Repoveden kansallispuisto täyttää 10 vuotta
10-vuotiaasta Repoveden kansallispuistosta on kehitetty vetovoimainen luontomatkailukohde. Vuosittainen kävijämäärä alueella on nelinkertaistunut kansallispuiston perustamisesta.
Repovesi valittiin Retkimessujen yleisöäänestyksessä vuoden retkikohteeksi vuonna 2012. Alueella vierailee vuosittain 100 000 retkeilijää. Repoveden kehittämisen päätavoite onkin ollut retkeilyreittien ja -rakenteiden kehittäminen vastaamaan kokemattomien retkeilijöiden ja kasvaneiden käyntimäärien vaatimuksia.
Metsähallitus on rakentanut alueelle monipuolisesti eripituisia ulkoilureittejä sekä kesä- että talvikaudelle. Kaikille avoimia taukopaikkoja tulisijoineen on runsaasti ja ympärivuotiset varauskodat monipuolistavat retkeilymahdollisuuksia. Repovedellä toimii 12 kestävään luontomatkailuun sitoutunutta luontomatkailuyrittäjää.
Repovedellä on suojelualueen perustamisen jälkeen panostettu myös alueen luontoarvoihin. Alueen metsiin on lisätty luonnonmetsien piirteitä erilaisin ennallistamistoimin.
Repovesi oli yksi Metsähallituksen koordinoiman EU:n Metsä Life- hankkeen kohteista Suomessa. Metsä Life- hanke sai EU:lta tunnustuksen ”Best of the Best” monimuotoisuushankkeena, josta kilpaili lukuisa määrä erilaisia luonnon monimuotoisuuden suojeluun tähtääviä hankkeita ympäri Eurooppaa.
Repoveden alueen kehittämisestä on sen perustamisesta saakka vastannut hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii UPM sekä muina jäseninä Metsähallitus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
Vastuu retkeilyrakenteiden ja luonnonsuojelun suunnittelusta, käytännön toimenpiteistä sekä niiden ylläpidon rahoituksesta Repovedellä on Metsähallituksella. ELY -keskus on vastannut alueen viranomaisvalvonnasta ja toimenpidesuunnitelmien hyväksynnästä sekä suurelta osin hankerahoittanut investoinnit puiston reitteihin ja rakenteisiin.
”Repoveden hallinto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen malli. Mielestämme tämä yhteistyömuoto on toiminut erinomaisesti Repovedellä ja se on tuonut uutta ja monipuolista näkökulmaa alueen hoitoon”, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelujohtaja Rauno Väisänen.
”Saatujen tunnustusten ja yleisen palautteen valossa olemme iloisia, että olemme onnistuneet Repoveden kehittämistavoitteissa yhdessä sidosryhmiemme kanssa”, sanoo UPM:n ympäristöjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa.
Virkistyskäytön ja luonnonsuojelutavoitteiden yhteensovittaminen ohjaa hoitokunnan kehittämistyötä myös jatkossa. ”Repoveden kansallispuisto on toteutettu uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla sekä useiden toimijoiden yhteisellä tahdolla,” sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar.
Repoveden kansallispuisto
Repoveden kansallispuisto
Kansallispuiston perustaminen tuli mahdolliseksi, kun UPM lahjoitti Suomen valtiolle 560 hehtaaria maata. Tämän seurauksena kansallispuisto perustettiin 1.1.2003 pinta-alaltaan noin 1500 hehtaarin suuruisena.
Kansallispuiston yhteyteen perustettiin UPM:n omistama Suomen suurin yksityinen suojelualue, Aarnikotkan metsä, jolle yhtiö haki korvauksetonta rauhoitusta, ja jonka pinta-ala on noin 1400 hehtaaria. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan Metsä muodostavat Repovetenä tunnetun alueen, jonka hoidosta vastaa Metsähallitus.