Vapaaehtoistyö kevätpäivien teemana
Suomen Ladun kevätpäivät alkoivat lauantaina vapaaehtoistyöhön ja sen ilmiöihin painottuen.
Suomen Ladun kevätpäivät kokosivat Pajulahden urheiluopistoon yli 150 henkilöä. Kuva: Sampsa Sulonen
Vapaaehtoistyön vahvistaminen on yksi Suomen Ladun strategisista painopisteistä, sillä järjestön toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Suomen Ladun yhdistyksissä tehdään vuosittain yli 250 000 tuntia vapaaehtoistyötä.
Vapaaehtoistyöllä on siis suuri merkitys koko järjestön työlle, myös tulevaisuudessa.
Kansalalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius piti erittäin tyhjentävän puheenvuoron vapaaehtoisuudesta ja siihen liittyvistä trendeistä.
Aivan alkuun Stranius painotti, että vain neljä prosenttia maailman ihmisistä asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin. Suomi on onneksi yksi näistä maista.
Suomessa vapaaehtoisuutta leimaa yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus.
”Suomi on yhdistysten luvattu maa, ja yhdistyksillä on läheinen kytkentä valtioon”, Stranius kertoi.
Kansalaisareenan Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 42 % suomalaisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä kyselyä edeltäneen viimeisen neljän viikon aikana 15 tuntia.
Suurempi osa suomalaisista ei kuitenkaan tee vapaaehtoistyötä. Yksi tärkeimmistä syistä on, ettei kukaan ole pyytänyt mukaan. Stranius huomautti, että mukaan pyytäminen on vapaaehtoistyössä tärkeintä, ja siinä jokainen organisaatio voi aina parantaa.
”Suurin vapaaehtoistyöstä on edelleen pitkäkestoista, säännöllistä ja järjestön tai yhteisön organisoimaan. Yhä useampi tekee vapaaehtoistyötä, tosin vähän vähemmän kuin ennen. Miesten ja ikäihmisten vapaaehtoistyö on vähentynyt, nuorten kasvanut”, Stranius summasi tuloksia.
Vapaaehtoistyö on muutoksessa ja eri vapaaehtoisuuden rajat muuttunet liukuviksi.
”Monet ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä myös rityksille, esimerkiksi festareille”, Stranius kertoi.
Ihmiset organisoituvat myös ilman järjestöjä: yhdistävä tekijä ja voima löytyy sosiaalisesta mediasta. Perinteiselle yhdistysvetoiselle vapaaehtoistyölle tästä voi seurata haasteita.
Toinen haaste liittyy Straniuksen mukaan digitalisaatioon ja tekoälyyn, sillä ne muuttavat ja disruptoivat eli häiritsevät perinteistä vapaaehtoistoimintaa.
Kyseessä on nimenomaan sukupolvien ero.
Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset ovat diginatiiveja eli heille muu kuin digitaalinen viestintä saattaa olla jopa vierasta. Digimaahanmuuttajat eli vanhemmat ihmiset, jotka käyttävät sekä paperista että digitaalista käyttöliittymiä – ja ovat enemmän tai vähemmän sopeutuneet nykyiseen digimaailmaan.
Leo Stranius.
Straniuksen esityksen jälkeen pääsivät ääneen todelliset kokemusasiantuntijat Suomen Ladun jäsenyhdistyksistä.
Metsämörriohjaajat, Jyväskylän Latu, Janakkalan Latu ja Helsingin Latu kertoivat kokemuksiaan Suomen Ladun järjestämästä vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta ja siellä syntyneistä oivalluksista.
”Koulutus antoi uutta pontta hallitustyöhön, sillä koulutuksen jälkeen ryhdyttiin kehittämään hallituksen jäsenien tehtäviä ja toimintasuunnitelmaprosessia. Toimintasuunnitelmassa tärkeää on panostaa myös tulevaisuuden suunnitteluun jopa 10 vuoden päähän”, Eevamaija Kuosmanen Metsämörriohjaajista kertoi.
”Koulutus antoi uutta intoa toimintaan, lisäksi näki, että muutkin yhdistykset painivat samojen ongelmien kanssa”, Kuosmanen lisäsi.
Janakkalan Latu oli aloittanut koulutuksen innoittamana perehdyttämiskansion eri vapaaehtoistoimijoille ja kutsuneet kauden päätteeksi yhteiseen tilaisuuteen latumajalle. Jyväskylän Latu oli tehnyt kokemuksistaan videon, jossa liikuttiin samoissa teemoissa.
Helsingin Ladun puheenjohtaja Virva Niissalo kertoi puheenvuorossaan siitä, miten Suomen Ladun suurin jäsenyhdistys (yli 7 000 jäsentä) kehittää vapaaehtoistoimintaansa.
Yhdistys oli tehnyt vapaaehtoisilleen kyselyn, jonka pohjalta nousi selkeitä teemoja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen: itseohjautuvuus, tiedon ja kokemusten jakaminen sekä rentous ja joustavuus.
Käytännössä tämä tarkoittaa vapaaehtoisten perehdytystä, mentoritoimintaa, viestinnän kehittämistä (esim. vapaaehtoisille oma Facebook-ryhmä) sekä jatkuvaa koulutusta vapaaehtoisille.
Janakkalan Latu kertoi kokemuksistaan vapaaehtoiskoulutuksista.
Vapaaehtoistoiminnan lisäksi lauantain päiväohjelmassa käsiteltiin tulevia tapahtumia sekä tutustuttiin erilaisten pisteiden kautta muun muassa tulorekisteriin, viestintään, aluetoimintaan ja kestävään kehitykseen yhdistystominnassa.
Järjestön virallinen kevätkokous pidetään sunnuntaina Pajulahden urheiluopistossa klo 9 alkaen.
Kommentoi