Luokasta luontoon – näin tehtiin koulupäivästä liikkuvampi!

Luokasta luontoon hankkeen tavoitteena oli  edistää 1.–4.-luokkalaisten fyysisen aktiivisuuden määrää siirtämällä koulun opetusta ja kerhotoimintaa sisältä ulos luontoon. Luokasta luontoon siirretty toiminta liikunnallistaa koulun toimintakulttuuria muun muassa vähentämällä koululaisten päivittäisen istumisen määrää ja muuttamalla oppimista toiminnallisemmaksi. Hanke kuului Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeisiin. Hanke oli kaksivuotinen ja on osa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Hanketta koordinoi Suomen Ladussa Mari Parikka-Nihti. Hanke päättyi 31.5.2016.

Hankkeessa kehitettiin opettajille ja muille koulun toimijoille tukimateriaali opetuksen siirtämiseksi lähiluontoon. Opettajamateriaalin löydät tästä.

Hankkeessa tuotettiin lisäksi mallitusta koulujen luontopainotteiseen  kerhotoimintaan. Kuuden kerran kerhomallin voit saada osallistumalla Avaimet luontoon koulutukseen. Suomen Ladun jäsenyhdistyksille tarjottiin retkeilykummi-infoja. Retkeilykummitoiminta on osa Suomen Ladun aktiivista yhdistystoimintaa. 

 

PyöräPolku – maastopyöräilyn olosuhdehanke

PyöräPolku -hanke tuotti tietoa maastopyöräilyn olosuhteiden nykytilasta sekä maastopyöräilyn ominaisuuksista ja tarpeista ulkoilun ja luontoliikunnan kannalta. Hanketta koordinoi Suomen Ladussa Tiina Riikonen.

Hankkeessa selvitettiin maastopyöräilyreittien suunnittelun, toteuttamisen ja ylläpidon haasteita, mahdollisuuksia ja käytäntöjä. Lisäksi etsittiin keinoja kerätä, tuottaa ja jakaa maastopyöräilyn reitti-informaatiota ja muuta olosuhdetietoa ulkoilijoille. Hanke päättyi 31.12.2015

Täältä löydät Pyöräpolku-hankkeen materiaalipankin.
Materiaalipankki sisältää hankkeen tuloksena syntyneen materiaalin hyödynnettäväksi kaikille maastopyöräilystä kiinnostuneille ja lajin edistäjille.

Hankkeen tulosten avulla helpotetaan maastopyöräilyn liikuntapaikkojen ja muiden lajiin soveltuvien luontoalueiden kehittämistä vastaamaan maastopyöräilypaikkojen kasvanutta kysyntää ja lajin erityistarpeita. Samalla selkiytetään maastopyöräilyn asemaa luonnon virkistyskäytössä lähiliikuntana, jokamiehenoikeutena, retkeilynä ja luontomatkailuna muiden ulkoilu- ja terveysliikuntalajien joukossa.

Hankkeessa keskityttin luontoympäristössä tapahtuvan maastopyöräilyn olosuhteisiin: maastopyöräilyreitteihin, polkuihin ja muihin pyöräilyalueisiin.

Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) liikuntapaikkojen erityisavustuksella. Yhteistyössä ja asiantuntijoina PyöräPolku –hankkeessa ovat mukana mm. Metsähallitus, Suomen Pyöräilykuntien Verkosto ja Suomen Pyöräilyunioni (SPU) sekä liikunta-alan ammattilaiset ja maastopyöräilyn harrastajat. Maastopyöräilyn olosuhdehanke jatkuu syksyyn 2015 asti.

BOAF – ulkoliikunnan uudet ajatukset maailmalta

Suomen Ladun BOAF-hanke (Benchmarking of Outdoor Activity Facilities) etsi maailmalta ulkoliikunnan uusia tuulia vuosina 2012-2013. Hanketta rahoiti opetus- ja kulttuuriministeriö.

BOAF-hankkeen tavoitteena oli etsiä ja löytää Länsi-Euroopan ja Kanadan parhaita ulkoliikuntaa edistäviä ideoita, uusia lajeja, ulkoliikuntapaikkoja ja yhteistyömuotoja eri organisaatioiden välillä. Hankkeessa tutustuttiin ulkoilun hyviin käytäntöihin sekä uusiin ratkaisuihin ja kehitysmalleihin, joita voitaisiin hyödyntää Suomessa.

BOAF-hankkeen loppuraportti: Ulkoilutavat muuttuvat -katsaus maailmalle

BOAF-hankkeen runsas materiaalipankki. Katso täältä todella mielenkiintoisia juttuja mm. kanadalaisista pulkkamäeistä, eurooppalaisista kiipeilypuistoista ja paljasjalkapoluista ja muista luontotiloista. Materiaalia pääset katsomaan klikkaamalla aihetta: pyöräkrossipankki, maastopyöräily, saksalaiset kävelyreitit, paljasjalkapolut, luistelu luonnonjäällä, kanadalaiset pulkkamäet, kiipeilypuistot Euroopassa, palloliikunta, futisgolf, kaupunkipuistot, ulkoiluolosuhteet kunnissa, ulkoliikuntapaikkojen rahoitus, BOAF-raportti

Boaf hankkeen loppuseminaarissa 12.11.2013 peräänkuulutettiin kuntiin arvokeskustelua siitä, mihin tiukassa taloustilanteessa liikuntarahoja käytetään. Ulkoliikuntaan panostamalla palvellaan eurolla useampia liikkujia kuin kalliita halleja rakentamalla. Ulkoliikuntapaikkojen ylläpito on myös huomattavasti edullisempaa.

