Tahkon hengessä ja hymyä huulessa
Suomen Ladun entinen toiminnanjohtaja, liikuntaneuvos Tuomo Jantunen täyttää 70 vuotta.
Isä teki sukset pojalleen niin kuin pitkälti oli tapana vielä 1950-luvun alkuvuosina. Eipä aikaakaan kun puinen suksi katkesi pojan hypättyä uusilla suksillaan kiveltä lumihankeen. Ennen kuin isä ehti suksen korjata, pojalta pääsi poru.
Poika oli marraskuun 22. päivänä 70 vuotta täyttävä liikuntaneuvos Tuomo Jantunen, joka on elämänsä aikana hiihtänyt maapallon ympäri kerran jos ei jopa enemmänkin.
Kolmen vuosikymmenen pituisen elämäntyönsä Jantunen teki Suomen Ladun toiminnanjohtajana. Toisin piti elämän kyllä mennä. Jantunen kävi kadettikoulun ja ehti olla armeijan palveluksessa kuusi vuotta. Hän siirtyi ladunavaajaksi maamme vanhimpaan kuntoliikuntajärjestöön valmistuttuaan liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylästä.
Suomen Ladun tukikohta Lapissa on Kiilopää peninkulman verran Saariselästä etelään. Virkansa puolesta ja loma-aikoinaan Jantunen on kolunnut alueen ladut ja tunturit varsin tarkkaan. Vaan kävipä sielläkin kerran niin kuin pikkupoikana:
"Laskin muutama vuosi sitten pitkää myötälettä Niilanpäältä Muotkan majalle. Ladussa oli monttu, josta polkaisin lisävauhtia. Oikean jalan suksi -- tällainen nykyaikainen -- napsahti keskeltä poikki. Yhdellä suksella hiihdin peninkulman matkan takaisin Kiilopäälle."
Joskus 1970-luvulla Tuomo Jantunen oivalsi, että sauvoja voi käyttää ilman suksiakin. Kun lunta ei ollut juuri nimeksikään, innokas ryhmä sauvakäveli hänen johdollaan Maunulan majalta Helsingin olympiastadionille "Tahko" Pihkalan patsaan paljastustilaisuuteen tammikuussa 1988. Tuota tapahtumaa pidetään ensimmäisenä yleisösauvakävelynä maailmassa.
"En ole sauvakävelyn keksijä, mutta kylläkin edistäjä", toteaa Jantunen, ”kaikki hiihtäjäthän jo viisikymmentä vuotta sitten harjoittelivat kesäisin mäkitreeniä sauvojen kanssa loikkien.”
Totta mies puhuu. Hän on vetänyt sauvakävelykursseja jo kolmen vuosikymmenen ajan ja vetää edelleen. Sauvakävelyn ilosanomaa hän on käynyt levittämässä Kiinaa ja Japania myöten. Kotikenttä on kuitenkin Helsingin keskuspuisto.
Sauvakävelyn harrastajia on maailmalla nykyään noin 15 miljoonaa. Nordic walkingina tunnettu laji alkoi vahvasti levitä, kun kävelysauva keksittiin vuonna 1997 ja sen jälkeen kävelyillat alkoivat kerätä harrastajia Helsingin Paloheinään sadoittain. Myös tiedotusvälineet innostuivat kertomaan, kuinka tehokas, sopivasti niveliä kuormittava ja kaikenikäisten liikuntamuoto sauvakävely on. Kansanterveydelle lajin merkitys on arvaamattoman suuri.
Tahko Pihkala -seuran puheenjohtajuus on Tuomo Jantusen eläkevuosien innostavia haasteita. Häntä on aina viehättänyt Lauri "Tahko" Pihkalan luova ennakkoluulottomuus mitä kuntourheiluun tulee. Se on näkynyt vuosien mittaan Jantusen omissa tekemisissä avantouintia, pitkiä tiettömien taipaleiden hiihtovaelluksia, Pyhät Polut -vaelluksia tai lumiveistoskilpailuja myöten.
Uusinta uutta Jantusen ideoista on kilpailla "hiipimisessä":
”Syksyllä järjestettiin Solvallassa lajin ensimmäinen MM-kilpailu. Matka oli vajaa kilometri vaihtelevassa maastossa. Pakko oli kilpailijoiden hiipiä polvet koukussa eteenpäin, koska kummassakin kädessä oli sangollinen vettä, jonka määrä mitattiin lähtiessä. Jokaisesta maalissa puuttuneesta desilitrasta tuli kymmenen sekunnin sakko."
Tiettyä leikkimielisyyttä Tuomo Jantunen kuuluttaa myös eri urheiluorganisaatioille Olympiakomiteaa myöten, ettei "urheilu olisi työtä vaan vähintään puoliksi leikkiä." Hän toivoo Tahkon tapaan, että luova mielikuvitus päästettäisiin vapaaksi kaikkialla. Sillä tavoin löydettäisiin rajattomasti mahdollisuuksia kuntoiluun ja kilpailuunkin.
”Totinen sitoutuminen yhteen lajiin jo 5 -vuotiaana ei lupaa hyvää tulevaisuutta urheilulle ja liikunnalle. Liika sidonnaisuus ei minua innosta.”
Teksti: Antero Raevuori
Kuva: Ville-Petteri Määttä
Tuomo Jantunen viettää syntymäpäiväänsä Kiilopäällä, jossa Kylmäkylpylä avantoineen ja saunoineen viettää 20-vuotisjuhlaansa. Hän tarjoaa synttärikahvit kaikille avannossa käyneille.