehenoikeuksiin liittyen ja tutustu seuraaviin materiaaleihin:

• Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella- lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemaan kirjaan on sisällytetty tärkeimmät jokamiehenoikeuksia koskevat säännökset. Kirjassa esitetään myös hyviä käytäntöjä ristiriitatilanteiden välttämiseksi. 
• Everyman’s rights and the code of conduct on private land
• Usein kysytyt kysymykset jokamiehenoikeuksista. Ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa voi lukea usein kysytyt kysymykset jokamiehenoikeuksista ja vastauksia niihin.
• Jokamiehenoikeudet ja villiyrttien keräily -ohje. Villiyrtit ovat oiva lisä ruokalautasella. Villiyrttien keruuseen liittyy kuitenkin joitain rajoituksia. Metsähallituksen ohje sisältää myös Eviran kokoaman listan elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista. 
• Koulutusmateriaali. Ota vapaasti käyttöön Suomen Ladun koulutusmateriaali jokamiehenoikeuksista.