Seminaarissa esitettiin myös toive saada kuntiin avoimempaa suunnittelua. Uusia ideoita ja talkooväkeä on yhdistyksissä tarjolla, mutta monissa kunnissa ei olla valmiita ottamaan näitä vastaan. Kolmas sektori tulisi ottaa entistä paremmin mukaan suunnittelemaan liikuntatoimintaa.

Nepal-hanke

Suomen Ladun Nepal-hanke alkoi vuonna 2008 ja loppui vuoden 2014 joulukuussa. Hanke peruistui 96-kilometrisen retkeilyreitin kunnostamiseen ja paikallisen luontomatkailun kehittämiseen Katmandun laaksossa. Hankealue sijaitsi vain tunnin ajomatkan päässä neljän miljoonan asukkaan pääkaupungista. Hankealueen tärkein vierailukohde on Shivapurin kansallispuisto, jonka kävijämäärät nousivat huimasti hankkeen aikana: Shivapurin kansallispuistossa vieraili vuonna 2008 76 605 kävijää, kun vuonna 2012 kansallipuiston portilla rekisteröiyi 154 845 vierailijaa.

Hankkeen kokonaiskulut olivat noin 480 000 euroa, joista Suomen ulkoministeriön avustus kattaa 75 prosenttia. Loput kulut on katettu varainhankinnalla ja hallinnon työllä.

Hankkeen aikana on muun muassa…

  • Istutettu 4 200 puuta
  • Asennettu 219 betonista roskapistettä
  • Koulutettu 468 paikallista ihmistä luontomatkailuun, mm. oppaiksi, majatalon pitäjiksi ja luomuviljelijöiksi
  • Rakennettu 6 vessaa, 17 taukopaikkaa ja 3 yhteisötaloa
  • Kunnostettu reilut 7 kilometriä vaellusreittiä
  • Viitoitettu reitti yli 500 kyltillä ja reittimerkinnällä
  • Järjestetty 58 siivouspäivää reitin varrella

Hanke on hyödyttänyt hankealueella lukuisia erilaisia ryhmiä, majatalojen ja hotellien pitäjiä, paikallisia alityöllistettyjä naisia, työttömiä nuoria, maanviljelijöitä. Jollain tavalla hankkeesta on hyötynyt yli 4 000 ihmistä.

Hyödyt voivat olla uusia taitoja, joilla ansaita elantonsa, kuten vaikkapa sienien viljely tai oppaana toimiminen. Tai hyöty voi tarkoittaa uusia asiakkaita majatalon isännälle ja emännälle.

Hankkeen tavoitteena oli hyödyttää ensisijaisesti vaikeammassa asemassa olevia ryhmiä, naisia, nuoria ja kastittomia. Tässä ei aivan onnistuttu, sillä vaikka hyödynsaajista 86 % kuului ikäluokkaan 16–40, niin kastittomia eli daliteja hyödynsaajista oli vain 2 %. Naisia hyödynsaajista oli myös selkeästi vähemmän kuin miehiä eli vain 34 %.

Tulosta selittää pitkälti Nepalin hierarkkinen yhteiskuntarakenne: naisia ja kastittomia ei ole mukana kaikissa niissä toiminnoissa, joita tässä hankkeessa edistettiin. Esimerkiksi naisen toimiminen eräoppaana Nepalissa on erittäin harvinaista ja herättää yhteisössä pahennusta.

Tutustu loppuraporttiin...

Avaimet luontoon -ulkoilutoimintaa koululaisille

Avaimet luontoon -hanke toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuosina 2013-2014. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Avaimet luontoon -koulutus sekä tuottaa koulutusmateriaali. Hankkeessa tuotettiin Avaimet luontoon -ohjaajan opas ja 7 x 45min koulutus.

Avaimet luontoon tuo luontoliikunnan osaksi koulujen aamu- ja iltapäivä- sekä kerhotoimintaa. Avaimet luontoon -toiminnassa luonto nähdään rauhallisena ja kiireettömänä ympäristönä, jossa lapsi voi vapautua arjen rutiineista ja rauhoittua. Luonto on monipuolinen ja virikkeellinen leikki- ja oppimisympäristö, joka kehittää aisteja, hermolihasjärjestelmää ja motoriikkaa. Myös tilojen käyttöastetta voidaan vähentää, kun toimintaa siirretään ilmaiseen ja helposti saavutettavaan lähiluontoon.

Lue hankeraportti.

