”Tarvitaan Kunto- ja terveysliikunnan keskus – Suomen Latu ry”
Suomen Ladun emeritustoiminnanjohtaja Tuomo Jantunen näkee 85-vuotta täyttävällä Suomen Ladulla merkittävän roolin myös tulevaisuudessa.
Suomen Latu perustettiin 85 vuotta sitten. Tahko Pihkala lausui syntysanat Vanhalla Ylioppilastalolla 28.1.
Suomen Ladun perustamisesta tulee tammikuun 28. päivänä kuluneeksi 85 vuotta. Kasvu pienen piirin hiihtojärjestöstä kaikkien Suomessa asuvien monipuoliseksi ulkoilujärjestöksi on ollut pitkä, mutta suunta, aivan sieltä Ylioppilastalon perustamiskokouksesta, on ollut selkeä: suomalaiset pitää saada ulkoilemaan ja liikkumaan enemmän.
Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen on ollut 15 vuotta eläkkeellä Suomen Ladun toiminnanjohtajan työstä. Ulkoilun edistämisestä Jantunen ei ole kuitenkaan jäänyt eläkkeelle. Viime vuosina Jantunen on johtanut Suomen Ladun jäsenyhdistystä Tahko Pihkala -seuraa, joka on järjestänyt mm. Kävelykipinäkampanjan ja kävelykilometrikisan.
Kun ikää on mittarissa jo 75 vuotta ja uraa ulkoilun edistämisessä vuosikymmeniä on syytä vaihtaa liikuntaveuvos Jantusen kanssa muutama sana siitä, miltä Suomi näyttäytyy vuonna 2023 ulkoilun ja liikunnan näkökulmasta.
”Liikunta- ja urheilupaikat ovat lisääntyneet hyvin paljon Suomen Ladun perustamisesta alkaen”, Jantunen aloittaa.
”Nykyisin käytetään liikuntapaikkoihin rahaa yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa kuntien, valtion ja liikeyritysten rahoista suuntautuu eri pelikenttien ja hallien rakentamiseen ja ylläpitoon. Ne palvelevat pientä osaa liikkujista, ja kuitenkin jäähallit ja sähköistetyt pelikentät kuluttavat suurimman osan liikuntabudjeteista”, Jantunen kuvaa.
”Kyllä edelleen kuntoliikunta ja ulkoilu jäävät pahasti jälkeen kilpa- ja huippu-urheilusta olosuhteiden kehittämisessä. Tavallisten kuntoilijoiden käyttämät reitit, ladut, väylät ja lähiliikuntapaikat eivät ole vetovoimaisessa kunnossa. Onneksi kansallispuistojen ja eri ulkoilualueiden rakentamisessa ja ylläpidossa Metsähallituksella ja Ympäristöministeriöllä on ollut iso rooli.”
Liikuntaneuvos Tuomo Jantunen. Arkistokuva.
Koronapandemian aikana moni löysi muun muassa retkeilyn ja hiihdon ensimmäistä kertaa ja puhuttiin ulkoilubuumista, miten se on näyttäytynyt sinulle?
”Nyt korona-aikana retkeily, patikointi ja pyöräily ovat vahvasti lisääntyneet hyvin rakennetuilla ulkoilureiteillä. Samanlaista nostetta tarvittaisiin myös koteja lähellä oleville reiteille. Houkuttelevalle polulle pitää päästä heti kodin läheisyydessä. Tänään halutaan kansalaisille lähiliikuntaa myös ympäristöasioiden vuoksi. ”
Mediassa on viime aikoina puhuttu niin lasten kuin aikuisten huonontuneesta kunnosta ja miljardien "terveysvajeesta". Mitä pitäisi tehdä? Onko peli menetetty?
”Kyllä kunto laskee, jos ei liikuta riittävästi ja päivittäin. Haluaisin korostaa kaikkien suomalaisten säännöllistä liikkumista. Kuntoliikuntalajeja on enemmän kuin koskaan ennen, mutta on myös suuri houkutus jäädä istumaan sohvalle, pelata kännykällä ja liikkua mahdollisimman vähän. Se on ikään kuin rakennettu meidän geeneihimme – laiskottelu. Jatkuva muistuttelu siitä, että lihaksia pitää käyttää ja sydäntä rasittaa, saa jo pienen osan kansasta käyttämään jalkojaan nykyistä enemmän.”
