Avohakkuut historiaan?
Avohakkuut valtion mailla kieltävä kansalaisaloite on kerännyt jo vaaditut 50 000 nimeä. Suomen Latu on kiinnostunut jäsenistönsä näkemyksistä metsänhoitoon liittyen.
Kuva: Suomen Latu/Sami Vaskola
Suuri osa Suomen metsistä on talouskäytössä. Ja monet talousmetsät ovat myös tärkeitä ulkoilupaikkoja, erityisesti taajamien lähellä. Ulkoilija voi nähdä avohakkuut monella tavalla. Avohakkuun jälkeen ojat, risut ja maanmuokkaus voivat olla ulkoilijalle ylipääsemätön este, mutta talvinen tasainen lumikansi houkuttaa hiihtämään. Mustikat ja puolukat katoavat, vadelmat voivat lisääntyä. Maisemaan tulee avaruutta ja vaihtelua, mutta aina se ei miellytä silmää. Metsän tuntu ja polkuverkosto katoavat.
Viiden luonnonsuojelujärjestön kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla on saanut kokoon 50 000 nimeä. Seuraavaksi aloite siirtyy eduskunnan käsittelyyn.
Järjestöjen mukaan aloitteen taustalla on suomalaisten pitkäaikainen tyytymättömyys avohakkuisiin ja niiden metsien luonnolle aiheuttamiin haittoihin. Kansalaisaloitteeseen kerätään nimiä 17.11.2018 asti.
Suomen Latu on kiinnostunut jäseniensä näkemyksistä liittyen metsänhoitoon. Onko nykyinen tapa ihan hyvä? Pitäisikö metsiä hoitaa nykyistä pienipiirteisemmin ja lisätä esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta, jossa metsä säilyy puustoisena? Vai pitäisikö avohakkuita vähentää tai lopettaa kokonaan?