Jokaisenoikeudet

Jokaisenoikeudet mahdollistavat haittaa aiheuttamattoman liikkumisen ja oleskelun metsässä ja luontoalueilla. Ne ovat tärkein luontosuhteemme rakentaja ja kansallisaarre.

Koko jokaisenoikeusvideosarjan voit katsoa tästä.

Mitä jokaisenoikeudella voi tehdä?

Jokaisen luonnossa liikkujan on osattava toimia oikein. Moni asia, joka ei kuulu jokaisenoikeuteen, on tosiasiassa lailla kiellettyä, eikä pelkästään huonoa käytöstä.

Jokaisenoikeudella saa

  • liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, kuten viljelyksessä olevilla pelloilla tai istutuksilla
  • oleskella tilapäisesti siellä, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
  • poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
  • onkia ja pilkkiä
  • kulkea vesistössä ja jäällä

Jokaisenoikeudella ei saa

  • aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai häiriötä toiselle tai ympäristölle
  • häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
  • kaataa tai vahingoittaa puita
  • ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai oksia
  • häiritä kotirauhaa
  • roskata
  • ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
  • kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
  • tehdä avotulta ilman maanomistajan lupaa

Lataa tästä käyttöösi juliste jokaisenoikeuksista. (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan)

Everyman´n rights in a nutshell. (PDF, opens in new window)

Tarkempaa tietoa eri aiheista löydät alta

Mihin jokaisenoikeudet perustuvat?

Jokaisenoikeudet pohjautuvat suomen lainsäädäntöön ja useaan eri lakiin. Jokaisenoikeuksien perusteet tulevat perustuslaista ja sen liikkumisenvapauden oikeudesta, yhdenvertaisuusperiaatteesta ja laillisuusperiaatteesta. Tästä voit lukea tarkemmin jokaisenoikeuksia mahdollistavista ja rajoittavista tekijöistä.

Liikkumisen mahdollistaa

Jokaisenoikeudet ovat yleisiä ja kuuluvat samanlaisina kaikille

Oikeudet ovat siis samanlaiset riippumatta esimerkiksi luonnossa liikkuja iästä, maanomistuksesta, kansalaisuudesta tai asuinpaikasta. Jokaisenoikeus on samanlainen riippumatta siitä, onko kyläläinen vai ei tai omistaako maata jossain muualla vai ei.

Jokaisenoikeus ei riipu käytön tarkoituksesta

Mikäli toimitaan jokaisenoikeuden reunaehtojen sisällä, eli vähäistä suurempaa haittaa aiheuttamatta, ei ole väliä, retkeilläänkö esimerkiksi yksin, oman perheen kanssa, oman seuran tai yhdistyksen kanssa vai liikutaanko kaupallisella retkellä, jolloin joku maksaa retken vetäjälle jotakin. Sillä ei siis ole merkitystä jokaisenoikeuden käyttämisen näkökulmasta, kuka liikkuu ja miksi vaan sillä, millaiset vaikutukset toiminnasta on ympäristöön. 

Jokaisenoikeuden käyttäminen ei riipu maanomistuksesta

Jokaisenoikeuden sisältö on sama riippumatta siitä, kenen maalla ollaan. Usein koetaan, että etenkin valtion mailla tai joutomaan näköisillä sähkölinjanalustoilla olisi jollakin tavalla erilaiset oikeudet toimia. Oikeudet ovat kuitenkin yhtäläiset maanomistajasta riippumatta. Siten valtion maalta ei saa hakea joulupuuta tai maa-aineksia, kunnan maata ei saa roskata eikä sitä saa käyttää kompostina ja sähkölinjan alustankin omistaa joku, joten sielläkään ei saa ajaa moottorikelkalla.

Maksuttomuus


Jokaisennoikeuden käyttöä ei voi määrätä maksulliseksi. Yksittäinen maanomistaja ei voi kieltää alueellaan liikkumista ilman lakiin nojautuvia perusteita. Eikä liikkumista tai oleskelua maa- tai vesialueella voi määrätä maksulliseksi kuin esimerkiksi jonkin tapahtuman yhteydessä.

