Yhteiskunnan terveystehdasta metsästämässä
Päättäjien Metsäakatemia, Suomen Latu ja Tahko Pihkala -seura järjestivät yhdessä maa- ja metsätalousvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan kanssa keskiviikkona seminaarin metsän terveysvaikutuksista.
Pirjo Mustosen (keskellä) mukaan metsällä on ennalta ehkäisevä rooli terveydenhuollossa. Kuva: Panu Könönen
Tervetuliaissanat lausui maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk), joka muistutti, että metsissä samoilu voisi olla tulevaisuudessa kova bisnes.
”Erityisesti ulkomaalaisille matkaajille metsä ja siellä liikkuminen jokamiehenoikeuksilla ovat asioita, joista ollaan valmiita maksamaan. Meidän tulee jatkossakin tehdä sellaisia päätöksiä, että metsät säilyvät käytettävissä jokamiehenoikeuksilla.”
Kalmari muistutti, että metsien ”sekakäyttö” on tärkeää.
”Metsä on meille elinvoimanlähde. Metsien virkistys- ja talouskäyttö eivät sulje toisiaan pois.”
Myös sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk), korosti metsien tärkeyttä, sillä metsissä myös liikutaan.
Puumala ehdotti, että tarvittaisiin koko yhteiskunnan kattava Tahkon turpakäräjät, jossa pohdittaisiin laajalla foorumilla, mitä suomalaiselta liikunnalta odotetaan.
Tahkon turpakäräjät olivat Lauri ”Tahko” Pihkalan aikoinaan ideoima keskustelutilaisuus, jossa käsiteltiin suomalaisen liikunnan tilaa. Tahko Pihkala -seura on pitänyt myöhemmin perinnettä yllä.
Toinen seminaarin pääpuhujista, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr), kertoi satapäiselle yleisölle, miten lähimetsät turvataan, kun Helsingin metropoli kasvaa 200 000 asukkaalla.
Helsingin uudessa strategiassa luvataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Seminaariyleisön monissa kommenteissa tuli esille, että strategiasta huolimatta esimerkiksi uusi yleiskaava uhkaa kolmannesta Helsingin metsistä.
”Nyt on viimeiset hetket oivaltaa Helsingin luontoverkoston valtava arvo kestävän kaupunkikehityksen, ilmastonmuutoksen torjunnan ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Tehdään Helsingistä maailman luontometropoli”, esitystä kommentoitiin yleisöstä.
Sinnemäki korosti, että Helsingissä on paljon pehmeästi hoidettuja metsiä, joten metsäluonto on monimuotoista. Lisäksi Helsinki on ottanut viimein selvitykseen kansallisen kaupunkipuiston perustamisen.
”Kasvu tuo kuitenkin haasteita”, Sinnemäki myönsi.
Tutkimuspäällikkö Anna Rautio Kantar TNS:ltä jakoi lyhyesti tietoa uudesta metsäsuhdetta käsittelevästä tutkimuksesta.
”Metsä on erittäin tärkeä tai melko tärkeä 83 % suomalaisista. Metsäsuhde rakentuu eri tasoista: suhde rakentuu kokonaisuudeksi erilaisten tarpeiden tasojen kautta.”
Suomalaisten metsäsuhdetta määrittää tutkimuksen mukaan halu toimia luonnon hyväksi ja tunne, että metsässä saa olla oma itsensä.
Lisätietoja tutkimuksen tuloksista ja metsäsuhteesta osoitteessa metsasuhteita.fi.
Seminaarissa käytiin myös kaksi paneelikeskustelua. Ensimmäisessä pohdittiin, miksi metsä liikuttaisi meitä tulevaisuudessa.
Retkipaikka.fi-verkkoyhteisön perustaja Antti Huttunen muistutti, että uudet lajit, kuten polkujuoksu ja maastopyöräily, ovat lisänneet liikunta metsissä.
”Mutta sitä voisi olla vielä enemmän.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoi, että metsä on suomalaisten suosikkiliikuntapaikka, mutta tutkimusta asiasta on vielä vähän.
”Metsässä liikkuessa liikunnan hyötyjen lisäksi saa luonnon terveyshyödyt”, Tyrväinen sanoi.