Terveyttä talviuinnista

Terveyttä talviuinnista -hankkeen kohderyhmiä olivat kunnan henkilöstö ja alueella toimivien yritysten työyhteisöt. Hankkeen tavoitteena oli tuotteistaa talviuinti terveysliikuntamuotona ja lisätä lajin positiivisten terveysvaikutusten tunnettuutta. Tavoitteena oli myös lisätä hankepaikkakunnissa työskentelevien hyvinvointia talviuinnin avulla ja innostaa työyhteisöjen työntekijät uuden terveysliikuntalajin pariin.

Hankkeessa oli mukana seitsemän paikkakuntaa: Espoo, Kalajoki, Kokkola, Kouvola, Loppi, Oulu ja Rovaniemi sekä näillä paikkakunnilla toimivat Suomen Ladun talviuintia edistävät jäsenyhdistykset. Paikallinen Suomen Ladun jäsenyhdistys valmennettiin hankkeen aikana järjestämään talviuintiin ja sen terveysvaikutuksiin liittyvää opastusta ja koulutusta sekä tuotteistamaan talviuinti hyvinvointipalveluna.

Hankkeen rahoittavana viranomaisena toimi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2009 - 31.08.2012.

Kasvattaja-hanke

Yli 600 opiskelijaa opettajineen saivat virikkeitä ja koulutusta luontoliikuntaan sekä lähiluonnon hyödyntämiseen Suomen Ladun Kasvattajista luontoliikuttajiksi -hankkeesta.

Päiväkodeissa ja kouluissa on viime vuosina herännyt kiinnostus hyödyntää luontoa opetuksessa. Kouluttajat ovat kuitenkin toivoneet enemmän välineitä ja valmiuksia luontoliikunnan ohjaamiseen.

Vastauksena tähän Suomen Latu aloitti vuonna 2010 Kasvattajista luontoliikuttajiksi -hankkeen. Tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden tietoa luontoliikunnasta, mutta myös motivoida kasvatusalan oppilaistosten opettajia integroimaan luontoliikunnan menetelmiä osaksi opetuksen sisältöjä.

Kohderyhmäksi valittiin yliopistolliset lastentarhanopettajia kouluttavat yksiköt sekä luokanopettajakoulutuslaitokset. Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat Oulun, Rauman ja Savonlinnan opettajankoulutuslaitokset.

Oppilaitokset toivoivat yhteistyötä erityisesti käytännön harjoitusten, luentojen ja opinnäytetöiden muodossa. Suomen Ladun kouluttaja oli mukana useilla kursseilla esittelemässä järjestön lasten ja nuorten toimintaa ja ohjaamassa käytännön harjoitteita maastossa. Lisäksi oppilaat suorittivat osana opintojaan Metsämörrin ja Muumien hiihtokoulun ohjaajakoulutuksia.

Hankkeen yhteydessä tehtiin myös opinnäyteyhteistyötä ja kehitettin uusi Muumien lumikenkäily-toimintamuoto sekä aloitettiin Muumien retkeilykoulun suunnittelua.

Kaksivuotinen hanke päättyi joulukuussa 2012 hyvin tuloksin. suomen Latu pyrkii jatkossakin järjestämään ohjaajakursseja yhdessä yhteistyöoppilaitosten kanssa.

Lue hankeraportti.

SULKA II -hanke

Sulka II (Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus) -hankkeen tarkoituksena oli selvittää kuntien ulkoiluolosuhteiden muutos, nykytila ja tulevaisuuden ennusteet. Hankkeessa kartoitettiin 15 kunnan ulkoiluolosuhteet, tarkasteltiin olosuhteita kuntalaisten tarpeiden näkökulmasta ja kerättiin malleja ulkoiluolosuhteiden kehittämiseksi. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriövuosina 2009-2011. 

Sulka II -hanke toimii 10-vuotisseurantaselvityksenä vuosina 1998–2000 toteutetulle Sulka I -hankkeelle, jossa selvitettiin yli 400 kunnan ulkoilumahdollisuudet. Kuntakäyntien perusteella todettiin, että Suomessa oli todella paljon erilaisia ulkoilupaikkoja ja -palveluita, mutta niiden taso on usein heikko tai korkeintaan tyydyttävä. Ulkoilun kehittäminen ei ollut pysynyt muun liikuntapaikkarakentamisen vauhdissa.

Sulka II-hankkeen päätteeksi julkaistiin valtakunnallinen raportti, jossa kuntien ulkoilumahdollisuuksien nykytilaa ja kehitystä arvioidaan mukana olleiden 15 kunnan aineistojen perusteella.

Sulka II -hankkeen tavoitteena oli myös kerätä tietoa kuntien hyvistä käytännöistä ulkoilun edistämisessä. Ajatuksena oli selvittää, mitkä asiat ovat avainasemassa hyvän ulkoilukunnan syntymisessä ja kehittämisessä. Tietoa malleista ja hyvistä käytännöistä löydät hankkeen julkaisuista.

Katso hankkeen loppuraportti tästä