Käyttämiseen ei tarvitse lupaa

Jokaisenoikeuden käyttämiseen ei tarvitse suostumusta tai lupaa. Tavallisesta, jokaisenoikeuden reunaehtojen sisällä tapahtuvasta liikkumisesta tai leiriytymisestä ei voi myöskään vaatia lupaa. Maanomistajan kanssa neuvotteleminen ja sopiminen etukäteen jokaisenoikeuksien rajatapauksista kuuluu kuitenkin hyviin sosiaalisiin tapoihin.

Liikkumista rajoittaa

Ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa

Jokaisenoikeuden käyttäminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle tai luonnolle. Vähäistä suuremmalla haitalla tarkoitetaan todellista ja todennettavaa haittaa. Sitä ei ole paha mieli siitä, että joku keräsi herkkutatit tai se, että ei itse pidä vaikkapa pyöräilijöistä. Tyypillisesti esimerkiksi viljapellolla kulkeminen rikkoo kasvustoa ja aiheuttaa todellista taloudellista haittaa.

Ei voi perustaa pysyvää käyttöoikeutta toisen maahan

Tällä tarkoitetaan, että esimerkiksi veneellä voi rantautua rantaan ja lähteä siitä retkeilemään ja telttailemaan. Venettä ei saa kuitenkaan pysyvästi säilyttää toisen maalla ilman maanomistajan kanssa sopimista.

Tilapäiselläkään käyttöoikeudella ei ole turvaa

Jos metsä hakataan ja puolukkamaat katoavat tai jos entinen, tärkeäksikin koettu maisema muuttuu, ei jokaisenoikeuden käyttäjällä ole siihen mitään sanomista. Mustikoita voi kerätä, jos metsä on sellainen, että niitä sattuu kasvamaan. Maanomistaja voi aina käyttää maataan haluamallaan tavalla ja silloin jokaisenoikeudella toimimisen mahdollisuudet voivat nopeastikin muuttua tai poistua kokonaan.

Käyttöä ei voi perusteettomasti kieltää

Jokaisenoikeuden käyttämistä ei voi perusteettomasti kieltää. Luonnonsuojelulaki kieltää pystyttämästä maa- tai vesialueelle sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokaisenoikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi pelkästä mielihalusta (tai siksi, ettei pidä jostain toiminnasta) ei voi kieltää kulkemista tavallisessa metsässä tai rajoittaa esimerkiksi maihinnousua. 

Lakiin nojautuvia perusteita ovat esimerkiksi kulkukielto soramontulla (vaarallinen työmaa-alue), viranomaisen antama maihinnousukielto lintuluodolle tai kulkukiellot puolustusvoimien harjoitusalueilla.

Erityiseen käyttöön otetut alueet eivät ole käytettävissä jokaisenoikeudella

Tyypillisiä erityiseen käyttöön otettuja alueita ovat esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot, puutarhat, tuotantolaitokset ja niiden lähiympäristöt ja piha-alueet. Luonnonsuojelualueilla voi olla jokaisenoikeuden käyttämistä koskevia rajoituksia.  

Rakenteiden käyttö ei ole jokaisenoikeutta

Rakenteen omistaja päättää rakenteensa käytöstä, eikä rakenteiden käyttö ole koskaan jokaisenoikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansallispuistoissa tai kunnan virkistysalueella olevat tulipaikat ja laavut ovat kaikkien käytettävissä, koska Metsähallitus tai kunta on osoittanut ne kaikkien käyttöön.

Esimerkiksi laavun tai lintutornin omistaja voi halutessaan kieltää muita käyttämästä rakennetta ilmoittamalla siitä esimerkiksi paikan päällä olevalla kyltillä. Esimerkiksi "Metsälän laavu vain kyläyhdistyksen käyttöön" kieltää muita kuin kyläyhdistykseen kuuluvia käyttämästä rakennetta.

Jos alueella, jolla voidaan liikkua jokaisenoikeudella, on esimerkiksi laituri, laavu tai lintutorni, eikä lähistöllä näy kieltoja, näitä rakenteita voi käyttää levähtämiseen ja esimerkiksi lintutorniin voi nousta. Rakenteita ei tietenkään saa rikkoa.

Syvenny asiaan

Syvennä osaamistasi jokaisenoikeuksiin liittyen ja tutustu seuraaviin materiaaleihin: