Maastopyöräilijä polkee hangessa ja hangella
Maastopyöräilyn nouseva suosio on jo muutaman vuoden näkynyt metsäpoluilla ja lajin kuntotapahtumissa. Nyt maastopyöräily on nousukiidossa myös talvisena ulkoilulajina. Talviluonnosta voi nauttia pyörän selässä puurtamalla hangessa, puikkelehtimalla poluilla tai viilettämällä hankikannoilla.
Lumi ja jää sekä pakkanen ja pimeys tuovat talvipyöräilyyn omat haasteensa, mutta luovat samalla tutussakin ympäristössä aivan uusia elämyksiä. Kehittyneet maastopyörät nastarenkaineen, leveärenkaiset fatbike –pyörät ja mm. tehokkaat valaisimet mahdollistavat niin lumella, liukkailla poluilla kuin pimeässäkin polkemisen turvallisesti ja mukavasti.
Talvimaastopyöräilyyn harrastajia houkuttelee ennen kaikkea ympärivuotinen liikunta, talviset luontokokemukset ja lumessa ajamisen hauskuus, kertovat Suomen Ladun PyöräPolku -hankkeessa tehtyyn kyselyyn vastanneet pyöräilynharrastajat (n. 300 vastaajaa). Pyöräilemällä maastossa haetaan rentoutumista ja virkistävää vastapainoa arjen haasteisiin. ”Luontoympäristössä pyöräily on avain oman kunnon ja samalla oman luontosuhteen hoitamiseen”, valottaa kyselyn tuloksia projektikoordinaattori Tiina Riikonen.
Pyöräily on jokamiehenoikeus, ja sitä se on tietysti myös talvella. Talvisin pyöräilijöiden suosikkipaikkoja ovat lähimetsien pikkupolut, joita koiranulkoiluttajat ja muut kävelijät metsiin tallaavat. Jalkaisin ja pyörällä luonnossa liikkuvat hyödyttävätkin toinen toisiaan: lumiset polut kovettuvat hyväksi kulkea, kun käyttäjiä on riittävästi. Talvi avaa maastossa pyöräilevälle joskus jopa kesäreittejä laajempia ajomahdollisuuksia: luonnonjäät ja keväiset hankikannot tuovat uusia maisemia ja uusia elämyksiä pyöräilijänkin ulottuville.
Lumipeite suojaa kasvillisuutta, joten lumikaudella voi pyöräillä vakiintuneiden polkujen ulkopuolellakin. Vähälumisena aikana routa ja jää taas suojaavat polkujen maaperää. ”Jos ei pääse hiihtämään, ei jäädä sohvalle surkuttelemaan lumen vähyyttä vaan mennään metsään fillarilla”, summailee Riikonen.
Fatbiket ovat tuoneet kokonaan uusiakin harrastajia talvisen maastopyöräilyn pariin. Läskipyörien määrä on kasvanut huikeasti muutamassa vuodessa: vastanneista jo lähes kolmannes ajaa talvisin ainakin toisinaan paksuin renkain. ”Minulta meni kymmeniä vuosia hukkaan ennen kuin ymmärsin, että talvestakin voi nauttia. Läskipyörän hankkimisesta alkoi uusi talvielämä”, kertoo eräs talvipyöräilykyselyyn vastannut. ”Talvella maastopyöräilyn elämyksellisyys korostuu ehkä vieläkin enemmän kuin kesäkaudella. Leppoisan oloiset paksupyörät ja ajamisen iloisuus ovat muuttaneet jopa muiden ulkoilijoiden asenteita metsissä pyöräileviä kohtaan”, kertoo maastopyöräilyn olosuhteita kartoittava Riikonen.
Talvipyöräilystä vetovoimaa
Matkailukohteissa talvinen maastopyöräily on huomattu uutena mahdollisuutena. Lumikenkäily- ja talvikävelyreitit palvelevat oivallisesti myös maastopyöräilijöitä. Kansallispuistoissa ja matkailukeskuksissa on jo saatu hyviä kokemuksia talvireittien kehittämisessä. Matkailuyrittäjien yhteistyö ja safarireittien yhteiskäytön lisääminen parantavat mahdollisuuksia ympärivuotisille aktiviteeteille. Kansallispuistoista Syötteen ja Pyhän alueet ovat ensimmäisinä lähteneet kehittämään reittejään ja palveluita talvipyöräilijöitä varten. Latukahviloille ja autiotuville johtavia huoltouria pitkin voi pyöräillä pitkiäkin retkiä, jos kokemus ja kunto riittävät myös huoltamattomille urille. Etelämpänä mm. Jämin matkailukeskuksessa on jo toteutettu maastopyöräilyn talvireittejä. Fatbike –pyöriäkin on vuokrattavissa jo useissa matkailukeskuksissa. Tarvitaan vain lämpimät varusteet, pimeällä hyvät valot ja ehkä hiukan seikkailumieltä lähteä nauttimaan talvisesta luonnosta pyörän selässä.
Arkielämässä moni pääsisi luontoon pyöräilemään lähes suoraan kotioveltaan, jos vain sopivia reittejä ja polkuja olisi tarjolla. Talvisin useimmille ulkoilureiteille tehdään kuitenkin hiihtoladut, joten ulkoilureittejä ei juurikaan jää suksettomien kuntalaisten käyttöön. Hoidetuilla hiihtoladuilla ei silti tule pyöräillä, mutta ladun saa ylittää. Ladut katkaisevat muut metsäpolut ja reitit niin, että ladun ylittäminen tai lyhyt siirtymä latupohjaa pitkin on usein välttämätöntä päästäkseen kulkemaan metsässä. Latuja ei tietenkään haluta rikkoa - pyöräilijäkin on toisena päivänä taas hiihtäjä. Suvaitsevuus ja huomaavaisuus eri tavoin liikkuvien ulkoilijoiden kesken suovat liikunnan ilon kaikille ulkoilijoille.
Maastopyöräilyn olosuhdehanketta (PyöräPolku) koordinoi Suomen Latu, joka on aikuisten terveysliikunnan ja ulkoilun valtakunnallinen keskusjärjestö. Suomen Ladun tavoitteena on saada kansalaiset liikkumaan. Ulkoilun olosuhdetyössä Suomen Latu edistää omatoimisen liikunnan edellytyksiä ja toimii ulkoilun edunvalvojana. PyöräPolku -hankkeessa selvitetään maastopyöräilyn nykytilaa, kartoitetaan lajin olosuhdetarpeita ja -mahdollisuuksia sekä hyviä käytäntöjä. Hankkeessa ovat yhteistyössä ja asiantuntijoina mm. Metsähallitus, Suomen Pyöräilykuntien Verkosto, Suomen Pyöräilyunioni (SPU), Helsingin kaupunki sekä maastopyöräilyn harrastajat. Hanke jatkuu syksyyn 2015 asti.