Tätä taistelua liikkumattomuutta vastaan on Jantusen mukaan käyty jo 1800-luvulta alkaen.
”Monet muistavat Tahko Pihkalan varoituksen: Hissi, bussi ja vessa ovat nuorison suurimmat vaarat. Hän halusi, että suomalaiset käyttäisivät jalkojaan enemmän kuin konevoimaa.”
”Mutta vain osa liikkuu puheen voimalla. Tarvitaan liikuttajia. Kaikkia keinoja kannattaa edelleen käyttää liikunnan edistämisessä. Nuorisolle houkuttelevia leikkejä ja liikuntapelejä – hiihtoa, uintia ja pyöräilyä unohtamatta. Aikuisille monipuolista ulkoilua ja myös lihasvoimaa hankkien. Ikäihmisten ykkösliikunta on kävely ja sauvakävely. Joka päivä tunti liikkeessä. Tämä terveysliikunnan peli voidaan menettää konevoimalle, mutta sen pelin voittamiseksi tarvitaan koko ajan uusia houkutuksia liikkumisen puolesta”, Jantunen korostaa.
Mitä Suomen Ladun pitäisi mielestäsi asialle tehdä?
”Suomen Latu perustettiin 85 vuotta sitten. Järjestöön liittyi silloin 59 jäsentä. Jäsenmäärä kasvoi hitaasti, vaikka jo perustamisen yhteydessä tasavallan presidentti Kyösti Kalliosta tuli järjestön suojelija ja kannattajajäsen. Ykköstehtävänä oli sotien jälkeen hiihtopalvelu eli latujen suunnittelu ja niiden avaaminen ilman konevoimaa. Liikuntalajien määrä kasvoi maaottelumarssin (toim. huom. vuonna 1941) jälkeen, mutta jäsenmäärä lähti kovaan nousuun vasta, kun paikalliset latuyhdistykset laittoivat toimintaan vauhtia 1970-luvulla. Silloin jäseniä oli vielä alle 10 000, kun nyt niitä on lähes 100 000 henkilöä”, Jantunen kertaa Suomen Ladun historiaa.
”Suomen Latu on nykyisin ainoa valtakunnallinen kuntoliikuntajärjestö. Tärkeintä ei ole koko aikana ollut jäsenmäärä, vaan se, mitä jäsenet tekevät ja miten ne liikuttavat suomalaisia. Järjestön tärkeä tehtävä on ollut saada liikuntapaikkoja kansalaisille ja myös toimintaa noille liikuntapaikoille.”
Suomen Ladun historian aikana erilaisia liikuntahaasteita ja massatapahtumia on järjestetty runsaasti, mutta se ei ole oleellisinta:
”Mielestäni kaikkein tärkein tehtävä on saada lisää pienryhmiä liikkumaan: kävelemään, sauvakävelemän, hiihtämään, pyöräilemään, vaeltamaan, uimaan – siis ulkoilemaan. Tämä liikuntatoiminta yhdessä – ystävän kanssa – on kuntoliikuntaa parhaimmillaan. Se edistää kansan fyysisen kuntoa ja samalla se antaa henkistä tukea yhdessä liikkumisesta.”
Tuomo Jantunen muistelee suurta suomalaista liikuttajaa. Niilo Tarvajärvi kehotti vuosikymmenien ajan sunnuntaiaamujen radiolähetyksissä: ”Ylös, ulos ja lenkille! Yhdessä!”
Jos pystyisit ennustamaan tulevaa, niin saadaanko huono kehitys hyvinvoinnissa ja liikkumattomuudessa katkaistua?
