Hiihdon suosio on vankkumaton
Suomalaisista 68 % harrastaa hiihtoa. Hyvälumiset talvet, välineiden kehitys ja yksilölajien trendikkyys ovat vahvistaneet hiihdon suosiota ja tuoneet uusia harrastajaryhmiä.
Hiihto on Suomen kolmanneksi suosituin laji kävelyn ja pyöräilyn jälkeen. Merkittävää on, että laji koetaan harrastuksena – se ei ole hyötyliikuntaa kuten pyöräily ja kävely. Tuoreet tiedot pohjaavat Latu & Polku -lehden 14.12. julkaistavaan Suureen Ulkoilubarometriin.
Hiihdon harrastaminen on lisääntynyt etenkin Etelä-Suomessa. Viimevuosien lumisten talvien lisäksi suosiota kasvattaa kestävyyspainotteisten yksilölajien trendikkyys. Esimerkiksi juoksua harrastavista monet kiinnostuvat jossain vaiheessa myös hiihdosta.
Välineiden kehitys on tuonut lajille uusia harrastajaryhmiä. Tärkein viime vuosien välinemullistus ovat pitopohjasukset. Ne ovat poistaneet voiteluongelmat sunnuntaihiihtäjiltä. Pitopohjasuksilla kokematon kaupunkilainenkin pääsee helposti alkuun harrastuksessa.
Hiihto alkaa maistua suomalaisille keskimäärin kolmenkympin tienoilla. Ulkoilubarometriin vastanneista parikymppisistä hiihtää vain viidennes, kolmekymppisistä jo puolet. Tästä eteenpäin lajin suosio kasvaa tasaisesti.
Määrällisesti suomalaiset hiihtävät paljon. 25 % Ulkoilubarometriin vastanneista sivakoi 200–500 km talvessa. Yli 1000 km hiihtää 6 % vastaajista. Matka on sama kuin Helsingistä Saariselälle.
Miehet hiihtävät selvästi enemmän, tai ainakin pidempiä matkoja kuin naiset. Yli 500 kilometriä talvessa hiihtävissä on kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia.
Perinteisen hiihtotavan suosio on Suomessa vankkumaton. 59 % vastaajista painelee perinteisellä tyylillä, vapaalla ainoastaan 8 %. Molempia hiihtotapoja käyttää 33 % vastaajista. Luisteluhiihto kiinnostaa erityisesti miehiä, joista puolet hiihtää vapaata vähintään perinteisen rinnalla.
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, mutta hiihtämään pääsee läheltä: 68 % hiihtäjistä asuu alle kilometrin päässä lähimmästä ladusta. 27 % pääsee suksille alle 100 m päässä kotioveltaan.