”Lisäksi metsä tasaa eriarvoisuutta, sillä metsä on ilmainen liikuntapaikka.”
Luonto vetää myös kasvavissa määrin turisteja puoleensa.
”Luontomatkailupalvelut Suomessa kasvavat. Ala työllistää jo nyt 33 000 ihmistä”, Tyrväinen kertoi.
Olympiakomitean johtaja Pekka Nikulainen kertoi omista huomioistaan:
”Luontoa ei ole ymmärretty urheilijoiden harrastuspaikkana laajasti. Suunnistus ja hiihto ovat luonnollisia harrastuksia metsässä, mutta aivan hyvin myös vaikkapa palloilulajien harrastajat voisivat toisinaan harjoitella metsässä.”
Toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin, miten yhteiskunta hyötyisi enemmän metsien elvyttävistä vaikutuksista.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen muistutti, että motivaatio ulkoiluun löytyy ihmisen syvistä tarpeista.
”Aito motivaatio syntyy silloin, kun pystytään koskettamaan jotain syvää tunnetta ihmisen sisällä. Pystyisimmekö jotenkin tukemaan tämän motivaation syntymistä?”
Mustosen mukaan metsällä on ennalta ehkäisevä rooli terveydenhuollossa. Mutta luonto tarjoaa myös myös yhtymäkohdan terveydenhuollon ja elämän koko kaareen.
”Viemällä metsään ihmisiä voidaan purkaa stressiä ja lisätä hyvinvointia. Kun on jo sairauksia tai kroonisia vaivoja, metsä tarjoaa apua ahdistukseen ja rentouttaa. Kuoleman lähestyessä luonnon kiertokulku voi valmistaa meitä hienolla tavalla kuolemaan. Luonto voi tuoda kauniilla tavalla lohdutusta.”
Kehittämispäällikkö Timo Kukko Metsähallituksesta kertoi, että kolmasosa Suomen maista ja vesistä on Metsähallituksen hallinnassa.
”Sitä kautta aika iso osa kansalaisten ulkoilusta kohdistuu valtion maille. Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen. Metsähallituksen tehtävänä on mahdollistaa liikkuminen kaikille ihmisille.”
”Virkistyskäytön edistäminen vaatii myös laajaa kumppanuutta kuntien, yritysten ja eri toimijoiden välillä”, Kukko lisäsi.
Keskustelun kiteytti hienosti yleisöstä tullut kommentti:
”Monimuotoisessa metsässä on lahopuuta, käppyrää mäntyä ja erilaisia ja eri-ikäisiä puita, kaikki osana luontoa. Myös ihminen saa tällaisessa metsässä olla oma itsensä, eri-ikäisenä, kaikkine vikoineen.”
Järjestäjien loppupuheenvuoroissa Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström muistutti, että metsästä saadaan myös terveystuotteita.
”On tärkeä ymmärtää metsien terveyshyödyt mahdollisimman laajalti”, Hellström totesi.
”Luonnolla on suuri liikuttava vetovoima”, Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen summasi päivän antia.
”Metsä tarjoaa valtavan monipuolisen alustan monenlaiselle olemiselle, se rauhoittaa, mutta myös energisoi, se on yksinäisyyden, mutta myös yhteisöllisyyden paikka.”
Suomen Ladulla onkin metsiin liittyen kolme teemaa, joihin järjestö pyrkii vaikuttamaan.
”Metsän pitää olla ensinnäkin saavutettava, ja siihen vaikuttaa maankäyttö ja kaavoitus. Vihreät alueet pitää turvata”, Rautiainen kertoi.
Lisäksi tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä.
”Kenelle ulkoilu kuuluu? Nyt se jakautuu liian moneen hallinnonalaan.”
Kolmas asia ovat jokamiehenoikeudet.
”Missä voisit liikkua, jos ei olisi jokamiehenoikeuksia? Luonnossa liikkumisen kulttuuri ja metsäsuhde rapautuisivat ilman nykyisen kaltaisia jokamiehenoikeuksia”, Rautiainen lopetti.
Seminaarissa kuvattu videotallenne julkaistaan eduskunnan verkkopalvelussa.
Pääpuhujien esitykset löytyvät Metsäyhdistyksen sivuilta.
Kommentoi