”Tähän kansan kunto- ja terveysliikunnan toteuttajiksi pitäisi saada laajat liikuttajajoukot. Eniten tuloksia on saatavissa kotijoukoilta eli vanhemmilta ja isovanhemmilta. Erityisesti ukkeihin ja mummeihin pitäisi vedota lasten hiihdon, retkeilyn ja kaiken ulkoilun opettamiseksi. Sitten tulevat koulut, iltapäiväkerhot, seurat ja kaikki yhdistykset. Yhteinen tavoite koko kansalle on hyväksyttävissä kaikkialla: KKK – kansan kunto korkealle! Mahdollisimman vaikuttavalta taholta tämä kehotus pitäisi tulla. Vuonna 1938 se tuli tasavallan presidentiltä. Voisiko se tulla tänäänkin? Tai pääministeriltä?”
”Tähän tarvitaan mahdollisimman paljon toteuttajia ja ideoita paikallisille järjestäjille. Mutta yhden jäähallin rakentamisen ja ylläpidon kustannuksilla saadaan hyvä yhteinen iso kampanja toimimaan 10 seuraavaa vuotta”, Jantunen jatkaa.
Puheet, tutkimustulokset ja voivottelut eivät enää riitä asian korjaamiseksi.
”Tarvitaan tekijöitä, jotka innolla lähtevät talkoisiin – aivan samalla tapaa kuin Suomen Ladun jäsenet ryhtyivät avaamaan ummessa olleita latuja vuonna 1938.”
Onko Suomen Latu vielä 85 vuoden päästä olemassa? Painiskellaanko silloinkin vielä samojen ongelmien kanssa?
”Suomeen kehittyy vähitellen kaksi liikuntaorganisaatiota Tahko Pihkalan esittämällä tavalla eli Kunto- ja terveysliikunnan keskus – Suomen Latu ry, joka edelleen avaa 170. toimintavuotenaan uusia latuja eli etsii sopivia liikuntamuotoja maamme kansalaisille. Tavoitteet ja keinot löytyvät mm UKK-instituutin tutkimuksista. Ladun paikallisyhdistyksiä ja kerhoja on kaikkialla Suomessa ja niissä toimii 500 000 jäsentä. Tietysti yhteinen lehti, joka tulee netissä ja paperisena jokaiselle joka kuukausi – Latu ja Polku on tärkeä yhdysside jäseniin. Mutta tärkeintä on saada ihmisille läheiset kontaktit eri lajikerhoihin”, Jantunen maalailee.
”Toinen liikunnan organisaatio on Kilpaurheilun keskus - Urhea Ry, jonka jäseniä ovat kaikki olympiaurheilua toteuttavat järjestöt ja kaikki muutkin kilpailutoimintaa harrastavat organisaatiot.”
”Ongelmat ovat kuitenkin yksityisen liikkujan kohdalla samoja kuin nykyisin: aikaa ei tunnu riittävän liikkumiseen ja kansa lihoo ja laiskistuu, mutta aina aika ajoin tempaistaan ja saadaan liikuntaa lihaksille ja sydämelle. Terveysliikunnasta puhutaan silloin vielä nykyistä enemmän ja sen puolesta toimitaan niin kouluissa, työpaikoilla kuin seniorikeskuksissakin.”
”Mutta vasta silloin suurin kansanosa saadaan hoitamaan kuntoaan, kun liikkuja kokee itse hyvän olon ja hyötyvänsä liikunnasta”, Jantunen päättää.
Suomen Latu täyttää 85 vuotta 28. tammikuuta. Juhlan kunniaksi järjestämme tarinatilaisuuksia, joihin voi kuka tahansa osallistua maksutta. Tervetuloa!
Lappeenrannan kaupungin valtuustosali 27.1.2023 klo 17. Esiintyjinä liikuntaneuvokset Raija Härmä ja Tuomo Jantunen sekä kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Saimaan Ladun puheenjohtaja Jari Vanhanen ja Suomen Ladun hallituksen jäsen Henri Kekkonen. Musiikista vastaa Duo Terhi-Saara. Kahvitarjoilu.
Lahden Hiihtomuseo 28.1.2023 klo 15. Esiintyjinä Suomen Ladun kunniapuheenjohtaja Jaakko Paavela ja liikuntaneuvos Tuomo Jantunen sekä Tiirismaan Ladun puheenjohtaja Hannu Backman. Musiikista vastaa trumpetisti Hannes Björkman (11v.). Kahvitarjoilu.
Kommentoi